Autismikirjon häiriö (autism spectrum disorder, ASD) on keskushermoston kehityksellinen häiriö, jonka ydinoireita ovat toimintakykyä haittaavat, laaja-alaiset ja pysyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit, kiinnostuksen kohteet tai aktiviteetit. Oireiden kirjo on monimuotoinen ja vaikeusaste vaihteleva.

Autismikirjon piirteitä voi myös ilmetä ilman, että siitä on haittaa yksilön toimintakyvylle. Tällöin lääketieteelliselle arviolle ja kuntoutukselle ei ole tarvetta.

Häiriön synnyn taustalla voi olla useita perintötekijöitä, ulkoisiin syihin liittyviä tekijöitä sekä niiden yhteisvaikutuksia. Autismikirjon häiriö johtuu vain harvoin yksittäisestä geenivirheestä tai kromosomimuutoksesta. Miehillä häiriö on naisia yleisempi.

Suositus korostaa, että häiriön diagnostiikassa eri ammattiryhmien yhteistyö on tärkeää. Toimintakyvyn eri osa-alueiden ja autismikirjon monimuotoisuuden vuoksi tarvitaan mahdollisimman laaja-alainen arvio.

Diagnostisten kriteerien täyttyminen varmistetaan muun muassa havainnoimalla henkilön kommunikointia ja vuorovaikutusta sekä mahdollisia maneereita ja muuta kaavamaisesti toistuvaa käyttäytymistä ja erityismielenkiinnon kohteita. Tyttöjen ja naisten autismikirjon piirteiden tunnistaminen voi olla vaikeampaa kuin poikien ja miesten.

Kuntoutuksessa keskeistä ympäristön muokkaus toimintakykyä tukevaksi

Autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta arjen tukitoimet, ympäristön muokkaus ja kuntoutus voidaan aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Autismiystävällinen ympäristö on ennakoiva, vahvuuksiin perustuva, sosiaalisesti turvallinen ja aistiesteetön.

Myös psykoedukaatio eli ymmärryksen lisääminen autismikirjon häiriöstä sekä kuntoutuksesta ja tukimuodoista on keskeistä potilaalle ja hänen läheisilleen.

Käypä hoito -suosituksen mukaan kuntoutus tulee suunnitella yksilöllisesti muun muassa ikä, oirekuva, kehitystaso, monihäiriöisyys, elämäntilanne sekä mahdollisuuksien mukaan yksilön motivaatio huomioiden. Autismikirjon häiriöön liittyy suurentunut riski moniin somaattisiin ja neurologisiin sairauksiin sekä psykiatrisiin häiriöihin.

Kuntoutusta ja hoitoa suunniteltaessa on arvioitava, mitkä oireet ja arjen haasteet keskeisimmin vaikuttavat yksilön toimintakykyyn. Kuntoutuksessa tulee hyödyntää autismikirjoon liittyviä vahvuuksia ja voimavaroja, kuten erityistaitoja, tarkkuutta tai kykyä keskittyä erityisiin mielenkiinnon kohteisiin. Lasten ja nuorten vanhemmille ja lähipiirille annettava ohjaus on olennainen osa kuntoutusta.

Kuntoutuksen tarkoituksena on tukea yksilön toimintakykyä, omien tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa myönteistä minäkuvaa.

Tutustu uuteen Autismikirjon häiriön Käypä hoito -suositukseen.