Jyväskylän yliopisto

Biologian ja spektrikuvantamisen yhdistämisellä uutta ympäristötietoa

Jaa

Tutkija, FT Pauliina Salmelle myönnettiin Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoitus Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekuntaan. Salmi tulkitsee mikrolevien bio-optisen viestin hyperspektrikuvista.

Pauliina Salmi ja tutkimusleviä kasvatuspulloissa. Kuva: Mervi Koistinen
Pauliina Salmi ja tutkimusleviä kasvatuspulloissa. Kuva: Mervi Koistinen

Muuttuvassa maailmassa tarvitaan kokonaisvaltaista ympäristötietoa. Salmen syksyllä 2019 alkava kolmivuotinen tutkimus käsittelee mikrolevien hyperspektrikuvantamista. Vesistöjen mikrolevät ovat ensisijainen seurantakohde, sillä mikrolevien määrä ja koostumus ilmentävät ympäristöolosuhteita. Lisäksi mikrolevillä on bio-optisia ominaisuuksia, joita voidaan tutkia kuvantamalla.

Mikrolevien indikaatioarvoa on hyödynnetty puutteellisesti nykyisillä menetelmillä.

– Tavoitteenani on valjastaa mikrolevien bio-optiset ominaisuudet uuteen menettelyyn, jolla ympäristön tilaa voidaan tutkia eri mittakaavoissa toistettavasti. Menetelmän ydin on mikrolevien tunnistaminen ja biomassan määrittäminen näytteistä hyperspektrikuvantamalla. Menetelmän kalibroimiseen ja vaihtelun tutkimiseen käytän perinteiseen fluorometriaan ja spektrofotometriaan perustuvia menetelmiä, mikroskopiaa, kromatografiaa sekä sytometriaa. Hankkeessa tehdään sekä laboratorio- että kenttäkokeita, kertoo tutkija Pauliina Salmi.

Biologia yhdistetään spektrikuvantamiseen ja laskennalliseen tieteeseen

Tutkimusta tehdään pääasiassa informaatioteknologian tiedekunnan Spektrikuvantamislaboratoriossa.

– Tässä on monitieteinen näkökulma. Levien biologiaa ja ympäristötieteen menetelmiä yhdistetään spektrikuvantamiseen ja laskennalliseen tieteeseen, iloitsee Spektrikuvantamislaboratorion ryhmänjohtaja dosentti Ilkka Pölönen.

Suomen kulttuurirahasto rahoitti Salmen aiempaa tutkimusta levien spektrikuvantamisen mahdollisuuksista tukea perinteisiä ja uusia menetelmiä ympäristönseurannassa, muun muassa satelliittiseurantaa, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. Nyt alkava hanke jatkaa tätä tutkimusta.

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) myönsi 15.4.2019 rahoituksen 38 uudelle tutkijatohtorille.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FT Pauliina Salmi
pauliina.u.m.salmi@jyu.fi
puh. 050 528 7911

Kuvat

Pauliina Salmi ja tutkimusleviä kasvatuspulloissa. Kuva: Mervi Koistinen
Pauliina Salmi ja tutkimusleviä kasvatuspulloissa. Kuva: Mervi Koistinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 27.4.: Yhdessä oppimisen ihanuus ja kurjuus – tasavertaisuus asettaa haasteita ryhmätyölle18.4.2019 10:00:00 EESTTiedote

Yhdessä oppiminen ja ryhmässä toimiminen ovat keskeisiä koulutuksen periaatteita aina perusopetuksesta korkeakoulutasolle. Näiden periaatteiden avulla tavoitellaan oppilaiden ja opiskelijoiden aktiivista toimijuutta sekä pyritään nostamaan heidät oppimisprosessin keskiöön opettajan ja opettamisen sijaan. Toimiva ryhmätyöskentely ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä aiemmin opitut toimintatavat luovat haasteita toiminnalle.

Väitöstutkimus toi uutta tietoa platina(II)- koordinaatiokemiasta17.4.2019 14:21:37 EESTTutkimus

Koordinaatiokemiassa platina(II)- koordinointiyhdisteiden tutkimus on auttanut uusien lääkkeiden ja funktionaalisten materiaalien kehittämistä. Jyväskylän yliopiston epäorgaanisen ja analyyttisen kemian väitöstutkimuksessaan FM Evgeny Bulatov on kartoittanut, systematisoinut ja laajentanut tietoa platinan(II) koordinaatiokemiasta. Tieto edistää platinan uusien yhdisteiden hyödyntämistä erilaisissa teknisissä sovelluksissa ja lääkkeiden kehittämisessä.

Hyvinvointiyhteiskunta, luontosuhde ja kulttuuri selittävät pohjoismaalaisten liikunta-aktiivisuutta17.4.2019 08:00:00 EESTTiedote

Kansainvälisten vertailujen valossa Pohjoismaat ovat liikunnallisesti aktiivisia kansakuntia. Tilastojen mukaan noin 70 prosenttia maiden asukkaista harrastaa liikuntaa vähintään muutaman kerran viikossa. Täysin liikuntaa harrastamattomia on vain noin 10‒15 prosenttia väestöstä. Suomalaisnuoret lopettavat seuroissa harrastamisen pohjoismaalaisista nuorimpina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme