B3-vitamiini niasiini hidastaa syöpään liittyvää lihaskatoa hiirillä
Syöpäpotilailla esiintyvä laihtuminen ja lihaskato, eli kakeksia, on vakava tila, joka heikentää elämänlaatua ja syöpähoitojen tehoa sekä lisää kuolleisuutta. Tilaan ei ole vielä keksitty parantavaa hoitoa. Ongelmana on myös haastava diagnostiikka: lihaskadon varhainen havaitseminen ei onnistu nykymenetelmin, vaan kakeksia todetaan käytännössä vasta selkeästä painonlaskusta. Syöpäpotilaiden ennusteen parantamiseksi uusien hoitojen ja diagnostiikkamenetelmien kehittäminen on siksi erittäin tärkeää.
Syöpäkakeksiassa on aikaisemmin kuvattu solujen energialaitosten, mitokondrioiden, toimintahäiriöitä. Tuoreessa Helsingin yliopiston yhteistyötutkimuksessa italialaisten Torinon ja Padovan yliopistojen kanssa todettiin kuitenkin uusi tautimekanismi lihaskadosta kärsivillä syöpää sairastavilla hiirillä, nimittäin mitokondrioiden aineenvaihdunnalle tärkeän NAD+-molekyylin määrän väheneminen lihaksessa ja maksassa.
Selkein NAD+-puutos todettiin hiirillä, joilla oli pitkälle edennyt vakava kakeksia, kun taas lievemmässä kakeksiassa puutos oli vähäisempi. On siis mahdollista, että NAD+-pitoisuuden määritystä voitaisiin käyttää kakeksian merkkiaineena, joka auttaisi tunnistamaan lihaskadosta kärsiviä syöpäpotilaita.
NAD+-puutteen korjaaminen sen esiasteella, B3-vitamiini niasiinilla, vähensi painonlaskua ja lihaskatoa sekä paransi mitokondrioiden aineenvaihduntaa syöpää sairastavilla hiirillä.
– NAD+-aineenvaihduntaa on tutkittu aikaisemmin esimerkiksi mitokondriaalisessa lihastaudissa, jossa B3-vitamiini niasiini on myös parantanut lihasten terveyttä potilailla. Mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun osoitetaan NAD+-pitoisuuden korjaamisen lieventävän syöpään liittyvää lihaskatoa, kertoo apulaisprofessori Eija Pirinen.
B3-vitamiinista tulevaisuuden lääke syöpäkakeksiaan?
Tutkimuksessa saatiin myös ensimmäiset viitteet NAD+-aineenvaihdunnan häiriöistä ihmisten syöpäkakeksiassa. NAD+-tuotantoon osallistuvan NRK2-geenin ilmentyminen oli alentunut kakektisten hiirten lisäksi myös kakektisten syöpäpotilaiden lihaksessa. Potilailla, joilla oli matala lihaksen NRK2-ilmentyminen, esiintyi aineenvaihdunnan muutoksia, jotka erosivat selkeästi potilaista, joilla oli normaali NRK2-geenin ilmentyminen. NAD+-aineenvaihdunnalla saattaa siis olla merkittävä rooli syöpäkakeksian kehittymisessä ihmisillä.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään parhaillaan käytännössä. Eija Pirisen tutkimusryhmä on aloittanut yhteistyön HUS:in ruokatorvi- ja suu-nielusyöpäkirurgien kanssa.
–Tarkoituksena on selvittää tarkemmin, esiintyykö NAD+-puutetta myös ihmisten syöpäkakeksiassa. Mikäli puutos todetaan, voisimme jatkossa kokeilla NAD+-esiasteita, B3-vitamiineja, kakeksiasta kärsivien syöpäpotilaiden hoidossa, väitöskirjatutkija Noora Pöllänen toteaa.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä.
Alkuperäinen artikkeli: Beltrà M, Pöllänen N, Fornelli C, Tonttila K, Hsu MY, Zampieri S, Moletta L, Corrà S, Porporato PE, Kivelä R, Viscomi C, Sandri M, Hulmi JJ, Sartori R, Pirinen E, Penna F. NAD+ repletion with niacin counteracts cancer cachexia. Nat Commun. 2023 Apr 3;14(1):1849. doi: 10.1038/s41467-023-37595-6.
Lisätietoja
Eija Pirinen, FT, apulaisprofessori
Oulun yliopisto ja Helsingin yliopisto
Puh: 0405877066
Sähköposti: eija.pirinen@helsinki.fi
Twitter: @pirinenlab
Noora Pöllänen, LL, väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
Sähköposti: noora.pollanen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rotu, ikä ja pentuajan sosiaalistaminen ovat yhteydessä koirien persoonallisuuteen25.5.2023 10:44:05 EEST | Tiedote
Koiran rotu on tärkein persoonallisuuteen liittyvä tekijä, mutta myös ikä ja sosiaalinen ympäristö ovat yhteydessä persoonallisuuteen. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan sekä kasvattajalla että koiranomistajalla on tärkeä rooli persoonallisuuden kehityksessä.
Uusi Max Planck -keskus tuottaa tietoa eriarvoisuuden juurisyiden ymmärtämiseksi24.5.2023 16:47:34 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on perustanut yhdessä saksalaisen Max Planck -säätiön kanssa tutkimuskeskuksen, jossa keskitytään terveyden tutkimiseen sosiaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta. Keskus aloittaa toimintansa heinäkuun alussa.
Uutta tietoa Alzheimerin taudin kehittymisestä – tutkimus paljasti tulehduksen mahdollisen syyn24.5.2023 15:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa on löytynyt mahdollinen selitys sille, miksi Alzheimerin taudin tärkein perinnöllinen riskitekijä apoE4 ei pysty suojaamaan aivoja tulehdukselta.
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 31.5.24.5.2023 13:23:03 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston 20 uutta professoria pitävät juhlaluentonsa keskiviikkona 31.5.2023 yliopiston päärakennuksella (Unioninkatu 34) ja Metsätalolla (Unioninkatu 40) klo 14 alkaen ja luentoja voi seurata myös suorana lähetyksenä striimin kautta. Luennot ovat yleistajuisia johdatuksia professorien omaan tieteenalaan ja ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin.
Kansalliskirjastosta koko Suomen yhteisen e-kirjaston emo-organisaatio24.5.2023 12:53:22 EEST | Tiedote
Koko Suomen yhteinen e-kirjasto siirtyy osaksi Kansalliskirjastoa, kun opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Helsingin kaupunginkirjaston vetämä e-kirjastohanke päättyy vuoden 2023 lopussa. Kansalliskirjastoon perustetaan oma e-kirjastoyksikkö kehittämään ja koordinoimaan palvelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme