Avustushakuja auki ELY-keskuksissa (Varsinais-Suomi, Satakunta)

ELY-keskukset suosittelevat käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä Aluehallinnon asiointipalvelua. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista.
Organisaatiohakijoiden kannattaa ottaa käyttöön suomi.fi-valtuudet, joilla voidaan määritellä, kuka tai ketkä voivat asioida organisaation puolesta avustusasiassa. Valtuuksia voidaan muuttaa tilanteessa, jossa asiaa hoitava henkilö organisaatiossa vaihtuu. Näin avustusprosessi jatkuu sujuvasti henkilövaihdoksista huolimatta.
Henkilöhakijat voivat käyttää Aluehallinnon asiointipalvelussa ”Kutsu toinen asioija” -toimintoa, jolla voi antaa toisellekin henkilölle oikeudet esimerkiksi vastata täydennyspyyntöihin tai toimittaa maksatushakemuksia.
Arvokasta rakennusperintöä halutaan säilyttää
Rakennusperinnön hoitoavustuksilla edistetään arvokkaan rakennusperinnön säilymistä rakennuksen suojeluarvojen mukaisella tavalla. Avustettaviksi sopivia korjauskohteita ovat esimerkiksi vesikaton, rungon ja ulkoseinien, perustusten, ikkunoiden ja ovien tai tulisijojen kunnostaminen. Avustuksia voi hakea myös rakennuksen pihapiirin tai muun välittömän ympäristön ennallistamiseen sekä korjaustoimenpiteiden suunnitteluun
Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.
Saaristoalueille avustusta luonnonsuojeluun ja rakennusperintöön
Saariston ympäristönhoidon avustuksilla edistetään saaristoluonnon suojelua, saariston maisemakuvan säilyttämistä ja parantamista sekä saaristolaisen rakennusperinnön hoitoa.
Avustusta voivat hakea saaristoalueiden luonnonsuojelu- ja ympäristönhoidon edistämisyhdistykset ja -säätiöt, saaristokunnat sekä saaristokunnissa ja muiden kuntien saaristo-osissa sijaitsevien rakennusten yksityiset omistajat. Kuntien saaristo-osat on lueteltu Valtioneuvoston asetuksessa 1089/2016.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella saaristoa on:
Varsinais-Suomessa: Kemiönsaari, Kustavi ja Parainen. Joiden lisäksi seuraavissa kunnissa sijaitsevat saaret: Kaarina (myös Harvaluoto), Naantali (myös Airismaa, Lempisaari, Livonsaari, Otavan saari ja Teersalo), Salo (myös Angelniemi, Angelansaari, Isoluoto ja Kaukassalo), Taivassalo (myös Aasamaa, Leikluoto, Kahiluoto, Kaitainen, Kuusisto, Kuustenmaa, Lehtinen, Mussalo ja Naurisluoto) sekä Uusikaupunki (myös Pyhämaa, Lepäinen ja Kittamaa)
Satakunnassa: Pori (myös Reposaari).
Vesistöissä ja valuma-alueilla tehtävälle työlle tukea
Avustukset vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat vesienhoitosuunnitelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski.
Hyvän tilan tavoite voi edellyttää järvi-, joki-, rannikko- tai pienvesikohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesistöjen kunnostustoimia. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, pois lukien maa- ja metsätalouden vesienhallintatoimenpiteet, joihin voi hakea avustusta maa- ja metsätalouden vesienhallinta -hausta. Hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä varmistamiseksi halutaan avustaa laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Hankkeilta toivotaan alueellisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä, ja niitä voidaan tukea osana konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista.
Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue, vesilain mukainen yhteisö, kunta tai yritys.
Edistetään maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa
Maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämisen avustuksen tavoitteena on parantaa vesien tilaa edistämällä vesienhallintaa, jossa huomioidaan ja yhteensovitetaan maa- ja metsätalouden sekä vesiensuojelun tarpeet.
Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Lisäksi hankkeilla parannetaan peltojen ja metsien vesitaloutta, vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta.
Avustettavat hankkeet voivat olla laajoja, valuma-alue- tai osavaluma-aluetasoisia usean toteuttajan yhteistyöhankkeita tai paikallisia pienempiä hankkeita. Hankkeissa voidaan tehdä valuma-aluetasoista suunnittelua, mutta hankkeissa toivotaan toteutettavan myös konkreettisia luonnonmukaisia vesienhallintatoimenpiteitä. Vesienhallinnan keinojaovat esimerkiksi kaksitasouomat, luonnonmukaiset padotukset, uomien ennallistaminen ja muut vettä valuma-alueella viivyttävät ratkaisut. Hankkeiden soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan mm. toimenpiteiden tarpeen tunnistaminen vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa sekä hankkeen hyötyjen todennettavuus.
Avustusta voidaan myöntää oikeushenkilöille, kuten rekisteröidyille yhdistyksille, vesioikeudellisille yhteisöille, osakaskunnille, kunnille tai kuntayhtymille, oppilaitoksille tai yrityksille.
Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset hoitavat valtakunnallista maa- ja metsätalouden vesienhallinnan erikoistumistehtävää.
Vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa ja vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä vahvistetaan
Avustukset vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesitalouden ja vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja vesienhallinnan hankkeille. Avustusta voidaan myöntää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden sekä vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden tukemiseen.
Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea voidaan myöntää vesistötoimenpiteille tulvariskienhallintasuunnitelmien mukaiseen tulvariskien hallintaan ja muiden vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös yhteisiin ojitushankkeisiin osallistumista varten hakijalle, joka ei voi saada maatalouden rakennetukea.
Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille.
Avustuksen hakijana voi olla esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesilain mukainen yhteisö tai kunta.
Avustusta kalataloudellisiin kunnostuksiin
Vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta.
Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Kalataloudellisten kunnostusten avustushaku on keskitetty kolmeen ELY-keskukseen. Katso lisätiedot.
Avustusta voivat saada oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset sekä yksityiset henkilöt.
Pohjavesien suojaksi suojelusuunnitelmia
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla edistetään pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja pohjavesien suojelutoimia. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa pohjavedelle ihmistoiminnasta aiheutuvat riskit sekä ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata alueen pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila. Suojelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tulisi kohdistua erityisesti vesienhoidossa tunnistetuille riskipohjavesialueille.
Avustusta myönnetään kunnille pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen.
Edellä mainittuja avustuksia haetaan pääsääntöisesti siitä ELY-keskuksesta, jonka alueella toimenpiteet aiotaan tehdä. Poikkeuksen muodostavat Satakunta, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja Pohjanmaa, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisäksi kalatalousavustusten haku on keskitetty valtakunnallisesti kolmeen ELY-keskukseen. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustusta haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Avustuksia myös kaasulämmityksestä luopumiseen, vesiensuojeluun kaupunkialueilla, ympäristökasvatukseen ja tunturialueille
Tänään avautuvat myös seuraavat valtakunnallisesti keskitetyt avustushaut, joista vastaavat ELY-keskukset tiedottavat erikseen:
- Avustus pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi (Pirkanmaan ELY-keskus, jatkuva haku 18.10. alkaen)
- Avustus kaupunkien vesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen (alueidenkäyttö) Etelä-Savon ELY-keskus
- Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustukset (Keski-Suomen ELY-keskus)
- Avustus tunturialueiden jätehuollon edistämiseen (Lapin ELY-keskus)
Lisätietoja:
- Avustukset: www.ely-keskus.fi/ymparisto
- Lainsäädäntötausta: Kuulutus
- Suomi.fi-valtuudet: www.suomi.fi/valtuudet
Rakennusperinnön hoito:
Tarkastaja Karolina Jalarvo (myös saariston rakennusperinnön hoito), 0295 022 501, karolina.jalarvo@ely-keskus.fi
Saariston ympäristönhoito:
Ylitarkastaja Marja Vieno, 0295 022 372, marja.vieno@ely-keskus.fi
Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, 0295 022 894, leena.lehtomaa@ely-keskus.fi
Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen:
Vesitalousasiantuntija Ari Sallmen, 0295 022 937, ari.sallmen@ely-keskus.fi
Ylitarkastaja Pekka Paavilainen, 0295 022 921, pekka.paavilainen@ely-keskus.fi
Ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel, 0295 022 879, sanna.kipina-salokannel@ely-keskus.fi
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta:
ympäristöasiantuntija Essi Hillgren, p. 0295 022 022, essi.hillgren@ely-keskus.fi, Varsinais-Suomen ELY-keskus
ympäristöasiantuntija Henri Vaarala, p. 0295 037 089, henri.vaarala@ely-keskus.fi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Vesitalous ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö:
Johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen, 0295 022 953, juha-pekka.triipponen@ely-keskus.fi
Vesitalousasiantuntija Ari Sallmen, 0295 022 937, ari.sallmen@ely-keskus.fi
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat:
Pohjavesiasiantuntija Hanna Laihinen 0295 022 118, hanna.laihinen@ely-keskus.fi
Pohjavesiasiantuntija Samuel Bronstein 0295 022 089, samuel.bronstein@ely-keskus.fi
Kalataloudelliset kunnostukset:
Varsinais-Suomen ELY-keskus (Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat)
Kalastusbiologi Leena Rannikko, 0295 022 649, leena.rannikko@ely-keskus.fi
Kalastusmestari Vesa Vanninen, 0295 029 095, vesa.vanninen@ely-keskus.fi
Kalastusmestari Kyösti Nousiainen, 0295 028 602, kyosti.nousiainen@ely-keskus.fi
Kalastusbiologi Tamminen Perttu, 0295 021 215, perttu.tamminen@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

Itsenäisyydenaukio 2
20800 Turku
0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kesän päällystysohjelma lyhin vuosikymmeniin29.3.2023 12:18:28 EEST | Tiedote
Kesän 2023 päällystystyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa käynnistyvät huhti-toukokuun vaihteessa. Rahaa teiden päällystämiseen on käytettävissä noin 16 M€. Se on noin neljäsosan viimevuotista vähemmän. Samaan aikaa kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Päällystysohjelman pituus on noin 135 km, mikä on alle puolet viimevuotisesta. Päällystystyöt painottuvatkin vilkkaasti liikennöidyille teille. Muiden teiden korjaus on päällysteiden paikkauksen varassa.
Okku Kalliokoski utnämnd till tjänsten som direktör för ansvarsområdet N vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland28.3.2023 11:07:58 EEST | Tiedote
Arbetsminister Tuula Haatainen har utnämnt Okku Kalliokoski till direktör för ansvarsområdet för näringarna, arbetskraften och kompetensen vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland för tiden 1.4.2023–31.3.2028.
Okku Kalliokoski Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E-vastuualueen johtajaksi28.3.2023 10:57:05 EEST | Tiedote
Työministeri Tuula Haatainen on nimittänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan virkaan Okku Kalliokosken ajalle 1.4.2023-31.3.2028.
Sepelin poisto aloitetaan tärkeimmiltä pääpyöräreiteiltä heti kelien salliessa21.3.2023 14:47:06 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on meneillään kokeilu liukkaudentorjuntaan käytetyn sepelin kevätharjausten aikaistamisesta Turun, Porin ja Rauman kaupunkiseuduilla tärkeimmillä pääpyöräilyreiteillä. Kokeilussa harjaukset pyritään tekemään määritellyillä väylillä maaliskuun loppuun mennessä. Toistaiseksi kelit ovat monin paikoin vielä melko talvisia. Urakoitsijat seuraavat sääennusteita ja ryhtyvät sepelin poistoon heti kelien salliessa.
I februari minskade antalet arbetslösa något i Egentliga Finland21.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Vid Egentliga Finlands arbets och näringsbyrå fanns i slutet av februari 20 700 arbetslösa arbetssökande. I februari brukar antalet arbetslösa vanligen minska jämfört med januari och så gick det även denna gång. Antalet arbetslösa minskade med 300 personer jämfört med föregående månad. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa med 900 personer (4 %), dvs. något snabbare än i hela landet generellt (3%). I Egentliga Finland minskade antalet permitterade med 300 (13 %) personer jämfört med året innan. I slutet av februari var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i Egentliga Finland 9,0 %, vilket är 0,5 procentenheter mindre än året innan. Därmed var andelen arbetslösa av arbetskraften mindre än genomsnittet för hela landet (9,7%). I februari var antalet arbetslösa mindre än året innan i alla andra ekonomiska regioner i Egentliga Finland förutom Nystadsregionen och Saloregionen. I Saloregionen var antalet arbetslösa ändå nästan oförändrat. Jämfört med året innan fann
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme