Asuntosäätiö

Blogi: Asumisoikeusasumisella kova kysyntä

Jaa
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin 19.8.2020, että omistus- ja vuokra-asumisen välimuodot eivät ole yleistyneet Suomessa. Välimuotojen yleistyminen ei ole kiinni asukkaiden tarpeista. Varsinkin omistus- ja vuokra-asumisen väliin asettuvalla asumisoikeusasumisella on erittäin suuri kysyntä kasvukeskuksissa, joissa asumisoikeusasuntojen vastikkeet ovat selvästi vuokria edullisempia. Esimerkiksi Helsingissä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi ja vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista joutuu ARAn viimeisimmän, vuoden takaisen selvityksen mukaan maksamaan keskimäärin 46 % enemmän vuokraa kuin asumisoikeusasunnoista vastiketta.

Asumismuoto kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia ja lapsiperheitä. Tämä johtuu asumisoikeusasuntojen edullisuuden ja turvallisuuden lisäksi siitä, että asunnosta pääsee joustavasti ja riskittömästi eroon, jos työt tai opiskelu vaatii muuttamista.

Viime vuosina asumisoikeusasunnoissa on lisääntynyt myös iäkkäämpien asukkaiden määrä. Kuten pääkirjoituksessa todettiin, syrjäseuduilla asuntojen hinnat ovat romahtaneet samaan aikaan, kun palvelut ovat siirtyneet kauemmaksi kaupunkikeskuksiin. Tämän kehityksen myötä iäkkäämmillä suomalaisilla vanhuudenturvaksi omistusasuntoon sijoitetut rahat ovat näillä alueilla hävinneet. Tällaisissa tilanteissa asumisoikeusasunto on erinomainen vaihtoehto. Tällaiseen asuntoon pääsee kiinni asumisoikeusmaksulla, jolloin uusi koti on mahdollista hankkia läheltä palveluita ja vaikkapa läheltä lasten asuinpaikkaa.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asunnoissa viihdytään pitkään. Meidän 16 500 asunnosta noin 5 000:ssa asuu yli kymmenen vuotta asuneita asukkaita. Omistus- ja vuokra-asumisen välimuotoa edustavan asumisoikeusasumisen yleistymisen esteenä ei olekaan kysyntä vaan yksinkertaisesti se, ettei asumisoikeusasuntoja päästä rakennuttamaan niin paljon kuin kysyntätilanne edellyttäisi.

Asojärjestelmä on ollut koko 30-vuotisen olemassaolonsa ajan erityisesti valtiovarainministeriön hampaissa. Ministeriö suhtautuu järjestelmään nuivasti asuntojen jakoperusteiden takia. Asumisoikeusjärjestelmässä asuntoja voi hakea kuka tahansa. Alle 55-vuotiaita koskevat varallisuusrajat, mutta muuten asunnot jaetaan kunnalta saatavan järjestysnumeron perusteella. Asuntoja ei siis jaeta tarveharkintaisesti ja siksi ministeriössä ajatellaan, että valtion tukea ei tulisi käyttää mallin edistämiseen.

On totta, että asumisoikeusasuntojen tuottamiseen annettava tuki ei välittömästi kohdistu asuntomarkkinoilla kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Asuntomarkkinoita tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutena. Suuri osa asumisoikeusasukkaista muuttaa asuntoon valtion tukemasta vuokra-asunnosta. Kynnys siirtyä esim. kunnan vuokra-asunnosta joko suoraan omistusasuntoon tai vapaarahoitteiseen vuokra-asuntoon on monelle näistä ihmisistä liian korkea, mutta asumisoikeusasunto on heille taloudellisesti kestävä ratkaisu. Näin asumisoikeusasunnot osaltaan synnyttävät vaihtuvuutta valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja vapauttavat niitä heikoimmassa asemassa olevien asunnontarvitsijoiden käyttöön.

Asumisoikeusasuminen on täydellinen täsmäase tämän päivän asuntomarkkinoiden haasteisiin. Ne edustavat hintasäänneltyä kohtuuhintaista asumista, joka muun muassa mahdollistaa kasvukeskusten tarvitsemien palvelualan pieni- ja keskituloisten työntekijöiden asumisen lähellä työpaikkoja. Ne monipuolistavat asuinalueiden asuntotarjontaa ja ehkäisevät tehokkaasti segregaatiota. Ne myös muodostavat edellä mainitulla tavalla yhden tuiki tarpeellisen portaan valtion tukeman vuokra-asumisen ja markkinaehtoisen asumisen välille.

Ei sovi unohtaa sitäkään, että asumisoikeusasunnot ovat valtiolle edullisin tapa lisätä kohtuuhintaisten asuntojen määrää. Näissä asunnoissa valtion takausvastuu on 10 prosenttia pienempi kuin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, eikä asumisoikeusasunnoille makseta käynnistysavustusta. Asumisoikeusasuntojen rakennuttamista tulisikin ripeästi vauhdittaa, jotta näitä laadukkaita sekä asukkaille että yhteiskunnallehyödyllisiä asuntoja olisi enemmän.

Jari Riskilä

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n hallituksen puheenjohtaja

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Asuntosäätiö
Asuntosäätiö
Tuulikuja 2
02100 Espoo

020 161 2400http://www.asuntosaatio.fi

Asuntosäätiö tekee työtä asuntopulan voittamiseksi ja yleisen asumistason kohottamiseksi. Suomen neljänneksi suurimpana asuinkiinteistöjen omistajana visionamme on tarjota parasta asumista elämän eri vaiheisiin missiomme Hyvä koti kaikille mukaisesti. Asuntosäätiö ei tavoittele välitöntä voittoa tai taloudellista etua.

Rakennutamme ja omistamme erilaisia ratkaisuja asumiseen. Palveluvalikoimaamme kuuluu asumisoikeus-, vuokra- ja omistusasuntoja. Kaiken toimintamme ytimessä ovat vastuullisuus ja yleishyödyllisyys. 

asuntosaatio.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Asuntosäätiö

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye