Jyväskylän yliopisto

Avoimen dialogin hoitomalli voi kustannustehokkaasti edistää nuorisopsykiatrisen hoidon vaikuttavuutta

Jaa

Avoimen dialogin hoitomallin mukaisesti hoitoa saaneet mielenterveysongelmista kärsineet nuoret olivat kymmenen vuoden seurannan päättyessä todennäköisemmin työkykyisiä kuin muunlaista mielenterveyshoitoa saaneet nuoret. Myös hoidosta ja työkyvyttömyystuista aiheutuneet kokonaiskustannukset olivat dialogista hoitoa saanneilla vertailuryhmää matalammat.

Suomessa kehitetyllä avoimen dialogin hoitomallilla voidaan kustannustehokkaasti auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria ja heidän perheitään. Hoitomalli on sisällytetty myös maailman terveysjärjestö WHO:n mielenterveyshoitoa koskeviin ohjeistuksiin. Kuvituskuva.
Suomessa kehitetyllä avoimen dialogin hoitomallilla voidaan kustannustehokkaasti auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria ja heidän perheitään. Hoitomalli on sisällytetty myös maailman terveysjärjestö WHO:n mielenterveyshoitoa koskeviin ohjeistuksiin. Kuvituskuva.

Avoimen dialogin hoitomalli voi kustannustehokkaasti edistää nuorisopsykiatrisen hoidon vaikuttavuutta, selviää valtakunnallisen rekisteriseurannan tuloksista.

– Tulosten mukaan avoimen dialogin hoitomallilla voidaan kustannustehokkaasti auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria ja heidän perheitään niin, että pitkällä aikavälillä mielenterveyspalveluiden ja työkyvyttömyystukien keskimääräinen käyttö vähenee, kertoo Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkijatohtori Tomi Bergström.

Tulokset ovat kansanterveyden näkökulmasta huomionarvoisia, sillä nuorten aikuisten mielenterveyseläköitymisten määrä on kasvanut huolestuttavasti. Lisäksi palvelujärjestelmä on ollut jo pitkään kuormittunut, jonka seuraukset näkyvät muun muassa hoitoon pääsyssä. Bergström kuitenkin muistuttaa, että rekisteritutkimuksen tulosten yleistettävyyden varmistamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

– Toivon, että nämä tulokset innostaisivat kehittämään ja tutkimaan dialogista hoitokäytäntöä enemmän myös suomalaisessa palvelujärjestelmässä, Bergström toteaa.

Malli on mukana WHO:n hoitosuosituksissa

Kattavassa rekisteriseurannassa olivat mukana kaikki vuosina 2003–2008 Suomessa psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita ensikertaa käyttäneet 13–20-vuotiaat nuoret. Tutkittavia seurattiin hoidon alusta kymmenen vuoden ajan. Tietoja kerättiin sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä.

Tutkimuksessa vertailtiin työttömyystukien ja mielenterveyspalveluiden käyttöä 10-vuotisen seurannan loppuessa. Tämän lisäksi tarkasteltiin sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia koko seuranta-ajalta. Tutkimuksessa verrattiin avoimen dialogin hoitojärjestelmässä hoitonsa aloittaneiden nuorten tuloksia muualla Suomessa hoidon aloittaneiden nuorten vastaaviin tuloksiin. Kuolleisuudessa ei havaittu eroja.

Avoimen dialogin hoitomalli on syntynyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kehitys- ja tutkimusyhteistyössä. Hoitomallissa mielenterveyspalvelut on uudelleenorganisoitu niin, että psyykkiseen kriisiin pystytään vastaamaan välittömästi, eikä diagnooseja tai lähetteitä tarvita. Mallissa hoito viedään ihmisten kotiin ja henkilön sosiaalinen verkosto kutsutaan aina hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta. Hoitomallissa korostetaan hoitokontaktin jatkuvuutta, psykoterapeuttista vuorovaikutusta ja tarpeenmukaisuutta.

Avoimen dialogin hoitomalli on sisällytetty maailman terveysjärjestö WHO:n uusiin mielenterveyshoitoa koskeviin ohjeistuksiin. Hoitomallia kehitetään ja tutkitaan parhaillaan monessa maassa.

Rekisteriseurannan tulokset on julkaistu Early Intervention in Psychiatry -lehdessä.

Lisätietoja:

Tomi Bergström, psykologi, tutkijatohtori, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri & Jyväskylän yliopisto
tomi.bergstrom@lpshp.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920

Kuvat

Suomessa kehitetyllä avoimen dialogin hoitomallilla voidaan kustannustehokkaasti auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria ja heidän perheitään. Hoitomalli on sisällytetty myös maailman terveysjärjestö WHO:n mielenterveyshoitoa koskeviin ohjeistuksiin. Kuvituskuva.
Suomessa kehitetyllä avoimen dialogin hoitomallilla voidaan kustannustehokkaasti auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria ja heidän perheitään. Hoitomalli on sisällytetty myös maailman terveysjärjestö WHO:n mielenterveyshoitoa koskeviin ohjeistuksiin. Kuvituskuva.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle16.5.2022 12:03:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027. Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa.

Somevaikuttajat tukivat julkisyhteisöjen koronaviestintää – vaikuttajayhteistyöhön sisältyy kuitenkin myös riskejä16.5.2022 08:10:00 EEST | Tiedote

Yhteistyö somevaikuttajan kanssa on organisaation viestinnälle suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös riskejä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttajien avulla organisaatioiden on mahdollista luoda yhteisöllisyyttä ja vaalia aineettomia pääomiaan, kuten sidosryhmien luottamusta. Strateginen somevaikuttajaviestintä vaatii kuitenkin myös mahdollisten maineriskien tiedostamista.

Turvallisuus jakaa asenteita uraanin louhintaan Itä- ja Pohjois-Suomessa16.5.2022 01:00:00 EEST | Tiedote

Kielteisyys uraanin louhintaa kohtaan ei maakuntatasolla ole niin voimakasta kuin mitä paikoin kiivaana käyneestä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä. Suhtautuminen uraanin louhintaan vaihtelee lievästä kielteisyydestä lievään myönteisyyteen. YTM Tuija Jartin väitöstutkimuksen kohdemaakunnissa, varsinkin Kainuussa ja Lapissa, uraanin louhinnan kannattajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme