Bisneskielellä kemikaaliriskit hallintaan

- Olennaista yritykselle on hyvä lähtötason arviointi, jonka paljastamia puutteita aletaan korjata.

Jotkut työpaikat edellyttävät erityisen tarkkaa perehtymistä. Tällöin tilanteiden huolellinen erottelu mahdollistaa turvallisen mutta kustannustehokkaan kehittämisen.

- Kun yrityksessä ymmärretään, että laadukas työympäristö on tuloksen tekemisessä tärkeä, se motivoi kehittämään työturvallisuutta.

Runsas, mutta hajanainen tieto

Kemtiku-hanke kokosi keinoja kemikaaliriskien hallintaan erityyppisissä työpaikoissa. Koponen kertoo, että hankkeessa niputettiin tuoreinta tietoa, jota on kertynyt monissa kehittämishankkeissa runsaasti.

Tutkijat keräsivät myös täsmätietoa monenlaisilla työpaikoilla. Lisäksi tutkijat haastattelivat viranomaisia, konsultteja sekä työmarkkina- ja toimialajärjestöjen edustajia.

Koponen kertoo, että juuri mainittujen kumppanien kanssa on tarkoitus muokata runsasta turvallisuustietoa yritysten kielelle, helposti saataville.

- Kemikaalit koetaan usein jopa turhan hankaliksi. Haluamme tarjota oikeaa tietoa oikeaan paikkaan. Nyt yrityksissä pitää kahlata oppaita ja nettisivuja, joiden tiedoista valtaosa ei vastaa juuri omaan tarpeeseen.

Vaikka Koponen toivoo, että yrityksissä johto ja työterveyshuolto keskustelisivat myös kemikaaliturvallisuudesta numeroilla, aina yhteisen kielen löytäminen ei ole helppoa.

- Kun esimerkiksi asbestille altistunut sairastuu tyypillisesti vasta vanhuuseläkkeellä, syy-yhteys on vaikea osoittaa. Ja altistuminen ei välttämättä johda ammattitautiin. Entä miten lasketaan työviihtyvyyden aleneminen, jos epämääräiset sairauspoissaolot lisääntyvät tai ilman epäpuhtaudet kasvavat, Koponen pohtii.

Pienillä isoin tarve

Koponen päättelee, että etenkin pieniltä yrityksiltä puuttuu tietoa, miten kemikaaliriskejä pitäisi arvioida. Isoissa yrityksissä kemikaaliturvallisuus- ja työympäristöasiat ovat yleensä hyvin hoidetut. Isoista yrityksistä voi siis löytää hyviä käytäntöjä pienille yrityksille.

 - Tarvitaan suhteuttamista. Alle kymmenen hengen konepajassa toimitusjohtaja hitsaa yhtä paljon kuin muutkin. On päivänselvää, että silloin ei voi hyvin paneutua kemikaaleihin. Kuitenkin jo yksi ammattitautitapaus voi vaarantaa yrityksen tulevaisuuden, Koponen tietää.

Työterveyslaitos esittelee kemikaaliturvallisuuden ohjeita ja tiedonlähteitä lähiaikoina verkkosivuillaan, pääosin ilmaiseksi. Kohderyhminä ovat etenkin pienet ja keskisuuret yritykset.

Myös Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston uusin viestintäkampanja keskittyy työpaikkojen vaarallisiin aineisiin, etenkin pienyritysten näkökulmasta.

Lisätietoja: Milja Koponen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, milja.koponen@ttl.fi puh. 030 474 7000