SDP EDUSKUNTA

Automaattista liikennevalvontaa kehitettävä liikenneturvallisuuden lähtökohdista aiemman sakotuslinjan sijaan

Jaa

Mika Kari: Nopeusvalvonnan tulee edistää liikenneturvallisuutta, ei tarpeettomasti rangaista tienkäyttäjää

Kansanedustaja Mika Kari nostaa jälleen esille aloitteensa siirtymisestä värimerkittyihin tai muutoin tiemaisemasta erottuviin kameratolppiin ja valvontakohteiden uudelleen sijoittamisesta todetusti kohonneen onnettomuusriskin tieosuuksille.

— Valvontalaitteiston tulee olla selkeästi kuljettajan havaittavissa, jotta automaattivalvonnalla olisi tosiasiallista vaikutusta ylinopeusten ennaltaehkäisemisessä. Nykyisellään maastoon kätketyt nopeuskamerat aiheuttavat tarpeettomia jarrutuksia, ja luovat pahimmillaan suoranaisia sakkorysiä maamme maanteille, toteaa Kari.

Viime vuosina tienpäällä on merkittävästi lisätty kehittynyttä kameratekniikkaa poliisin suorittaman näkyvän liikennevalvonnan sijaan. Karin mukaan kiinteä automaattivalvonta ei kuitenkaan korvaa osaavaa henkilöstöä, ja poliisiviranomaisten ammattitaitoa tarvitaan jopa aiempaa enemmän puuttumaan pelkkien nopeuksien sijaan myös kuljettajien ajokuntoon, ajoneuvoturvallisuuteen ja liikennesääntörikkomuksiin. Erityisesti raskaan kaluston ja ulkomaisen kabotaasiliikenteen valvominen on välttämätöntä niin tienkäyttäjien turvallisuuden kuin kotimaisen kuljetusalan toimintaedellytysten turvaamiseksi.

— Olen yhtä mieltä poliisiviranomaisten voimavarojen lisäämisen tarpeesta uusien tehtävien ja uhkakuvien myötä, mutta liikenneturvallisuustyön resurssipulaa tulee helpottaa ensisijaisesti varmistamalla tarvittava henkilöstömäärä eikä laskea vain tekniikan ja automaation varaan, muistuttaa Kari.

Kari jätti jo edellisellä vaalikaudella lakialoitteen kameratolppien sijoittelun ja runkovärityksen muuttamisesta (LA 17/2017 vp) sekä kirjallisen kysymyksen ylinopeuksien puuttumiskynnyksistä (KK 206/2017 vp).

— Silloinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vastasi lainsäädännön mahdollistavan kameratolppien maalaamisen, ja myös Poliisihallituksen uutisoitiin väläyttävän aloitteelle vihreää valoa. Myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on tutkimuksessaan (2018) lausunut näkyvämmän automaattivalvonnan eduista. Ihmettelenkin, missä kameratolppien maalaustalkoot siis viipyvät? kertaa Kari.

Kansanedustaja Mika Kari jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen nopeusvalvontakameroiden runkovärityksen ja sijoittelun tarkoituksenmukaisuudesta automaattisessa liikennevalvonnassa 17.10.2019.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Eloranta: Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen parantaa lasten koulutuksellista tasa-arvoa 1.8.2020 07:27:00 EESTTiedote

Täysi subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautuu tänään 1.8.2020. Samalla astuu voimaan asetus kolme vuotta täyttäneiden lasten varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämisestä. SDP:n kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta kertoo, että muutokset ovat lasten yhdenvertaisuutta parantava merkittävä investointi tulevaisuuteen ja yksi SDP:n tärkeimpiä sivistyspoliittisia tavoitteita. - Lapset aloittavat koulutiensä mitä erilaisimmista taustoista ja varhaiskasvatus on osa sitä perustaa, jolle heidän kehityksensä ja hyvinvointinsa rakentuvat. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella tuemme koulutuksellista tasa-arvoa, pystymme tehokkaasti parantamaan lasten oppimismahdollisuuksia ja ehkäisemme mahdollista syrjäytymistä. Riittävän pieni ryhmäkoko on yksi keskeisistä varhaiskasvatuksen laatua parantavista tekijöistä, Eloranta sanoo. OECD:n mukaan yhden euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa jopa seitsemän euroa, enemmän kuin mikään muu koulutusinvestointi.

SDP:n Matias Mäkynen: Kattava yleisturva, tehoton perustulo vai tuhoisa perustili?31.7.2020 12:27:28 EESTTiedote

Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys monista sosiaaliturvan kehittämistarpeista. Järjestelmästä halutaan yksinkertaisempi ja ymmärrettävämpi sekä toimeliaisuutta tukeva. Turhaa byrokratiaa ja luukulta toiselle pompottelua halutaan purkaa laajasti. Tavoitteista poiketen keinot tavoitteisiin pääsemiseksi eroavat eri puolueiden malleissa suuresti. Keskustelussa erottuu kolme mallia, jotka ovat SDP:n yleisturva, vasemmistoliiton ja vihreiden ehdottama perustulo sekä kokoomuksen Elina Lepomäen esittämä perustili. SDP tavoittelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta yksinkertaisemmaksi, ennakoitavammaksi ja paremmin erilaisia elämäntilanteita vastaavaksi yleisturvaksi. Kolmitasoisen yleisturvan piiriin tulisivat kaikki nykyisin sosiaaliturvan eri etuuksia saavat henkilöt. Uudistuksen myötä eri perusturvaetuudet yhdistettäisiin yhdeksi etuudeksi. - SDP:n mallin vahvuus on sen digitaalisuuden ja automatisaation hyödyntäminen. Sosiaaliturva kohdennetaan edelleen tarveharkinnan avulla, mutta hark

SDP:n Niina Malm: Työelämässä on enemmän korjattavaa kuin ansiosidonnainen päiväraha kaikille31.7.2020 12:00:15 EESTTiedote

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon työelämästä ja erityisesti siitä, tulisiko kaikkien olla oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kansanedustaja Niina Malmin mukaan on hyvä, että työelämään liittyvät kysymykset kiinnostavat ja että niitä pohditaan moniäänisesti. Sopimusten aikaansaaminen vaatii kompromisseja. Malm kuitenkin ajattele asiaa laajemmin.

SDP:n Kiljunen: Suomi menestyi EU-neuvotteluissa21.7.2020 13:42:51 EESTTiedote

Suuren valiokunnan SDP-ryhmän vetäjä Kimmo Kiljunen kiittelee pääministeri Marinia ja eurooppaministeri Tuppuraista Suomen tavoitteiden menestyksellisestä puolustamisesta Eurooppa-neuvostossa. - Olemme tyytyväisiä sopuun. Saimme neuvotteluissa läpi monta Suomen ajamaa tavoitetta, kuten elpymisvälineen avustusmuotoisen tuen osuuden pienentämisen ja välineen voimassaoloajan lyhentämisen. Suoria tukia jää jäsenmaiden maksettavaksi 110 miljardia vähemmän. Kiljunen painottaa: ”Erittäin tärkeää oli, että tuissa keskitytään nimenomaan koronaviruksen aiheuttamien talousvaikutusten paikkaamiseen”. - Monivuotisessa rahoituskehyksessä saimme selvää voittoa. Suomi saa puolen miljardin euron kansallisesti kohdistetun tuen, josta maaseudun kehittämiseen 400 miljoonaa euroa sekä 100 miljoonaa euroa lisärahaa Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasutuille alueille. Lisäksi Suomen asema nettomaksajana paranee hieman. Pakettiin saatiin sisällytettyä myös Suomen ajamat ehdot oikeusvaltioperiaatteen ja ilmastota

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme