Demarinuoret

Avoin kirje sinulle, joka katsot väkivaltapuhetta läpi sormien!

Jaa

Kesällä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Norjassa tapahtui jotakin, minkä ei pitänyt olla hyvinvointivaltiossa mahdollista. Jotakin, mitä emme saa unohtaa, mutta jonka yritämme piilottaa.

Kuva: Demarinuoret
Kuva: Demarinuoret


Demarinuorten sisarjärjestö AUF:n tuore kirja kuvaa kivuliaasti aikaa vuodesta 2011 nykyisyyteen. Se kertoo, kuinka terrori-iskun jälkeen herännyt toivo vähemmän vihaa ja enemmän solidaarisuutta vaalivasta yhteiskunnasta on hiipunut ääriajattelun saadessa tilaa. Olemmeko epäonnistuneet asettamaan Utøyan tapahtumia oikeaan kontekstiin?

Tiedämme, että kukaan Suomessa ei ole vastuussa Breivikin teoista. Ei ole silti lainkaan samantekevää miten puutumme tai jätämme puuttumatta tilanteisiin, joissa vihjataan väkivallalla, puhutaan ihmisistä vieraslajeina, pelotellaan väestönvaihdolla tai vuodetaan nuorisojärjestöjen jäsenlistoja.

Poliittinen väkivalta ei synny tyhjiössä. Se syntyy, kun asenteita muokkaamalla luodaan hiljalleen kysyntää vihalle.

Breivikin ideologia ei ole kadonnut Suomestakaan mihinkään. Se on vain muuttanut muotoaan salonkikelpoisemmaksi. Ja tämä maltilliseksi verhoiltu ääriajattelu on kuin norsu posliinikaupassa. Tiedämme sen olevan läsnä, mutta varomme sanomasta ääneen. Häivytämme rajaa hyväksyttävän ja kielletyn välillä puhuen äärioikeiston sijaan kansallismielisyydestä.

Sanoilla on väliä, sillä puheesta on lopulta lyhyt matka tekoihin.

Yhteiskunnan hyvyys on paljon enemmän kuin Suojelupoliisin valmius toimia, häirinnän ilmiantaminen somessa tai fyysiset barrikadit kadulla. Ratkaisevin voima on ihmiset. Sanat joita käytämme ja keskustelut joita käymme. Ne jos mitkä, ovat oppimista historiasta.

Vuoden 2011 tapahtumista huolimatta Utøya on tänään kaunis ja tunnelmallinen paikka. Se, että perinteitä on jatkettu ja saari on kunnostettu takaisin käyttöön osoittaa, että vapaan ja yhteiskunnan arvoja ei voi tuhota väkivallalla. Vihalle ei tarvitse tai saa antaa tilaa ja valtaa. Siihen pitää voida puuttua – niin somessa kuin eduskunnassa. 

Pinja Perholehto
Demarinuorten puheenjohtaja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Demarinuoret
Kuva: Demarinuoret
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Demarinuoret
Demarinuoret
Siltasaarenkatu 18-20 C 6 krs.
00530 Helsinki

http://www.demarinuoret.fi

Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry on yli 110-vuotias poliittinen nuorisojärjestö, joka toimii niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Demarinuoret

Demarinuoret: Kädenlämpöiset riihipäätökset eivät riitä - Yleisturvasta uusi vappusatanen!30.4.2021 16:23:46 EEST | Tiedote

Demarinuoret on kohtuullisen tyytyväinen puoliväliriihen päätöksiin, mutta haluaa kirittää hallitusta erityisesti sosiaaliturvauudistuksen suhteen. Merkittävimmät työllisyyden esteet ovat terveysongelmat, sopivien työmahdollisuuksien puute sekä tilanteet, joissa kannustinloukkujen ja etuuksien päällekkäisyyksien takia työnteko ei ole kannattavaa. Liitto esittää ratkaisuksi Yleisturva-mallia, joka yksinkertaistaisi sirpaleista sosiaaliturvaa ja kannustaisi aina työntekoon.

Demarinuoret: Teknologiateollisuuden päätös on märkä rätti vasten palkansaajien kasvoja!25.3.2021 15:48:52 EET | Tiedote

Demarinuoret pitää Teknologiateollisuuden päätöstä irtautua valtakunnallisista työehtosopimusneuvotteluista hyvin huolestuttavana. Liitto kantaa erityistä huolta työmarkkinoiden ennustettavuudesta, työrauhasta sekä palkansaajien työehtojen tulevaisuudesta. Peräänkuulutamme vahvempaa ay-liikettä ja vaadimme pikaisia toimia muun muassa ammattiliittojen ryhmäkanneoikeuden puolesta.

Äänestäminen ei saa olla vain korkeasti koulutettujen etuoikeus!11.3.2021 13:17:03 EET | Tiedote

Tuore tutkimus 18-29-vuotiaiden äänestyskäyttäytymisestä kertoo karua kieltä siitä, kuinka Suomi on yhä äänestämisen luokkayhteiskunta. Ilmiö ei ole yllättävä, sillä äänioikeuden käyttäminen on eriytynyt koulutustaustan mukaan aina 80-luvun puolivälistä saakka. Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan yliopistotutkinnon suorittaneista tai sitä tällä hetkellä suorittavista lähes 70% kertoo äänestävänsä kuntavaaleissa varmasti, mutta ammatillisen koulutuksen puolella varmoja äänestäjiä on vain 38 prosenttia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme