Avoimia aineistoja tutkimuksen ja opetuksen tueksi
Etsitkö aineistoa tutkimuksen tai opetuksen tarpeisiin, mutta kirjastot pysyvät suljettuina ja e-kirjojen lukuoikeudet on varattu? Avointen aineistojen merkitys korostuu koronavirustilanteen aikana. Listasimme avointen aineistojen palveluja erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimuksen ja opetuksen tueksi. Näihin sisältöihin pääset käsiksi ajasta, paikasta ja organisaatiosta riippumatta. Lista ei ole tyhjentävä mutta auttaa alkuun.
Avointen tieteellisten julkaisujen palveluja
- Avointen monografioiden ja kokoomateosten palveluja ja kustantajia
- Directory of Open Access Books (DOAB)
- OAPEN Library
- OpenEdition
- Open Book Publishers
- Open Humanities Press
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: SKS Open Access Publications, digitoituja kirjoja
- Svenska litteratursällskapet i Finland
- Suomalaiset yliopistopainot: Tampere University Press OA Books, Helsinki University Press, Helda Open Books
- De Gruyter Open Access Book Library
- Brill: Open Access Portal
- Toward an Open Monograph Ecosystem
- Avointen lehtien palveluja
- Directory of Open Access Journals (DOAJ)
- EZB Electronic Journals Library
- Journal.fi – suomalaiset tiedelehdet verkossa
- Avoimia julkaisuarkistoja
Julkaisuarkistot sisältävät vapaasti luettavia opinnäytteitä, kirjoja, tieteellisiä artikkeleita ja paljon muuta. - Lista suomalaisista julkaisuarkistoista. Esimerkiksi Tilastokeskuksen julkaisuarkistossa on luettavissa yli 16 000 digitoitua tilastojulkaisua 1800-luvulta lähtien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuarkistossa Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelit.
- Kansainvälisesti kattavimpia julkaisuarkistoaineistojen hakupalveluita ovat BASE (Bielefeld Academic Search Engine), CORE ja Google Scholar
Puuttuiko listalta tärkeä palvelu? Vinkkaa se meille!
Avoimet julkaisut Kansalliskirjaston hakupalvelussa ja Finna.fi:ssä
Avoimia kirja- ja -lehtiartikkeleita löydät myös Kansalliskirjaston hakupalvelun kansainvälisten e-aineistojen haun välilehdeltä. Avoimet artikkelit ovat korkeakoulun käyttäjätunnuksilla kirjautumisen vaatimien artikkelien joukossa, mutta voit suodattaa ne Lähde-rajausvalikosta mahdollisen avoimia aineistoja tarjoavan lähteen, esim. Directory of Open Access Journals (DOAJ), mukaan.
Kansalliskirjaston hakupalvelun päähausta löytyy runsaasti avoimia kirjoja. Voit rajata hakutulosta esimerkiksi kielen mukaan.
Kotimaisia avoimia julkaisuja ja opinnäytteitä löydät suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistot kokoavasta Finna.fi-palvelusta. Rajaamalla hakutuloksen ensin verkossa saatavilla oleviin aineistoihin ja sen jälkeen haluamasi aineistotyypin mukaan, löydät esimerkiksi artikkelit tai väitöskirjat.
Digitoidut kokoelmat
Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa on runsaasti erilaisia avoimia aineistoja. Palvelusta löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimat historialliset sanoma- ja aikakauslehdet vuosilta 1771-1929. Tieto- ja oppikirjoista koostuva Kirjahistoria-kokoelma sisältää muun muassa kattavan aapiskokoelman aina vuoteen 1972 saakka. Ruotsin ajan kokoelma puolestaan käsittää Suomen kansalliskirjallisuuden vanhimman osan, vuosina 1488–1809/1827 painettujen julkaisujen digitointeja. Katso lisää poimintojamme digitoiduista kokoelmista!
Poikkeustilanteessa avointa
Useat tiedekustantajat ovat poikkeustilanteen johdosta avanneet aineistojaan määräajaksi. Kansainvälinen kirjastokonsortioiden yhteenliittymä ICOLC (International Coalition of Library Consortia) ylläpitää listaa poikkeustilanteessa avatuista aineistoista.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on avannut Kansallisbiografian kaikille avoimeksi 26.5.2020 saakka.
Palaute: kk-palvelu@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt:
Tieteelliset julkaisut: tietoasiantuntija Emilia Pyykönen, Tutkimuksen palvelut
Digitoidut aineistot: tietojärjestelmäasiantuntija Juha Rautiainen, DH-tutkimus
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Kirjasto toimii tutkimuskirjastona erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla ja on merkittävä kulttuuriperintödatan käyttöön asettaja. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota.
Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä. Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukkoon.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme