Suomen Pankki

Bank of Finland sets climate target for its investment portfolio – carbon neutrality to be achieved by 2050 at the latest


The Bank of Finland has decided on a climate target for its own investment activities, which will assist in the management of investment portfolio risks. The goal is carbon neutrality by 2050 at the latest. “The Bank of Finland is involved in combating climate change. By preparing for the various effects of climate change, we reduce transition and tail risks and thus aim for a better return-to-risk ratio for our investments. In practice, combating climate change requires channelling cash flows to low-carbon investments, which also reduces the portfolio’s carbon footprint,” says Tuomas Välimäki, Member of the Bank of Finland Board responsible for investment activities.

For equity and corporate bond investments, it is possible to achieve the carbon neutrality target even before the 2050 target for the entire portfolio[1]. To achieve this goal, the Bank of Finland is preparing a climate roadmap and intermediate targets, which will be published later. In some of the intermediate targets, investments in companies producing fossil fuels, for example, will be restricted and there will be a gradual shift in equity investments towards low-carbon investment products in line with the Paris Climate Agreement. With regard to indirect investments, asset managers or products that have credible climate targets will be selected, and the achievement of these targets will be monitored regularly during the investment lifecycle. Initial thresholds, asset class intermediate targets, and timing of intermediate targets will be specified later.

A significant proportion of the Bank of Finland’s investment portfolio consists of foreign exchange reserves in the form of bonds issued by various countries, which are key to perform central bank tasks. Achieving the target set for the entire portfolio will require active measures by states to comply with their Paris Climate Agreement commitments. The Bank of Finland will continue to contribute to public discussion in order to increase the coverage and comparability of the information required to combat climate change and support decision-making.

The calculation of carbon neutrality takes into account the greenhouse gas emissions defined in the Kyoto Protocol. In the initial phase, the calculation includes direct emissions from investments (Scope 1) and emissions from purchased energy (Scope 2). As the calculation methodology develops, it may also take into account indirect emissions (Scope 3).

The aim of the Bank of Finland’s investment activities is to meet the liquidity, safety and return requirements set for central bank assets.In addition to these traditional central bank investment objectives, the Bank of Finland has set responsibility as a fourth objective guiding its investment activities.

By taking responsibility into account, it is possible to better manage, among other things, risks related to climate change and to meet growing expectations in terms of the impact of the central bank’s own investment activities. “We have also committed to responsible investment activities by signing the UN-backed Principles for Responsible Investment (PRI) in late 2019. By signing the PRI, we incorporate environmental and social and corporate governance issues into our investment activities,” says Välimäki.

This year, as part of the Eurosystem, the Bank of Finland has already agreed with other euro area central banks on a common stance for reporting climate risks, to calculate the carbon footprint of its own investment assets and to publish calculations on them. The Eurosystem’s joint decisionconcerned euro-denominated portfolios that euro area central banks manage under their own responsibility. The Bank of Finland has decided to report on its investments more extensively than the common stance by including non-euro denominated assets in the reporting. The Bank of Finland estimates that information on the carbon footprint of investments may be published during 2022.

For additional information, please contact Anna Hyrske, Principal Responsible Investment Specialist, tel. +358 9 183 2070.

Read more about responsible investment

[1] The target applies to the Bank’s entire investment portfolio, excluding gold, for which an internationally accepted carbon footprint method does not yet exist.




About Suomen Pankki

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160

09 1831

The Bank of Finland is the national monetary authority and central bank of Finland. At the same time, it is also a part of the Eurosystem, which is responsible for monetary policy and other central bank tasks in the euro area and administers use of the world’s second largest currency – the euro.

Subscribe to releases from Suomen Pankki

Subscribe to all the latest releases from Suomen Pankki by registering your e-mail address below. You can unsubscribe at any time.

Latest releases from Suomen Pankki

Penningpolitiken stöder en hållbar ekonomisk återhämtning och förbättrade inflationsutsikter16.9.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Den globala ekonomin återhämtar sig från pandemin understödd av en stigande vaccinationstäckning och den ekonomiska politiken. Den branta nedgången övergår i år i en uppgång på 6 %. ”Den ekonomiska tillväxten i euroområdet är nu kraftig, men stöd från den ekonomiska politiken behövs fortfarande. Produktionsflaskhalsar i förening med eventuella nya virusvarianter och en låg vaccinationstäckning i de framväxande länderna kastar en skugga över utsikterna”, säger chefdirektör Olli Rehn. Kraftiga penningpolitiska och offentliga åtgärder har minskat de ekonomiska skadorna på längre sikt. Penningpolitiken har bidragit till fortsatt lätta finansieringsvillkor samtidigt som centralbankernas balansräkningar har vuxit. De lätta finansieringsvillkoren i förening med offentliga stödåtgärder har underlättat tillgången till kredit för företag och hushåll. Ökningen i den offentliga skuldsättningen är därför kraftigare än vid kriser. Inflationen saktade in i början av coronakrisen. Den stigande inflati

Monetary policy supporting sustainable economic recovery and a brighter outlook for inflation16.9.2021 11:00:00 EEST | Press release

The global economy will recover from the COVID-19 pandemic, bolstered by increasing vaccination coverage and support from economic policy. The steep contraction will give way to growth of 6% this year. ‘Euro area growth is robust, but it still needs support from economic policy. The outlook is overshadowed by production bottlenecks, the possibility of new virus variants as well as low vaccination rate in the developing world,’ notes Bank of Finland Governor Olli Rehn. Strong monetary and fiscal policy measures have reduced the longer-term economic scars in many countries. Monetary policy has helped maintain favourable financing conditions, while central bank balance sheets have expanded. Favourable financing conditions and public support measures have facilitated business and household access to credit. Growth in general government debt will thus be more marked than during crises on average. Inflation was subdued during the early phase of the COVID crisis. In the present year, euro are

Rahapolitiikka tukee talouden kestävää elpymistä ja inflaationäkymien paranemista16.9.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Maailmantalous elpyy koronapandemiasta rokotekattavuuden nousun ja talouspolitiikan tukemana. Jyrkkä supistuminen vaihtuu 6 prosentin kasvuksi tänä vuonna. "Euroalueella talouskasvu on nyt vahvaa, mutta vielä ei pärjätä ilman talouspolitiikan tukea. Näkymiä varjostavat tuotantokapeikot sekä uusien virusmuunnosten mahdollisuus ja kehittyvien maiden alhainen rokotekattavuus", sanoo pääjohtaja Olli Rehn. Voimakkaat rahapoliittiset ja julkisen talouden toimet ovat vähentäneet pidemmän aikavälin vaurioita kansantalouksille. Rahapolitiikan avulla rahoitusolot on pidetty kevyinä, ja samalla keskuspankkien taseet ovat kasvaneet. Kevyet rahoitusolot sekä julkiset tukitoimet ovat tukeneet yritysten ja kotitalouksien luotonsaantia. Julkinen velka eri maissa kasvaakin enemmän kuin kriiseissä keskimäärin. Inflaatio vaimeni koronakriisin alkuvaiheessa. Tänä vuonna euroalueen inflaatiota on voimistanut alhainen hintataso vertailuajankohtana, raaka-aineiden hintojen nousu sekä tuotantokapeikot. Näiden

BOFIT Forecasts for Russia and China 2021–202316.9.2021 11:00:00 EEST | Uutinen

The Bank of Finland Institute for Emerging Economies (BOFIT) released today (16 September) its semi-annual forecasts for the Russian and Chinese economies. The autumn 2021 forecasts cover the period 2021–2023. The forecast for the Russian economy has been revised upward on improved prospects for global economic growth and Russian exports. Oil prices and the expectations are also higher than in March. GDP should rise more than 3.5 % this year from last year’s low basis, before settling in 2022−2023 to slightly over 2.5 % p.a. on average. Several uncertainties surround the forecast. There could be unexpected changes in the course of the covid pandemic, global growth and oil prices. The return of international travel and the release of assets piled up by households last year can also significantly affect private consumption. Improved government revenues create opportunities for more generous budget spending. Chinese on-yearGDP growth rises to about 8 % this year due to rapid recovery and

BOFIT: Venäjä- ja Kiina-ennusteet vuosiksi 2021‒202316.9.2021 11:00:00 EEST | Uutinen

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) julkaisi tänään (16.9.) puolivuosittain päivitettävät ennusteensa Venäjän ja Kiinan talouksille. Syksyn 2021 ennusteet kattavat vuodet 2021–2023. Venäjän talouden ennustetta on korotettu mm. siksi, että maailmantalouden ja Venäjän viennin näkymät ovat parantuneet, öljyn hinta on noussut ja odotukset sen laskusta ovat lieventyneet. BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna yli 3,5 % lamavuodesta 2020. Kasvu hidastuu vuosina 2022−2023 runsaaseen 2,5 prosenttiin vuodessa. Merkittäviä ennuste-epävarmuuksia on useita. Koronaviruksen väistymiseen, maailmantalouden kasvuun ja öljyn hintaan voi tulla ennakoimattomia muutoksia. Ulkomaanmatkailun palautuminen ja kotitalouksille viime vuonna kertyneiden varojen purkautuminen voivat vaikuttaa yksityiseen kulutukseen merkittävästi. Julkisen talouden tulojen nousu antaa tilaa lisätä budjettimenoja. Kiinan talouskasvu tulee tänä vuonna olemaan noin 8 % talouden nopean toipumisen ja alhaisen vertail

Muistutuskutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus kansainvälisen talouden näkymistä ja rahapolitiikasta14.9.2021 12:35:53 EEST | Kutsu

Miten kansainvälinen talous toipuu pandemiasta ja mitä erityispiirteitä koronakriisissä on aikaisempiin talouskriiseihin verrattuna? Miltä inflaatiokehitys näyttää EKP:n uudistuneen rahapolitiikan strategian valossa? Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja toimistopäällikkö Hanna Freystätter käyvät läpi mm. näitä kysymyksiä tiedotustilaisuudessa torstaina 16.9.2021 klo 11.00. Samassa yhteydessä julkaistaan kansainvälisen talouden näkymiä ja euroalueen rahapolitiikkaa käsittelevä Euro & talous -julkaisu. Tilaisuuteen voi osallistua ensisijaisesti verkossa osoitteessa (Huom. Avaa linkki jollain muulla kuin Internet Explorer -selaimella.) Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan tiedotustilaisuuteen sekä embargolistalle viimeistään tiistaina 14.9. klo 16.00 tämän linkin kautta: Ilmoittautuminen TV-kuvaustarpeista pyydämme olemaan etukäteen yhteydessä ryhmäpäällikkö Iina Larioon,, puh. 09 183 2689. Median edustajien on mahdollista esittää kysym

Konsumtionskredit- och snabblåneföretagens andel av hushållens konsumtionskrediter liten14.9.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Vid utgången av juni 2021 uppgick det utestående beloppet av lån till finländska hushåll beviljade av övriga finansinstitut till 4,6 miljarder euro och utlåningen bestod nästan i sin helhet av konsumtionskrediter. Genomsnittsräntan på utlåningen var 5,1 %. Räntan på de beviljade lånen skiljer sig emellertid stort mellan olika aktörer. De aktörer som beviljar huvudsakligen fordonsfinansiering står för merparten (79 %) av utlåningen från övriga finansinstitut till hushåll. Andra aktörer i gruppen övriga finansinstitut som beviljar lån till hushåll är exempelvis konsumtionskredit- och snabblåneföretag, bankernas finansbolag och pantlåneinrättningar. Konsumtionskredit- och snabblåneföretagens lånefordringar har minskat Det utestående beloppet av lån till finländska hushåll beviljade av konsumtionskredit- och snabblåneföretag uppgick vid utgången av juni 2021 till 220 miljoner euro. Utlåningen har enligt uppskattningar minskat betydligt efter 2019. I september 2019 infördes ett räntetak[1]

In our pressroom you can read all our latest releases, find our press contacts, images, documents and other relevant information about us.

Visit our pressroom