Bosnia ja Hertsegovina: 20 000 raiskattua naista yhä vailla oikeutta
Amnestyn tänään julkaisemassa raportissa kerrotaan, kuinka tuhannet seksuaalisesta väkivallasta selviytyneet naiset Bosniassa odottavat oikeuden toteutumista kaksikymmentä vuotta sodan loppumisen jälkeen.
Tukipalveluiden ja korvausten puute on ajanut monet heistä köyhyyteen ja elämään yhteiskunnan marginaalissa.
Bosnian sodan aikana (1992-1995) tuhannet tytöt ja naiset kokivat järjestelmällistä seksuaalista väkivaltaa – esimerkiksi raiskauksia ja seksuaalista nöyryyttämistä – sotilaiden ja sissien toteuttamana. Naisia orjuutettiin, kidutettiin ja saatettiin tahallisesti raskaaksi.
Yli 20 000 naista ja tyttöä koki seksuaalista väkivaltaa kolme vuotta kestäneen sodan aikana. Seksuaalisen väkivallan systemaattinen käyttäminen sodankäynnin välineenä on sotarikos.
”Kymmenet tuhannet naiset yrittävät edelleen jälleenrakentaa arkeaan ilman kipeästi kaipaamaansa lääketieteellistä, psykologista ja taloudellista tukea”, kertoo Gauri van Gulik, Amnestyn Euroopan osaston varajohtaja.
”Vuosien kuluessa mahdollisuudet oikeuden ja tuen saamiseksi hupenevat. Nämä naiset eivät voi unohtaa sitä, mitä heille tapahtui. Mekään emme saa tehdä niin.”
Oikeus toteutuu liian hitaasti
Vain arviolta 1% sodanajan seksuaalisesta väkivallasta selviytyneiden naisten tapauksista on saatu oikeuden käsittelyyn. Tuomioistuimet ovat käsitelleet loppuun asti ainoastaan 123 seksuaaliseen väkivaltaan liittyvää rikosprosessia.
Syytteitä sotarikoksista, joihin on sisältynyt seksuaalista väkivaltaa, on nostettu enenevässä määrin, mutta liki 200 tapausta odottaa yhä oikeudenkäyntiä. Niiden käsittelyssä voi kestää jopa kymmenen vuotta. Moni rikosprosesseista päätyy vapauttavaan tuomioon, ja lievennetyt tuomiot seksuaalirikoksiin syyllistyneille ovat yleisiä.
Hidas ja epäluotettava oikeusprosessi ei kannusta selviytyjiä tuomaan kokemaansa oikeuden eteen. Se rapauttaa luottamusta oikeusjärjestelmään ja vahvistaa rankaisemattomuuden kulttuuria.
Sodan aikana raiskattu Sanja on niitä harvoja naisia, jotka ovat uskaltautuneet nostamaan syytteen raiskaajaa vastaan. Sanja kertoi sekä poliisin että oikeusviranomaisten olleen kykenemättömiä toimimaan, jotta syytetty olisi saatu vastuuseen teoistaan. Sanjalle ei myöskään tarjottu tukipalveluita tai korvauksia.
”En luota enää kehenkään, en etenkään valtioon. He kaikki pettivät minut”, Sanja sanoi.
Köyhyys piinaa väkivallasta selviytyneitä naisia
Köyhyys ja työttömyys ovat yleistä seksuaalisesta väkivallasta selvinneiden naisten keskuudessa. He muodostavat yhden Bosnian taloudellisesti haavoittuvaisimmassa asemassa olevista ryhmistä.
Vaikka tämä yhteys tiedostetaan, vain 800 seksuaalisesta väkivallasta selviytynyttä on saanut sosiaalisia tukia. Koska virallista korvausjärjestelmää ei ole, naiset ovat joutuneet sukkuloimaan olemassa olevassa tukijärjestelmässä selviytyäkseen. Rikos- ja siviilioikeusjärjestelmät eivät ole taanneet uhreille heille kuuluvia oikeuksia.
Seksuaalisesta väkivallasta selviytyneille suunnatut tukipalvelut ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Ne ovat kuitenkin sirpaleisia, eivätkä toteudu samalla tasolla ympäri maata.
”Selviytyjille täytyy taata yhdenmukaista suojelua ja tukea, missä tahansa he asuvat”, Gauri van Gulik sanoo.
”Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta on yhä mahdollista varmistaa, että näiden naisten arvokkuus tunnustetaan.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pia Puu Oksanen
Asiantuntija, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuva syrjintä
Amnesty International, Suomen osasto
p. +358 40 833 1140
pia.oksanen@amnesty.fi
Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. +358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.