Avoimista aineistoista zika-ennusteita ja lepakkoystävällistä tequilaa
Maailman Lajitietokeskuksen (Global Biodiversity Information Facility GBIF) mittavat havaintoaineistot mahdollistavat suuren mittakaavan tutkimuksen.
– Avointa eliölajidataa tarvitaan perustutkimuksen lisäksi lukuisten yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseen. Aineiston avulla on muun muassa ennustettu vaarallisten virusten leviämistä, perusteltu erilaisia maankäyttöratkaisuja ja tietenkin tuettu moninaisia luonnonsuojelutoimia, sanoo Suomen GBIF-edustuston johtaja professori Leif Schulman Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka isännöi kokousta.
Schulman kertoo myös, että Suomi on nykyisin yksi GBIFin merkittävimmistä aineistojen jakajista, kun aineistomme siirtyivät sinne äskettäin perustetun Suomen Lajitietokeskuksen kautta.
Datapisteitä yhdistämällä tärkeää tietoa
GBIF-aineistojen avulla tutkijat ennustavat esimerkiksi zika-viruksen leviämistä. Aineistosta poimittiin alueet, joilla elää virusta kantavia hyttyslajeja ja yhdistettiin tämä aineistoon, jossa oli poimittuna nisäkkäät, jotka sopivat kyseisen viruksen isänniksi. Nämä yhdistämällä saatiin kartta zika-viruksen todennäköisistä leviämissuunnista.
Meksikossa elävä tequila-agaave-kasvista saadaan tislaamalla tequilaa. Luonnossa agaaven kumppanina elää hedelmälepakko, joka pölyttää kasvin ja saa vastapalvelukseksi mettä ravinnokseen. GBIF-aineistoista havaittiin, että nämä lepakkolajit ovat vähentyneet. Tutkijat epäilevät, että syynä ovat agaave-viljelmät, joissa kasvien ei sallita kukkia. Lepakoiden oloa helpottaakseen kehitettiin viljelymalli, jossa osa viljelmien kasveista sai kukkia ja tuottaa lepakoiden ravinnoksi mettä. Markkinoille saatiin siis lepakkoystävällinen tequila!
Aineistoista on niin ikään luotu ennusteita siitä, mitkä metsien tuhohyönteiset saattavat ilmaston lämpiämisen myötä saapua Ruotsin metsien kiusaksi, luotu suojelustrategiaa viljelykasvien villeille sukulaisille ja etsitty uusia lääkekemikaaleja Amazonin sademetsien syvyyksistä.
Maailman Lajitietokeskuksen edustajisto kokoontuu tällä viikolla Helsingissä. Yleisölle avoin tilaisuus järjestetään torstaina 27.9.2017.
Lisätietoa: Invitation: Finnish Biodiversity Information for the Benefit of Society – species.fi -seminar
Maailman Lajitietokeskus GBIF
- Maailman Lajitietokeskuksen kautta on tarjolla yli 800 miljoonaa erillistä havaintoa – eli havaintopistettä: tietty eliölaji, tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Maaginen 800 miljoonaa meni rikki, kun Suomen Lajitietokeskus kytkettiin GBIF:iin ja alkoi jakaa yli 27 miljoonaa suomalaista havaintoaan sen kautta.
- Resurssi, joka jakaa avoimesti eliölajien esiintymistietoa tutkimuksen ja ympäristöhallinnon tarpeisiin
- Perustettu vuonna 2001, Suomi mukana alusta lähtien
- Jäsenmaita nyt 41 ja tarkkailijajäseniä lisäksi 53
- Sihteeristö pitää majaansa Kööpenhaminassa
- GBIF:in jakaman aineiston käyttö lisääntyy nopeasti. Vuonna 2017 on odotettavissa 700 tutkimusjulkaisua, joissa hyödynnetään GBIF-dataa – mikä on tuplasti verrattuna vuoden 2016 määrään
-
gbif.org -portaalista kuka tahansa voi hakea ja ottaa käyttöönsä havaintodataa
Suomen Lajitietokeskus FinBiF
- Suomen Lajitietokeskus perustettiin tammikuussa 2015 alkaneessa ja Luomuksen koordinoimassa projektissa
- Avoimesti saatavilla olevaa aineistoa on jo yli 27 miljoonaa havaintoa
- Suomen aineistot on liitetty Maailman Lajitietokeskuksen tietokantaan ja ne ovat saatavilla myös sen kautta
-
Laji.fi -portaalista kuka tahansa voi hakea ja ottaa käyttöönsä havaintodataa
Lisätiedot:
Projektipäällikkö Kari Lahti
Suomen Lajitietokeskus
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
p. 0400 727 955
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme