Helsingin yliopisto

Autismikirjon häiriöissä psykiatristen oireiden tunnistaminen on tärkeää

Jaa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan autismikirjon häiriö -diagnoosin saaneilla lapsilla ja nuorilla on paljon psykiatrisia oireita. Lisäksi heillä on runsaasti hitauteen tai energian puutteeseen ja päiväunelmointiin liittyviä käyttäytymispiirteitä, jotka näyttävät lisäävän psykiatristen oireiden riskiä.

Suurella osalla autismikirjon häiriö (ASD) -diagnoosin saaneista henkilöistä on aikuisuudessa vaikeuksia selvitä itsenäisesti yhteiskunnan vaatimuksista. Näin on jopa niiden ASD-diagnoosin saaneiden henkilöiden kohdalla, joilla on hyvät edellytykset itsenäiseen selviämiseen älyllisen päättelykyvyn puolesta.

– Kattava psykiatristen oireiden sekä neurokognitiivisten eli tiedonkäsittelyyn liittyvien tekijöiden tunteminen autismikirjon häiriöissä on edellytys sopivan seurannan ja tehokkaiden tukitoimien suunnittelun mahdollistamiseksi, sanoo psykologian lisensiaatti Outi Reinvall.

Hän tarkasteli väitöskirjassaan psykiatrisia oireita ja neurokognitiivisia toimintoja Aspergerin oireyhtymä ASD-diagnoosin saaneilla lapsilla ja nuorilla verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin ja nuoriin.

Tuloksista ilmeni, että 68 %:lla ASD-diagnoosin saaneista lapsista ja nuorista on psykiatrisia oireita. Erityisesti ahdistuneisuus- ja masennusoireet, tarkkaavaisuus- sekä yliaktiivisuushäiriön oireet ja tic-oireet olivat yleisiä ASD:ssä.

Neurokognitiivisia tekijöitä koskevat tulokset puolestaan osoittivat, että ASD-diagnoosin saaneilla lapsilla ja nuorilla on vahvuuksia kielellisessä päättelysuoriutumisessa, mutta vaikeuksia tarkkaavuuden säätelyssä sekä toiminnanohjauksessa, kasvojen tunnistamisessa sekä silmän- ja käden yhteistyössä. Kaiken kaikkiaan neurokognitiiviset vaikeudet näyttäytyivät kuitenkin lieväasteisina.

Verkkainen kognitiivinen tahti voi olla riskitekijä masennukselle ja ahdistukselle autismikirjon häiriössä

Tutkimuksen tuloksista ilmeni myös, että verkkainen kognitiivinen tahti, eli hitauteen tai energian puutteeseen ja päiväunelmointiin liittyvät käyttäytymispiirteet olivat yhteydessä vaikea-asteisempiin sosiaalisen vuorovaikutuksen hankaluuksiin sekä suurempaan määrään masennus- ja ahdistusoireita ASD-diagnoosin saaneilla lapsilla ja nuorilla.

Nämä yhteydet on aiemmin todettu tyypillisesti kehittyneillä lapsilla ja ADHD-diagnoosin saaneilla lapsilla, mutta autismikirjon häiriöissä verkkaisen kognitiivisen tahdin yhteyksiä ei ole aiemmin selvitetty.

– Verkkaisen kognitiivisen tahdin tunnistaminen ASD:ssä on tärkeää, jotta näille lapsille ja nuorille voidaan suunnitella systemaattinen seuranta sekä järjestää ennaltaehkäiseviä tukitoimia, Reinvall toteaa.

PsL Outi Reinvall väittelee 7.6.2018 kello 14 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neurocognitive functioning and psychiatric symptoms in children and adolescents with higher functioning autism spectrum disorders". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 1, Haartmaninkatu 3.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Outi Reinvall, outi.reinvall@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme