Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Avoimista aineistoista zika-ennusteita ja lepakkoystävällistä tequilaa

Jaa

Maailmanlaajuinen, avoimesti kaikkien käytettävissä oleva data tuottaa maailmanlaajuisia hyötyjä. Maailman Lajitietokeskus kokoaa maailman luonnon monimuotoisuuteen liittyvät aineistot ja tarjoaa ne kauttaan tutkijoiden ja tavallisten kansalaisten käyttöön. Keskuksen edustajisto kokoontuu tällä viikolla Helsingissä.

Leptonycteris yerbabuenae -lepakkolaji pölyttää agaave-kasvin (Photo by Tony Palmer licensed under CC BY-NC 4.0)
Leptonycteris yerbabuenae -lepakkolaji pölyttää agaave-kasvin (Photo by Tony Palmer licensed under CC BY-NC 4.0)

Maailman Lajitietokeskuksen (Global Biodiversity Information Facility GBIF) mittavat havaintoaineistot mahdollistavat suuren mittakaavan tutkimuksen.

– Avointa eliölajidataa tarvitaan perustutkimuksen lisäksi lukuisten yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseen. Aineiston avulla on muun muassa ennustettu vaarallisten virusten leviämistä, perusteltu erilaisia maankäyttöratkaisuja ja tietenkin tuettu moninaisia luonnonsuojelutoimia, sanoo Suomen GBIF-edustuston johtaja professori Leif Schulman Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka isännöi kokousta.

Schulman kertoo myös, että Suomi on nykyisin yksi GBIFin merkittävimmistä aineistojen jakajista, kun aineistomme siirtyivät sinne äskettäin perustetun Suomen Lajitietokeskuksen kautta.

Datapisteitä yhdistämällä tärkeää tietoa

GBIF-aineistojen avulla tutkijat ennustavat esimerkiksi zika-viruksen leviämistä. Aineistosta poimittiin alueet, joilla elää virusta kantavia hyttyslajeja ja yhdistettiin tämä aineistoon, jossa oli poimittuna nisäkkäät, jotka sopivat kyseisen viruksen isänniksi. Nämä yhdistämällä saatiin kartta zika-viruksen todennäköisistä leviämissuunnista.

Meksikossa elävä tequila-agaave-kasvista saadaan tislaamalla tequilaa. Luonnossa agaaven kumppanina elää hedelmälepakko, joka pölyttää kasvin ja saa vastapalvelukseksi mettä ravinnokseen. GBIF-aineistoista havaittiin, että nämä lepakkolajit ovat vähentyneet. Tutkijat epäilevät, että syynä ovat agaave-viljelmät, joissa kasvien ei sallita kukkia. Lepakoiden oloa helpottaakseen kehitettiin viljelymalli, jossa osa viljelmien kasveista sai kukkia ja tuottaa lepakoiden ravinnoksi mettä. Markkinoille saatiin siis lepakkoystävällinen tequila!

Aineistoista on niin ikään luotu ennusteita siitä, mitkä metsien tuhohyönteiset saattavat ilmaston lämpiämisen myötä saapua Ruotsin metsien kiusaksi, luotu suojelustrategiaa viljelykasvien villeille sukulaisille ja etsitty uusia lääkekemikaaleja Amazonin sademetsien syvyyksistä.  

Maailman Lajitietokeskuksen edustajisto kokoontuu tällä viikolla Helsingissä. Yleisölle avoin tilaisuus järjestetään torstaina 27.9.2017.

Lisätietoa: Invitation: Finnish Biodiversity Information for the Benefit of Society – species.fi -seminar

Maailman Lajitietokeskus GBIF

  • Maailman Lajitietokeskuksen kautta on tarjolla yli 800 miljoonaa erillistä havaintoa – eli havaintopistettä: tietty eliölaji, tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Maaginen 800 miljoonaa meni rikki, kun Suomen Lajitietokeskus kytkettiin GBIF:iin ja alkoi jakaa yli 27 miljoonaa suomalaista havaintoaan sen kautta.
  • Resurssi, joka jakaa avoimesti eliölajien esiintymistietoa tutkimuksen ja ympäristöhallinnon tarpeisiin
  • Perustettu vuonna 2001, Suomi mukana alusta lähtien
  • Jäsenmaita nyt 41 ja tarkkailijajäseniä lisäksi 53
  • Sihteeristö pitää majaansa Kööpenhaminassa
  • GBIF:in jakaman aineiston käyttö lisääntyy nopeasti. Vuonna 2017 on odotettavissa 700 tutkimusjulkaisua, joissa hyödynnetään GBIF-dataa – mikä on tuplasti verrattuna vuoden 2016 määrään
  • gbif.org -portaalista kuka tahansa voi hakea ja ottaa käyttöönsä havaintodataa

Suomen Lajitietokeskus FinBiF

  • Suomen Lajitietokeskus perustettiin tammikuussa 2015 alkaneessa ja Luomuksen koordinoimassa projektissa
  • Avoimesti saatavilla olevaa aineistoa on jo yli 27 miljoonaa havaintoa
  • Suomen aineistot on liitetty Maailman Lajitietokeskuksen tietokantaan ja ne ovat saatavilla myös sen kautta
  • Laji.fi -portaalista kuka tahansa voi hakea ja ottaa käyttöönsä havaintodataa

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Kari Lahti
Suomen Lajitietokeskus
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
p. 0400 727 955

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Leptonycteris yerbabuenae -lepakkolaji pölyttää agaave-kasvin (Photo by Tony Palmer licensed under CC BY-NC 4.0)
Leptonycteris yerbabuenae -lepakkolaji pölyttää agaave-kasvin (Photo by Tony Palmer licensed under CC BY-NC 4.0)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme