Akavan Erityisalat

Blogi: Ammattiliittojen palvelut tunnistettava osaksi työttömyyden hoitoa

Jaa

Aktiivimalli edustaa varsin kapeaa ja mekaanista määritelmää aktiivisuudesta. Malli erottelee, mikä on oikeanlaista ja mikä vääränlaista työttömän aktiivisuutta, kirjoittaa Akavan Erityisalojen asiamies Minna Nieminen blogissaan.

Akavan Erityisalojen asiamies Minna Nieminen bloggaa aktiivimallista.
Akavan Erityisalojen asiamies Minna Nieminen bloggaa aktiivimallista.

Keskustelu työttömyysturvan aktiivimallista on käynyt kiivaana vuodenvaihteen molemmin puolin. Mallia on syytetty – varsin oikeutetusti – yhdenvertaisuuden puutteesta. Suomi on iso maa, jossa edellytykset saada palkkatyötä tai harjoittajaa yrittäjyyttä vaihtelevat. Myöskään työttömille suunnattuja työllisyyspalveluja ei pitkien välimatkojen maassa ole tarjolla joka niemennotkossa.   

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että aktiivimalli edustaa itse asiassa varsin kapeaa ja mekaanista määritelmää aktiivisuudesta. Malli erottelee, mikä on oikeanlaista ja mikä vääränlaista työttömän aktiivisuutta. On suorastaan nurinkurista, että omaehtoinen, aktiivinen työnhaku ei käy aktiivisuudesta, vaikka tämän osoittaminen olisi varsin helposti yhdistettävissä esim. kolmen kuukauden välein tapahtuviin työttömän haastatteluihin.

Liitot järjestävät jäsenilleen merkittävissä määrin koulutusta eri teemoista sekä lisäksi monenlaista ura- ja työnhaun valmennusta. Lisäksi liitot järjestävät yhteistyönä erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille jäsenilleen tarkoitettua valmennusta ja erilaisia vertaistukiryhmiä, esimerkiksi Uudellamaalla toimiva Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry ja Pohjois-Pohjanmaalla vastaava PPOTTY ry. Näistä verkostoista ja valmennuksista moni korkeakoulutettu on saanut sekä uutta oppia että arvokasta vertaistukea ja uusia ammatillisia verkostoja.

Olisi kaikkien edun mukaista – etenkin työttömän itsensä, että ammattiliittojen järjestämä koulutus ja uraan liittyvät palvelut katsottaisiin ammattiliittoon kuuluvalle työttömälle aktiivisuudeksi, jolla voisi välttyä työttömyysturvan leikkaukselta.  Moni liitto järjestää myös nykyisin varsin paljon koulutusta verkossa ns. webinaareina, joihin voi osallistua asuinpaikkakunnasta riippumatta. Myös uraneuvontaa tehdään paljon puhelin- ja videoneuvontana, jolloin asuinpaikka ei määrittele palvelun saatavuutta.    

Liitot tuntevat omat jäsenensä ja pystyvät räätälöimään koulutusta aivan eri tavalla kuin yhteishankintana järjestettävä työvoimakoulutus. On varsin hyvin tunnettua, että nykymuotoinen työvoimakoulutus ei palvele korkeakoulutettuja ja heidän erityistarpeitaan. Kun nyt uutta maakuntamallia muodostetaan ja sen ohessa luodaan ns. kasvupalveluita, tuleekin erityistä huomiota kiinnittää siihen, minkälaisia palveluja ja koulutusta tulevaisuudessa tarjotaan nk. kasvupalvelukoulutuksen nimissä. Akava ja akavalaiset liitot ovat esittäneet mallia, jossa yhdistyisi sekä ammatillisia valmiuksia kehittävä koulutus että uraohjaus.

Erityisesti uraohjaukselle on huutava tarve, etenkin generalistialoilla. Kun valittu koulutusala ei suoraan valmista tiettyyn ammattiin, on sitä enemmän ja perusteellisemmin pohdittava omia vahvuuksia ja osaamistaan. Moni tarvitsee tähän tukea, vaikka työvuosia olisi jo takanakin. TE-toimistojen palvelujen digitalisoituminen on merkinnyt monien merkittävien palveluprosessien automatisoitumista. Merkittävin näistä on heti työttömyyden alussa tapahtuva palvelutarpeen arviointi, joka korkeakoulutetulle merkitsee lähes poikkeuksetta päätymistä ”itsepalveluun”. Jos ensimmäinen henkilökohtainen kontakti tulee vasta 3 kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta, on aikaa hukattu jo paljon.

Työttömyyden pitkittymisen kannalta ensimmäiset kolme kuukautta on kriittinen vaihe – tiedämme, että tämän jälkeen työttömyys uhkaa pitkittyä. Resursseja tulisikin työvoimahallinnossa uudelleensuunnata niin, että voimavaroja suunnattaisiin työttömyyden alkuun ja työttömän palvelutarve aidosti arvioitaisiin – myös korkeakoulutetuilla. Myös viranomaisilta tulee voida edellyttää aktiivisuutta ja aktiivista palveluihin ohjaamista – ei vain työttömiltä.

MInna Nieminen

asiamies, Akavan Erityisalat

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Akavan Erityisalojen asiamies Minna Nieminen bloggaa aktiivimallista.
Akavan Erityisalojen asiamies Minna Nieminen bloggaa aktiivimallista.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Akavan Erityisalat
Akavan Erityisalat
Maistraatinportti 4 A
00240 HELSINKI

0201 235 340http://www.akavanerityisalat.fi

Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 23  jäsenyhdistystä. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme