Suomen Pankki

BIS:n valuutta- ja OTC-johdannaismarkkinakysely 2019

Jaa

Suomessa toimivien rahoituslaitosten käymän valuuttakaupan päivävaihto oli huhtikuussa 2019 pienimmillään sitten vuoden 2004.[1] Valuuttakaupan päivävaihdon keskimääräinen arvo laski alle puoleen: vuonna 2016 se oli 13,5 mrd. ja tänä vuonna 6,6 mrd. Yhdysvaltain dollaria. Valuuttakaupan kehitys on ollut samansuuntainen myös muualla Pohjoismaissa, mutta sen sijaan globaali valuuttakauppa on kasvanut 1 500 mrd. dollaria (29 %) huhtikuusta 2016. Tiedot käyvät ilmi Kansainvälisen järjestelypankki BIS:n kolmivuosittain tekemästä valuutta- ja OTC-johdannaismarkkinakyselystä. Suomessa kyselyn toteuttaa Suomen Pankki.

Suomen valuuttakaupan päivävaihdon pieneneminen selittyy lähes täysin valuutanvaihtosopimuskaupan (FX swaps) supistumisella. Swapien osuus oli kuitenkin edelleen suurin kaikista instrumenteista ja swapit kattoivat 79 % Suomessa toimivien rahoituslaitosten käymästä valuuttakaupasta. Päivän kurssiin (spot-kurssi) käytävät spot-kaupat kattoivat 11 %, termiinit 6 % ja OTC-valuuttaoptiot 4 % Suomen valuuttamarkkinoista. Valuutanvaihtosopimukset ovat myös globaalisti suurin valuuttakaupan instrumenttiluokka.

Globaalin valuuttakaupan keskeisimmät markkinapaikat ovat entiseen tapaan Iso-Britannia ja Yhdysvallat, ja viiden suurimman joukkoon mahtuu näiden rinnalla Hongkong, Singapore sekä Japani. Globaalia keskiarvoa voimakkaammin markkinat kasvoivat Isossa-Britanniassa sekä Hongkongissa. Huhtikuussa 2019 käydystä globaalista valuuttakaupasta Ison-Britannian osuus oli 43 %.

Valuuttakaupan lisäksi BIS:n kyselyssä kerätään tiedot myös OTC-korkojohdannaisten Yhdysvaltain dollarin määräisestä päivävaihdosta. Suomessa keskimääräinen päivävaihto on kasvanut 60 % ja oli huhtikuussa keskimäärin 3,6 mrd. dollaria. Globaalisti korkojohdannaisten vaihto kasvoi vuoteen 2016 verrattuna jopa 143 %, toisin sanoen keskimääräinen päivävaihto oli 6 500 mrd. dollaria.

OTC-korkojohdannaisten vaihdetuin instrumenttiluokka Suomessa oli poikkeuksellisesti OTC-optiot [2], kun toiseksi suurimmaksi instrumentiksi jäivät koronvaihtosopimukset, joita yleensä vaihdetaan eniten. Globaalisti instrumenttijakaumissa ei tapahtunut suuria muutoksia ja koronvaihtosopimukset olivat edelleen selvästi suurin luokka.

Valuutoista euro on edelleen vaihdetuin Suomen valuuttamarkkinoilla ja on toisena valuuttana 93 prosentissa kaikista sopimuksista. Yhdysvaltain dollarin osuus on pienentynyt: vuonna 2016 se oli toisena valuuttana 67 prosentissa sopimuksista ja 58 prosentissa sopimuksista huhtikuussa 2019. Globaalisti Yhdysvaltain dollarin 88 prosentin osuus säilyi entisellään, kun taas euron osuus kasvoi 32 prosenttiin ja Japanin jenin pieneni 17 prosenttiin. Jeni kuitenkin pysyi kolmanneksi vaihdetuimpana valuuttana.

Suomessa suurin osa valuuttakaupasta (58 %) käytiin kyselyyn vastanneiden rahoituslaitosten kesken, joskin ei-rahoitusalan toimijoiden osuus vastapuolena on kasvanut. Niin ikään kotimaisten vastapuolten osuus on kasvanut 37 prosenttiin.

BIS:n tiedote sekä kyselyn maailmanlaajuiset tulokset ovat luettavissa BIS:n internetsivuilla.

[1] Raportoijajoukon muutosten sekä raportoivien rahoituslaitosten organisaatiomuutosten vuoksi vuoden 2019 Suomea koskevat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2016 lukuihin.
[2] Sisältävät myös muut instrumentit kuin termiinit ja swapit.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ilona Vänni, puh. 09 183 2603, sähköposti: ilona.vanni(at)bof.fi

Kuvat

Lataa
Suomen valuuttakaupan keskimääräinen päivävaihto huhtikuussa instrumenteittain
Suomen valuuttakaupan keskimääräinen päivävaihto huhtikuussa instrumenteittain
Lataa
Suomen OTC-korkojohdannaismarkkinoiden keskimääräinen päivävaihto huhtikuussa instrumenteittain
Suomen OTC-korkojohdannaismarkkinoiden keskimääräinen päivävaihto huhtikuussa instrumenteittain
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Account of the monetary policy meeting, 29-30 April 202022.5.2020 14:30:00 EESTUutinen

Account of the monetary policy meeting of the Governing Council of the European Central Bank held in Frankfurt am Main on Wednesday and Thursday, 29-30 April 2020 1. Review of financial, economic and monetary developments and policy options Financial market developments Ms Schnabel reviewed the financial market developments since the Governing Council’s previous regular monetary policy meeting on 11-12 March 2020. Although the general risk-off mood had subsided and market liquidity was progressively improving, financial markets continued to show signs of fragility, mainly along four key dimensions. First, most euro area sovereign bond spreads had widened relative to German benchmark bonds, irrespective of their credit rating. In some jurisdictions, bond spreads had temporarily returned to, or even risen above, the levels observed before the announcement of the pandemic emergency purchase programme (PEPP), compounded by expectations of increased issuance needs and the high prevailing un

Pääjohtaja Olli Rehnin blogi: Vihriälän ryhmä ja kriisiin vastaavan talouspolitiikan kolme vaihetta15.5.2020 13:42:02 EESTTiedote

Vesa Vihriälän johtaman professoriryhmän 8.5. julkaistu raportti on painava kannanotto koronakriisin nostamiin kysymyksiin. Raportin ”Talouspolitiikan strategia koronakriisissä” laatijoiden ryhmään kuuluvat Vihriälän lisäksi Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo. Raportissa käsitellään laajasti koronakriisiin liittyvää talouspolitiikkaa. Kommentoin tässä blogimerkinnässä joitakin raportin teemoja. Ensiarvoisen tärkeää on nyt vaimentaa konkurssiaaltoa ja työttömyyden lisääntymistä onnistuneella talouspolitiikan kokonaisuudella. Koronakriisiin on talouspolitiikassa jo vastattu laajalla rintamalla. Rahoitusoloja ovat keventäneet Euroopan keskuspankin rahapolitiikan toimet, pankkien pääomavaatimusten helpottaminen sekä mm. Suomen Pankin sijoitustoimintaan lukeutuvat suomalaisten yritystodistusten ostot. Lisäksi tärkeitä toimenpiteitä on jo tehty lomautusten helpottamiseksi ja yritysten tukemiseksi muutenkin. Vihriälän työryhmä viitoittaa tietä eteenpäin. Raportissa jaetaan talo

Anna Hyrske utsedd till ledande hållbarhetsexpert vid Finlands Bank8.5.2020 15:00:00 EESTUutinen

Ekon.mag. Anna Hyrske har utsetts till ledande hållbarhetsexpert vid tillgångsförvaltningsbyrån på Finlands Banks avdelning för marknadsoperationer från och med den 20 juli 2020. Utnämningen gäller för en period på fem år. Anna Hyrske kommer att svara för utvecklingen av Finlands Banks verksamhet inom ansvarsfulla investeringar och för utformningen av strategierna för den. Hon deltar också i Eurosystemets hållbarhetsarbete som Finlands Banks representant. Anna Hyrske har sedan 1999 varit anställd på Ömsesidiga Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen, senast som chef för ansvarsfulla investeringar, och före det som expert inom ansvarsfulla investeringar och portföljförvaltare för bland annat Asien. Anna Hyrske har publicerat flera artiklar och böcker om ansvarsfulla investeringar och aktivt deltagit i olika forum inom området. Finlands Bank investerar sina egna finansiella tillgångar och en del av Europeiska centralbankens valutareserv i obligationer med högt kreditbetyg samt i aktier och

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme