AVH-päivät 27.-28.4.2017 Helsingissä: Aivoinfarkti sotessa: Sote-uudistus ja palveluiden keskittäminen parantaa AVH-potilaiden asemaa

Potilaat hyötyvät uudistuksesta

- Sote-uudistus ei ole vain hallintohimmeleitä, vaan nyt suunnitellaan keskitettyä hoitoketjua, josta AVH-potilaat hyötyvät. Keskeisinä periaatteina ovat tasavertaiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet, joustavat hoitoketjut potilasnäkökulmasta sekä tasavertaiset ja näyttöön perustuvat palvelut. Uudistuksessa myös priorisoidaan kansanterveyden kannalta merkittävät, vaativat ja suuret palvelukokonaisuudet ja potilasryhmät, joista aivoinfarktit ovat yksi kokonaisuus, sanoo selvityshenkilö Tiina Huusko.

Huuskon mukaan uudistuksen toteuttamisessa kansallinen ohjaus on välttämätöntä, jotta yhdenmukaiset hoito- ja kuntoutuspalvelut taataan kaikille kansalaisille. Taustalla tulee olla vahva asiantuntijuus ja siihen riittävät resurssit. Uudistus onnistuu, mikäli tietojärjestelmät tukevat sitä kaikista sen näkökulmista.

Valtimonsisäiset hoidot lisääntyvät

Aivoverenkiertohäiriöiden päivystys tulee sijoittaa kaikkiin laajan päivystyksen sairaaloihin. Mikäli hoitoviive muodostuu liian pitkäksi, tämä tarvitaan myös niihin sairaaloihin, joissa on käytettävissä ympärivuorokautisesti pään tietokonekuvaus ja siihen liittyvä suonikuvauksen mahdollisuus sekä vähintään etäyhteys neurologiin.

Liuotushoito keskitetään viiteen yliopistosairaalaan ja enintään seitsemään laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaan. Pitkien etäisyyksien alueilla liuotushoitoa voidaan antaa myös muissa terveydenhuollon yksiköissä, joissa on riittävät diagnostiset ja videoneuvotteluun liittyvät valmiudet.

Ne potilaat, joilla kliinisen kuvan ja kuvantamistutkimusten perusteella on epäiltävissä suuren aivovaltimon tukos, tulee voida siirtää välittömästi aivovaltimoiden sisäisiin toimenpiteisiin erikoistuneeseen yksikköön, joita ovat viisi yliopistosairaalaa. Niissä tulee olla ympärivuoro-kautinen, kattava toimenpideradiologinen päivystys ja mahdollisuus suonensisäiseen tukoksen poistoon (trombektomia). Se tulee pääsääntöisesti aloittaa 6 tunnin kuluessa oireiden alusta.

- Nämä hoitomuodot lisääntyvät merkittävästi tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Suomessa tehdään noin 300-400 aivovaltimon tukoksen poistoa vuodessa, kertoo Tiina Huusko.

Akuuttivaihe moniammatillisissa AVH-yksiköissä

Aivoinfarktipotilaat tulee hoitaa akuuttivaiheessa AVH-yksikössä. Se on aivoverenkierto-häiriöiden hoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistunut osasto tai sen osa, jossa toimii moni-ammatillinen hoitotiimi. Se toteuttaa yhteistyönä arvioinnin, hoidon ja varhaiskuntoutuksen.

AVH-yksikössä annettu hoito vähentää aivoinfarktipotilaan kuolleisuutta, lyhentää sairaalahoitoa ja lisää omatoimiseksi toipumisen todennäköisyyttä muulla osastolla annettuun hoitoon verrattuna, erityisesti iäkkäillä. Kuntoutusarvio tehdään ensimmäisen viikon kuluessa tai potilaan kokonaistilan salliessa.

AVH-kuntoutusta isoissa neurologisissa yksiköissä

Aivoinfarktipotilaiden alkuvaiheen kuntoutus esitetään keskitettäväksi alueellisiin neurologisiin kuntoutusyksiköihin.Varhaisvaiheen kuntoutus jatkuu 3-6 kuukauteen sairastumisesta.

- Aivoinfarktipotilaat iästä, sukupuolesta tai aivoinfarktin vaikeusasteesta riippumatta hyötyvät moniammatillisessa neurologisessa kuntoutusyksikössä toteutetusta yksilöllisestä kuntoutuksesta. Näiden potilaiden kuolleisuus ja pysyvään laitoshoitoon jäämisen riski ovat pienemmät kuin tavallisella vuodeosastolla hoidettujen. Hoidon tehokkuus näkyy myös lyhentyneenä hoitoaikana, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämänlaatuna. Kuntoutusyksikössä hoidettujen saama lisähyöty säilyy ainakin 10 vuotta, sanoo Tiina Huusko.

- Kuntoutustyöryhmään kuuluvat lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä, AVH-yhdyshenkilö ja myöhemmin myös kuntoutusohjaaja. Kuntouttava hoitotyö on tärkeä osa kuntoutusyksikön toimintaa, kertoo Tiina Huusko.

Jokaiselle potilaalle tulee laatia kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista ja ajantasaisuutta AVH-yhdyshenkilön tulee seurata.

Aivoliiton vuonna 2016 tekemän AVH-kuntoutustutkimuksen mukaan vuosina 2013-2015 vain 15 % potilaista pääsi moniammatilliseen kuntoutukseen ja yli 65-vuotiaat eivät saaneet kuntoutusta. Lisäksi kuntoutuksessa oli alueellisia eroja. Huippuluokan akuuttihoidolla saavutetuista hyödyistä osa hukataan kuntoutuksen puutteiden vuoksi. Mikäli Huuskon selvityksessä esiintuomat asiat toteutuvat lainsäädännössä, paranee myös AVH-kuntoutuksen tilanne.

Uusia ja intensiivisiä harjoitusmenetelmiä

Aivoinfarktipotilaan kuntoutukseen on viime vuosina kehitetty monia uusia, intensiivisiä harjoitusmenetelmiä. Kävelyä voi harjoitella elektromekaanisilla harjoituslaitteilla ja kävely-matolla. Yläraajan toiminnan edistämiseksi on muun muassa käden tehostetun käytön kuntoutusta, kaksikätistä harjoittelua, peiliterapiaa, yläraajan mielikuvaharjoittelua, terapia- ja robottiperusteisia tuntoaistiharjoitteita sekä videopelaamista.

Varhennetun tuetun kotiutuksen toimintamalli, johon liittyy moniammatillinen avokuntoutus, ilmeisesti pienentää pitkäaikaiseen laitoshoitoon päätymisen ja ulkopuolisen avun tarpeen riskiä. Osa potilaista tarvitsee intensiivistä, moniammatillista kuntoutusta myös myöhäisemmässä vaiheessa.

Tulossa: Kansainvälinen AVH-päivä 10.5. ja eurooppalaisen Burden of Stroke -raportin julkistaminen 11.5.

Trombektomiavideo: https://youtu.be/1J1oeKCN2Z4

Tiedotteen lähettäjä:

Päivi Seppä-Lassila
Viestintäpäällikkö
p. 040 715 5198
paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi