Työsuojelurahasto

Bisneskielellä kemikaaliriskit hallintaan

Jaa

Kun Työterveyslaitoksella tutkittiin kemikaaliriskien hallintaa, tutkijat havaitsivat liiketoiminnan kielen toimivuuden. Yrityksissä tulisi ymmärtää hyvän työympäristön ja hyvän tuottavuuden yhteys. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen tutkijakumppaneineen paneutui kemikaaliturvallisuuteen Työsuojelurahaston tukemassa Kemtiku-hankkeessa. Hankkeen päähavainnot ovat Koposen mukaan paljolti yleistettävissä kaikkeen yrityksen turvallisuuskulttuuriin.

- Olennaista yritykselle on hyvä lähtötason arviointi, jonka paljastamia puutteita aletaan korjata.

Jotkut työpaikat edellyttävät erityisen tarkkaa perehtymistä. Tällöin tilanteiden huolellinen erottelu mahdollistaa turvallisen mutta kustannustehokkaan kehittämisen.

- Kun yrityksessä ymmärretään, että laadukas työympäristö on tuloksen tekemisessä tärkeä, se motivoi kehittämään työturvallisuutta.

Runsas, mutta hajanainen tieto

Kemtiku-hanke kokosi keinoja kemikaaliriskien hallintaan erityyppisissä työpaikoissa. Koponen kertoo, että hankkeessa niputettiin tuoreinta tietoa, jota on kertynyt monissa kehittämishankkeissa runsaasti.

Tutkijat keräsivät myös täsmätietoa monenlaisilla työpaikoilla. Lisäksi tutkijat haastattelivat viranomaisia, konsultteja sekä työmarkkina- ja toimialajärjestöjen edustajia.

Koponen kertoo, että juuri mainittujen kumppanien kanssa on tarkoitus muokata runsasta turvallisuustietoa yritysten kielelle, helposti saataville.

- Kemikaalit koetaan usein jopa turhan hankaliksi. Haluamme tarjota oikeaa tietoa oikeaan paikkaan. Nyt yrityksissä pitää kahlata oppaita ja nettisivuja, joiden tiedoista valtaosa ei vastaa juuri omaan tarpeeseen.

Vaikka Koponen toivoo, että yrityksissä johto ja työterveyshuolto keskustelisivat myös kemikaaliturvallisuudesta numeroilla, aina yhteisen kielen löytäminen ei ole helppoa.

- Kun esimerkiksi asbestille altistunut sairastuu tyypillisesti vasta vanhuuseläkkeellä, syy-yhteys on vaikea osoittaa. Ja altistuminen ei välttämättä johda ammattitautiin. Entä miten lasketaan työviihtyvyyden aleneminen, jos epämääräiset sairauspoissaolot lisääntyvät tai ilman epäpuhtaudet kasvavat, Koponen pohtii.

Pienillä isoin tarve

Koponen päättelee, että etenkin pieniltä yrityksiltä puuttuu tietoa, miten kemikaaliriskejä pitäisi arvioida. Isoissa yrityksissä kemikaaliturvallisuus- ja työympäristöasiat ovat yleensä hyvin hoidetut. Isoista yrityksistä voi siis löytää hyviä käytäntöjä pienille yrityksille.

 - Tarvitaan suhteuttamista. Alle kymmenen hengen konepajassa toimitusjohtaja hitsaa yhtä paljon kuin muutkin. On päivänselvää, että silloin ei voi hyvin paneutua kemikaaleihin. Kuitenkin jo yksi ammattitautitapaus voi vaarantaa yrityksen tulevaisuuden, Koponen tietää.

Työterveyslaitos esittelee kemikaaliturvallisuuden ohjeita ja tiedonlähteitä lähiaikoina verkkosivuillaan, pääosin ilmaiseksi. Kohderyhminä ovat etenkin pienet ja keskisuuret yritykset.

Myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston uusin viestintäkampanja keskittyy työpaikkojen vaarallisiin aineisiin, etenkin pienyritysten näkökulmasta.

Lisätietoja: Milja Koponen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, milja.koponen@ttl.fi puh. 030 474 7000

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.

Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto

Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?24.5.2018 10:30Tiedote

Sosiaalialan työntekijät tekevät vaativaa, kuormittavaa mutta myös palkitsevaa ihmissuhdetyötä. Julkisuuteen heidän työnsä nousee usein ikävien tapausten kautta, ja heihin kohdistetaan ulkopuolelta paljon ja vaativia odotuksia. Mutta mitä he itse ajattelevat? Millainen hyvän sosiaalialan työntekijän pitäisi heidän itsensä mielestä olla? Vastauksia antaa tuore Tampereen yliopiston raportti Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä. Työsuojelurahasto tuki vuosina 2016–2017 toteutettua hanketta tutkimusmäärärahalla.

Mikä pilaa sisäilman – syyllisenä kosteus, homeet vai me itse?8.9.2017 09:00Tiedote

Mikä suomalaisissa rakennuksissa sairastuttaa ihmisiä? Helsingin yliopiston mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen ravistelee vakiintuneita arvioita rakennusten terveyshaittojen syistä. Työsuojelurahaston tukeman laajan tutkimushankkeen tulokset Salkinoja-Salonen on koonnut kirjaan Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (2016). Raportti on runsaudensarvi, jossa näkökulmia ei ole yhtä tai edes kahtakymmentä vaan paljon enemmän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme