Suomen Akatemia

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiahankkeet on valittu

Jaa

Rahoitusta myönnettiin tieteellisesti korkeatasoisille tutkimushankkeille yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY)on myöntänyt rahoituksen 80 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 94 osahanketta. Toimikunta käyttää rahoitukseen noin 40 miljoonaa euroa. Kaikista hankehakemuksista noin 18 prosenttia sai rahoituksen.

Akatemiahankerahoituksen tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, tieteen uudistaminen ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuravaiheiden tutkijoita useamman vuoden ajan. Akatemiahankkeet ovat sekä hakemusten että myöntöjen määrällä ja rahoitusvolyymilla mitattuna Akatemian keskeisimpiä rahoitusmuotoja.

BTY-toimikunnan tärkein päätöksentekokriteeri valinnoissa oli tutkimuksen korkea tieteellinen taso. Lisäksi toimikunta painotti hankkeiden potentiaalista vaikuttavuutta. 

”Hankehakemusten taso oli erittäin korkea. Kaikki rahoituksen saaneet hakemukset saivat tieteellisiltä arviointipaneeleilta arvosanaksi 5 tai 6. Kovan kilpailun vuoksi harmillisen paljon erinomaisiakin hakemuksia jäi rahoittamatta”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab.

Akatemiahankerahoituksella tuetaan myös nuoren tutkijasukupolven kasvua tutkijanuralla ja tutkimushankkeiden johtajana. BTY-toimikunta rahoittaa tässä haussa 13 nuoremman tutkijan hanketta.

Toimikunta myönsi myös kahdeksan kappaletta lyhyempiä kaksivuotisia rahoituksia tukemaan riskialttiiksi luettuja, mutta tieteellisesti korkeatasoisia hankkeita. Näiden potentiaali arvioitiin niin merkittäväksi, että hankkeiden aloittamista haluttiin tukea.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta rahoittaa monipuolisesti akatemiahankkeita. Esimerkkejä rahoitetuista hankkeista:

Peppi Karppinen Oulun yliopistosta johtaa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on estää ja hoitaa Alzheimerin tautia. Alzheimerin tauti on yleisin etenevän dementian muoto ilman parantavaa hoitoa. Tauti aiheuttaa valtavan taakan potilaille, omaisille ja terveydenhuoltojärjestelmälle. Hankkeessa tutkitaan 2-oksoglutaraatista riippuvien dioksigenaasien (2OGDD) entsyymiperheen jäseniä uusina hoitokohteina neurologisissa ja muissa sairauksissa. Erityisesti uutena taudin hoitamisen mahdollisuutena tutkitaan hypoksiavastepolun aktivoitumista estämällä solun tärkeimpiä happiantureita.

Juha-Pekka Salminen Turun yliopistosta johtaa hanketta, jossa kehitetään ja käytetään uusia analysointimenetelmiä kasvi- ja hyönteiskunnan kemiallisen monimuotoisuuden määrittämiseksi. Hankkeessa pyritään rakentamaan ennustavia malleja siitä, millaisia uusia kasvinsyöjä- eli herbivorituholaisia voisi esiintyä tulevaisuuden muuttuvissa ympäristöissä ja ilmastoissa. Hyönteiskemiaa varten tutkimushankkeessa käytetään uutta innovaatiota, MetaboKIT-työkalua, jolla voidaan paljastaa kasvien tärkeimmät puolustusyhdisteet ja hyönteisten kyky käsitellä näitä puolustusyhdisteitä. Kehitettäviä työkaluja voidaan käyttää myös linkittämään globaaleja biodiversiteettimuutoksia vastaaviin muutoksiin luonnon kemiallisessa monimuotoisuudessa.

Markus Skrifvars Helsingin seudun yliopistollisesta keskussairaalasta (HYKS) johtaa tutkimushanketta, joka kohdistuu sydänpysähdyksestä selviämiseen. Vuosittain noin 350 000 ihmistä saa Euroopassa äkillisen sydänpysähdyksen. Nopealla elvytyksellä sydämen toiminta saadaan käynnistettyä noin puolessa tapauksista, minkä jälkeen potilaat tarvitsevat hoitoa teho-osastolla. Potilaiden toipumismahdollisuuksiin vaikuttavat verenkierron tila ja mahdollinen hapenpuutteesta johtuvan aivovaurion kehittyminen. Yksi tapa parantaa kudosten hapensaantia on verenkierron tehostaminen verenpainetta nostamalla. Skrifvarsin johtamassa hankkeessa selvitetään, johtaako tämä potilaiden parempaan selviämiseen. 

Lisätietoja:

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiahankkeiden rahoitukseen 40 miljoonaa euroa.
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiahankkeiden rahoitukseen 40 miljoonaa euroa.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2021 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Akatemiahankerahoitusta tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalle luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimukselle3.6.2021 13:44:29 EEST | Tiedote

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 72 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä sata osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä noin 44 miljoonalla eurolla. Rahoituspäätöksissä toimikunta korosti etenkin tutkimuksen tieteellistä laatua, uutuusarvoa ja mahdollisuutta läpimurtoihin sekä hankkeen toteutettavuutta.

Ikäihmisten enemmistö selviytyy koronasta kokemuksensa avulla - heikoimmat kärsivät27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Ikäihmiset ovat enimmäkseen selviytyneet korona-ajan rajoituksista hyvin. Tässä ovat auttaneet sopeutumiskyky, kekseliäisyys ja elämänkokemuksen tuoma suhteellisuudentaju. Tämä selviää Tampereen yliopiston professorin Marja Jylhän johtamasta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin haastatteluin koronarajoitusten vaikutuksia ikääntyneiden elämään.

Etäopetuksessa oppilaat kokivat saaneensa riittävästi apua27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suurin osa oppilaista odotti koronan aikaisen etäopetuksen aikana lähiopetukseen palaamista. Vain vajaat 12 prosenttia olisi toivonut etäopetuksen jatkumista. Suurin osa koki, että opettaja tiesi, mitä oppilaalle kuului. Yhteyttä pidettiin videotapaamisilla, oppimispäiväkirjoin tai henkilökohtaisilla viesteillä. Lähes kaikkien oppilaiden mukaan he saivat riittävästi apua, eniten omilta vanhemmiltaan sekä myös kavereilta ja sisaruksilta. Opettajalta ei niin helposti kysytty apua, mutta monien oppilaiden mielestä opettaja oli tarvittaessa käytettävissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme