Bekämpandet av klimatförändringen förutsätter starkt partnerskap mellan kommunerna och staten
– Kommunerna och regionerna har en erkänt viktig roll när det gäller genomförandet av klimatmålen. Mer än hälften av finländarna bor i kommuner som arbetar målmedvetet med klimatfrågor och mer än en fjärdedel i kommuner som siktar på att bli klimatneutrala före år 2030. Kommunerna behöver utöver kommuninvånarnas och företagens insatser också stora satsningar från statens sida, säger miljöchef Miira Riipinen.
Det behövs nationella lösningar och bestående stödsystem för de investerings- och finansieringsbehov som kommunernas klimatarbete för med sig. Vi bör frångå projektbetonat utvecklingsarbete och istället övergå till fortgående arbete.
Mot klimatmålen genom utveckling av markanvändningen, byggandet och mobiliteten
Framgångsrikt klimatarbete och skärpa mål förutsätter samarbete mellan staten och kommunerna. För att kunna samordna markanvändningen, boendet och trafiken, bör statens och stadsregionernas MBT-avtal utvecklas till ett starkare redskap för samarbete som integrerar klimataspekterna. Staten bör vara beredd att utvidga det avtalsmässiga samarbetet till nya stadsregioner. Nya initiativ i kommunens och statens avtalsmässiga klimatsamarbete är också välkomna.
– Varje kommun arbetar utifrån sina egna förutsättningar och olika kommuner behöver olika slags stöd i klimatarbetet. Kommunens och statens partnerskapsmodell leder i bästa fall till lösningar som passar respektive region. Kommunsektorns energieffektivitetsavtal är ett bra exempel på ett sådant ”green-deal”-avtal mellan staten och kommunerna för att genomföra EU-lagstiftning.
Markanvändningen och byggandet påverkar våra möjligheter att bekämpa och anpassa oss till klimatförändringen. Det är angeläget att kommunerna får behålla de resurser, verktyg och befogenheter de behöver för planeringen av markanvändningen, byggandet och underhållet. Kommunernas planläggningsmonopol är en absolut förutsättning för att de ska kunna möta globala utmaningar och nå klimat- och miljömålen. Hållbar transport i stadsregionerna förutsätter statliga satsningar på kollektivtrafik, spårvägar och gång- och cykelvägar och i glesbygden på en kombination av olika transportbehov.
Ansvarsfördelning i anpassnings- och beredskapsåtgärderna
Klimatförändringen är för kommunerna en risk vars eventuella verkningar måste beaktas i beslutsfattandet och i planeringen av ekonomin och verksamheten. Anpassningen till klimatförändringen och beredskapen inför en föränderlig miljö förutsätter att klimatkonsekvenserna beaktas inom alla sektorer.
– Anpassningen till klimatförändringen har inte på ett praktiskt plan någon klar ansvarsfördelning, finansiering eller ägare, vilket hindrar och fördröjer anpassningen och beredskapsåtgärderna. Anpassningsåtgärderna kräver nationell samordning och finansiering. Vi måste frångå nationella och regionala riskbedömningar och istället stödja lokala riskbedömningar, säger Riipinen.
Närmare upplysningar: Miira Riipinen, miljöchef, p.040 824 4401, Pauliina Jalonen, sakkunnig, p.050 501 8602
Yhteyshenkilöt
Riina Siirtolatiedottaja
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Finlands Kommunförbund är en tvåspråkig intresseorganisation för alla kommuner och städer i Finland. Med sin sakkunskap utvecklar förbundet den kommunala servicen. På förbundets webbplats Kommunforbundet.fi finns central information om kommunsektorn och den kommunala servicen. Finlands kommuner och städer ansvarar för cirka 2/3 av den offentliga servicen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme