Avoin kirje Juhana Vartiaiselle

Hyvä kansanedustaja Vartiainen,

Luin surullisen mielin blogikirjoituksesi työehtosopimusten yleissitovuuden vahingollisuudesta. Pisteet kuitenkin alkuun siitä, että olet kunnioitettavan johdonmukaisesti viime vuodet kannattanut matalapalkkatyön lisäämistä, työntekijöiden aseman heikentämistä ja työehtosopimusturvasta (ainakin osittain) luopumista.

Perustelet sekä matalapalkkatyötä että työehtosopimusten yleisistä palkankorotuksista luopumista työllisyyden parantamisella. Argumenttisi taitaa olla, että voidessaan maksaa vähemmän työnantajat palkkaavat useampia ja työllisyysaste nousee. Tämä pelastaa niin yritykset kuin koko julkisen taloudenkin. Käsittääkseni esität nämä argumentit yleensä aivan vilpittömin mielin, omaa ilmaisuasi lainaten.

Minä kannatan työehtosopimusten yleissitovuutta. Olen tätä mieltä erityisesti kolmen työehtosopimusjärjestelmän vaikutuksen ja tavoitteen takia: 1) alenevilla ja alhaisimmilla palkoilla kilpailemisen eli palkkadumppauksen välttäminen ja 2) reilut työsuhteen ehdot kaikille (palkalla pitäisi elää) sekä 3) tuottavuuteen kannustaminen, toisin sanoen luova tuho.

Yleissitovien työehtosopimusten puolesta ja niitä vastaan löytyy argumentteja. Toteat yleissitovuuden rajoittamisesta: ”Olen jokseenkin varma, että työttömyys kuitenkin alenisi.” Itse voin todeta, että palkkojen laskeminen olisi varmaa ja työllisyysvaikutukset ristiriitaiset. Vuosien saatossa palkkojen alentuminen voisi hyvinkin heikentää taloutta ja hidastaa tuottavuuskehitystä. Varmaa on, että pienituloisten asemaa ehdotuksesi heikentäisivät. Hyvä ohje on ollut, että kun argumentteja on puolesta ja vastaan, niin valitse se vaihtoehto mikä on heikommalle parempi.

Kirjoituksessasi et ota esille hyvin laajasti käytettyä termiä luova tuho. Käsittääkseni ennen Ruotsin vuosiasi kannatit tätä teoriaa, jonka mukaan yleiset kaikkia koskevat palkankorotukset pakottavat yritykset parantamaan tuottavuutta. Yritys joka ei pysty parantamaan tuottavuuttaan, ei aikaa myöten selviä palkankorotuksista. Tätä kautta yritykset ja eri alat jalostuvat koko ajan paremmiksi ja tuottavuuttaan parantavat selviytyvät. Ajan kuluessa luova tuho, jota yleissitovat palkankorotukset tukevat, parantavat koko kansakunnan ja kansalaisten elintasoa ja lisäävät varallisuutta. Jos näin ei olisi vuosien saatossa käynyt, olisi koko kansa kaiketi ollut jo vuosia työttömänä.

Ikäväkseni huomasin, ettei blogissasi enää näkynyt aiemmin esillä pitämääsi rakenteellista työttömyyttä. Korostit viime vuonna Helsingin Sanomissa osuvasti työvoimapulaa eri osissa Suomea ja työvoimapulan haitallisuutta talouskasvulle. Samassa jutussa toteat, että silloisesta 270 000 työttömän joukosta vain 40 000 voi koskaan työllistyä. Syynä ovat muun muassa osaamisen puutteet, kannustinongelmat ja se, että ihmiset asuvat väärissä paikoissa. Minun on vaikea käsittää miten työehtosuojan heikentäminen muuttaisi ihmisten asuinpaikkoja tai auttaisi osaamisvajeissa.

Blogissasi kauhistelet kaupan alan 185 sivun työehtosopimusta. Sinulta on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että tuo sivumäärä sisältää esimerkiksi erittäin paljon eduskunnan säätämien lakien tulkintaa. Siinä kerrotaan esimerkein muun muassa miten irtisanomisajat lasketaan. On sopimuksen liitteisiin painettu muun muassa työsopimusmallikin. Tämä tarkoittaa, että työehtosopimusta on paljon helpompi pienessäkin yrityksessä noudattaa kuin opiskella juristiksi ja lukea lakikirjaa. Pituus ei ratkaise, vaan sisältö.

Iloksesi voin todeta, että esimerkiksi taloushallinnon työehtosopimus, joka ei ole yleissitova, on vain 16 sivua pitkä. Se mahdollistaa hyvin laajasti alakohtaisten tarpeiden mukaiset järjestelyt paikallisesti esimerkiksi työajasta.

Hyvä kansanedustaja Vartiainen. Kutsun sinut lounaalle ja toivottavasti voimme käydä hedelmällisen keskustelun työelämän ja työehtosopimusten tulevaisuudesta.

Ystävällisin terveisin,

Juri Aaltonen

Puheenjohtaja

Toimihenkilöliitto ERTO ry