Bakteereita tuhoava faagi sitoutuu limakalvoille ja suojaa taudeilta
Bakteereita infektoivien virusten, faagien, on arveltu olevan osa ihmisten ja eläinten puolustuskeinoja bakteeri-infektioita vastaan. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoitti, että tauteja torjuvat faagit tarttuivat kalojen limakerrokseen ja pysyivät siellä päivien ajan suojaten kalaa taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Limakalvoille sitoutuminen myös lisää faagin todennäköisyyttä päästä infektoimaan tautia aiheuttavia bakteereita. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä mBIO-tiedejulkaisussa marraskuussa.
Ihmisellä limakalvot suojaavat esimerkiksi hengitysteitä ja ruuansulatuskanavaa. Faagien pintarakenteiden on havaittu tunnistavan limakalvoilla esiintyviä molekyylejä ja tarttuvan niihin. Tästä syystä faagien on ajateltu kertyvän limakalvoille, ja olevan siellä valmiina odottamassa mahdollisen taudinaiheuttajabakteerin sattumista kohdalle.
Oletukselle saatiin tukea Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa. Tauteja torjuvat faagit tarttuivat kalojen limakerrokseen ja pysyivät siellä päivien ajan antaen suojavaikutuksen taudinaiheuttajabakteereita vastaan. Tutkimuskohteena olivat flavobakteerit (Flavobacterium columnare) ja niitä infektoivat faagit.
Toisaalta, iholiman havaittiin houkuttelevan myös taudinaiheuttajabakteereita ja limamolekyylien läsnäolo lisäsi bakteerien taudinaiheutuskykyä voimakkaasti. Liman kanssa kosketuksissa olleet bakteerit olivat myös alttiimpia faagi-infektiolle.
Tutkimus osoittaa, että faagien ja eläinten yhteinen evoluutiohistoria vaikuttaa tautien esiintymiseen ja puhkeamiseen. Faagien sitoutuminen limakalvoille hyödyttää isäntäeliön lisäksi myös faagia, sillä se lisää faagin todennäköisyyttä päästä infektoimaan tautia aiheuttavia bakteereita. Tutkimuksen tuomaa tietoa voidaan hyödyntää tautien ennaltaehkäisyssä.
”Faagien käyttöä tautien torjunnassa ja hoidossa kehitetään nyt koko ajan, mutta vie vielä aikaa ennenkuin hoitomenetelmät on yleisessä käytössä”, sanoo apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksesta.
Tutkimus on julkaistu mBIO-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019: https://mbio.asm.org/content/mbio/10/6/e01984-19.full.pdf
Linkki artikkeliin Nature Microbiology-julkaisussa:
https://naturemicrobiologycommunity.nature.com/channels/346-behind-the-paper/posts/55228-tripartite-biological-interactions-between-viruses-bacteria-and-animals
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg lotta-riina.sundberg@jyu.fi p. 040 805 3931
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, p. 050 581 8351
Nanotiedekeskus: https://www.jyu.fi/science/fi/nsc
Tiedekunta: https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös 20.8.2020: Draamaopetuksessa ilmeet ja eleet puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa (Viirret)11.8.2020 08:00:00 EEST | Tiedote
Miten draamaopettaja luo hyvän ilmapiirin, jossa jokainen voi kokea olevansa arvokas ja osaava toimija? Kuinka syntyy yhdessä tekemisen meininki? Ja kuinka voi tietää, että draaman fiktiivisessä maailmassa toimiminen on merkityksellistä ja oppimista edistävää? KM Tuija Leena Viirret tutki näitä kysymyksiä kasvatustieteen väitöksessään.
Pyhä paikka? –hanke tutkii luontosuhdetta verkkokyselyllä ja paikkasidonnaisella esityksellä Hitonhaudan rotkossa10.8.2020 09:00:00 EEST | Tiedote
Tiede- ja taidehanke Pyhä paikka? Suomalaisen luontosuhteen diskurssit ja paikkasidonnainen merkitys selvittää luontokäsitysten kirjoa. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella toteutettavassa hankkeessa tutkitaan luontosuhdetta yhdistämällä esittävää taidetta ja luonnontieteellistä ja humanistista tutkimusta.
Jyväskylän yliopistoon ainakin 277 aloituspaikkaa avoimen väylältä hakeville vuonna 202110.8.2020 08:15:00 EEST | Tiedote
Avoimen väylä on kasvattanut suosiotaan hakutapana Jyväskylän yliopistossa. Väyliä kehitetään ja laajennetaan ja väyläopiskelijoiden ohjausta vahvistetaan, jotta avoimen väylistä tulisi varteenotettava hakureitti todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle.
Väitös 17.8.2020: Väittelijät eivät ole vain ”aivoja tikunnokassa” – tutkimus avasi tohtorikoulutuksen valtasuhteita (Aarnikoivu)10.8.2020 08:00:00 EEST | Tutkimus
FM Melina Aarnikoivu tutki väitöskirjassaan tohtoriopintoja sosiaalisena toimintana. Tulokset osoittivat, kuinka väitöskirjatutkijat törmäävät tohtoroitumispolullaan useisiin erilaisiin portinvartijoihin, jotka rajoittavat tai mahdollistavat tohtoriopintojen tekemistä.
Puistot, kävelyreitit ja palvelut sopivalla etäisyydellä saavat ikääntyneet liikkeelle7.8.2020 11:35:15 EEST | Tiedote
Liikuntapaikat yli puolen kilometrin päästä kotoa voivat houkutella ikääntyneitä henkilöitä liikkumaan. Ulkona liikkumiseen houkuttelevat puistot, kävelyreitit ja palvelut sopivalla etäisyydellä lisäsivät iäkkäiden fyysistä aktiivisuutta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa.
Väitös 14.8.2020: Kylät ovat avoimia, eläviä ja omalla tavallaan erityisiä (Uusitalo)6.8.2020 08:00:00 EEST | Tutkimus
FM Eeva Uusitalo on etsinyt väitöstutkimuksessaan uusia menetelmiä kylien tutkimiseen. Hän lähestyy niitä erilaisten kehityskulkujen, tapahtumien ja toimijoiden muovaamina kokonaisuuksina. Pidempi ajallinen tarkastelu tuo kylät näkyviin ajallisissa rytmeissä muuntuvina kokonaisuuksina, joihin monenlaiset asiat ovat kutoneet laajempia yhteiskunnallisia prosesseja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme