Autismi ei ole vika, vaan olemisen tapa

Monet autismikirjon lasten vanhemmat ovat kertoneet, miten musertavaa on kirjata lomakkeisiin omasta rakkaasta lapsestaan vain puutteita ja rajoitteita saadakseen arkeen tukea ja palveluita. Suuri osa autismitutkimuksesta on tähän saakka keskittynyt siihen, mikä autismia aiheuttaa (Etevan tutkimuskatsaus 2019). Taustalla lienee usko siihen, että autismin syntymekanismit ratkaisemalla oireyhtymä voitaisiin poistaa. Autismiliitto tukee sitä ajatusta, että autismi tulee nähdä yhtenä olemisen tapana, ei vikana, joka tulisi korjata.

Torjuva asenneilmapiiri vahvistaa autismikirjon ihmisten kokemusta vääränlaisuudesta ja vaikuttaa kielteisesti minäkuvaan. Tämä yhdessä korkean stressitason kanssa voi altistaa mielenterveyden häiriöille. Tuoreen suomalaistutkimuksen (Jokiranta-Olkoniemi et al. 2020) mukaan 78 %:lla autismikirjon ihmisistä esiintyy mielenterveyden häiriöitä. Ne taas ovat yhteydessä autismikirjon ihmisten kohonneeseen itsetuhoisuus- ja itsemurhariskiin.

Hyvän olon vahvistaminen alkaa asenteista

Autismiliitto järjestää Autismin talvipäivät 19. kerran 5.-6. helmikuuta virtuaalitapahtumana. Koulutuksellisen tapahtuman teemana on Oppia läpi elämän. Yhdenkään ihmisen oppiminen ei rajoitu vain koulunpenkille. Myös autismikirjon ihmiset oppivat kaikissa elämänvaiheissa uusia taitoja ja asioita itsestään sekä ympäristöstään.

Autismin talvipäivien päätöspuheenvuoron pitää belgialainen autismiasiantuntija Peter Vermeulen (Phd). Hänen mukaansa oppimisen edellytyksenä on autismikirjon ihmisen hyvinvointi.

- Ihminen oppii vain silloin, kun hän tuntee olonsa hyväksi. Stressaantuneena ei ole avoin uusille ajatuksille.

Autismikirjon ihmiset ovat stressiherkkiä. Jotta heidän hyvinvointiaan voidaan vahvistaa, on ymmärrettävä, mitkä asiat vähentävät stressiä ja tuottavat hyvää oloa juuri tälle ihmiselle. Jokainen autismikirjon ihminen tarvitsee autismiystävällisen ympäristön siellä missä elää, opiskelee tai käy töissä.

Autismiystävällisyys nähdään usein asiana, joka vaatii paljon resursseja ja erityisosaamista. Autismiliiton puheenjohtaja Päivi Norvapalon mukaan tämä ei ole totta.

- Autismiystävällisyys tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että asioita ennakoidaan ja selkeytetään, otetaan huomioon aistiyliherkkyydet ja kunnioitetaan jokaisen omanlaista tapaa olla vuorovaikutuksessa. Nämä asiat eivät ole kiinni resursseista, vaan enemminkin asenteesta, Norvapalo korostaa.

Muutos lähtee siitä, että siirretään huomio autismikirjon ihmisen vahvuuksiin ja nähdään hänessä oleva hyvä kuten lahjakkuus, taidot ja persoona. Positiivinen suhtautuminen edesauttaa autismikirjon ihmisen myönteisen minäkuvan syntymistä ja lisää hyvää oloa.

Autismiliitto julkaisee Autismin talvipäivillä Peter Vermeulenin kehittämän Autismi ja hyvä olo -kyselyn. Se on arviointiväline, jonka tavoitteena on antaa ideoita autismikirjon ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Autismin talvipäivät etätapahtuma 5.-6.2.2021 www.autismiliitto.fi/talvipaivat

Autismi ja hyvä olo -kysely: www.autismiliitto.fi/hyvaolo_kysely

Lähteet:

Vammaispalvelujen osaamiskeskus Etevan tutkimusraportti: Tutkimuskatsaus autismiin 

Wallace, Simon; Guldberg, Karen; Bailey, Anthony, Deduktia Oy (2019)

Risk for Premature Mortality and Intentional Self-harm in Autism Spectrum Disorders

Elina Jokirana-Olkoniemi, David Gyllenberg, Dan Sucksdorff, Auli Suominen, Kim Kronström, Roshan Chudal ja Andre Sourander; Journal of Autism and Developmental Disorders (2020)