Helsingin yliopisto

Brexit teki Lontoon pohjoismaalaisista maahanmuuttajia

Jaa

Brexit-prosessi on osoittanut maassa asuville pohjoismaalaisille, miltä tuntuu olla epätoivottu. Tämä aiemmin etuoikeutettu ja tervetullut siirtolaisryhmä jakaa nyt muille maahanmuuttajille tutun ulkopuolisuuden tunteen.

– Brexit vetää perustavalla tavalla mattoa alta kokemukselta, että olen osa brittiläistä yhteiskuntaa ja kuulun tänne. Brexit on tehnyt selväksi pohjoismaalaisille, että he ovat maahanmuuttajia, jollaisina he eivät ole itseään aiemmin pitäneet, sosiologi Saara Koikkalainen sanoo.

Koikkalainen on Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa työskentelevä tutkijatohtori, joka on selvittänyt Lontoossa asuvien pohjoismaalaisten reaktioita brexitiin. Hän on käyttänyt verkkokyselyä ja haastatteluja kartoittaakseen, miten brexit on vaikuttanut pohjoismaalaisten elämään ja millaisena he näkevät tulevaisuutensa.

Isossa-Britanniassa asuu tällä hetkellä noin 92 000 Pohjoismaiden kansalaista. Maahanmuuttajina he ovat näkymätön ja etuoikeutettu ryhmä, koska he eivät yleensä ulkonäöllisesti erotu valtaväestöstä, heidän kielitaitonsa on hyvä ja työmarkkina-asemansa vahva ja he kohtaavat harvoin suoraa syrjintää. Mutta brexitin myötä tunnelma maassa on muuttunut.

”En ole kohdannut syrjintää, mutta äänestyksen jälkeen en ole tuntenut oloani yhtä tervetulleeksi kuin aiemmin.” (ruotsalainen nainen, ikä 40–44)

Koikkalaisen mukaan monet pohjoismaalaiset ovat brexitin myötä alkaneet käsittää, miltä tuntuu olla afrikkalainen tai puolalainen maahanmuuttaja, joka kohtaa usein rasismia arjessaan. Jotkut ovat myös alkaneet sensuroida itseään ja välttävät esimerkiksi äidinkielensä käyttämistä kulkiessaan bussilla tai junalla.

– Monet ovat kokeneet, että he ovat osa brittiläistä kulttuuripiiriä. He ovat esimerkiksi katsoneet brittiläisiä tv-ohjelmia pienestä pitäen ja kuunnelleet brittimusiikkia. Jotkut heistä ovat asuneet maassa kymmeniä vuosia, ja kun yhtäkkiä vedetään tällainen raja-aita, he ovat huomanneet, että eivät ehkä olekaan kovin toivottuja.

”Brexit-äänestyksen tulos tuntui henkilökohtaiselta torjunnalta, ja olen pettynyt maahan, josta olen tehnyt kotini. Nyt kun äänestyksestä on jo jonkin verran aikaa, olen alkanut ymmärtää paremmin, miltä Euroopan ulkopuolelta tulleista maahanmuuttajista tuntuu Euroopassa.” (suomalainen nainen, ikä 35–39)

Koikkalaisen mukaan monet britit kuvittelevat, että EU:sta eroamisen puolesta äänestäminen oli ääni epätoivottua maahanmuuttoa vastaan, toisin sanottuna niitä ihmisiä vastaan, joiden katsotaan käyttävän järjestelmää hyväkseen ja vievän työpaikat tai joiden ei yksinkertaisesti uskota sopeutuvan maahan. He eivät ole käsittäneet, että he äänestivät samalla myös toivottuja maahanmuuttajia vastaan.

– Voi olla, että olet naimisissa brittimiehen kanssa, ja appivanhemmat ovat äänestäneet lähdön puolesta. Tunne on todella ikävä, kun samaan perheeseen kuuluvat eivät ymmärrä, että tämä koskee sinua henkilökohtaisesti, Koikkalainen sanoo.

”Brexit-kansanäänestyksen jälkeen aloin kuulla aiempaa enemmän ikäviä kommentteja kaduilla, kun ohikulkijat tajusivat, että olen ulkomaalainen. Työpaikallani esimieheni sanoi, että Iso-Britannia ei voi enää ottaa vastaan ulkomaalaisia, koska maa on jo täynnä, mutta huomautti heti perään, että minä saan toki jäädä maahan.” (suomalainen nainen, ikä 20–25)


Isossa-Britanniassa asuvia pohjoismaalaisia yhdistää se, että brexit on lisännyt heidän elämänsä epävarmuutta ja vähentänyt heidän luottamustaan brittiyhteiskuntaan. Brexit on myös pakottanut heidät miettimään identiteettiään. He ovat joutuneet kysymään itseltään, missä he haluavat asua tulevaisuudessa ja missä he tuntevat olevansa kotona.

”Taidan muuttaa takaisin Norjaan. Olen aina ajatellut palaavani sinne jossain vaiheessa, mutta brexit on luultavasti vauhdittanut päätöstäni. Vaikka Britannia ja EU saisivat sovittua ’pehmeästä erosta’, minusta tuntuu, että jokin on muuttunut. Luulin, ettei minun tarvitse kuulua tiettyyn paikkaan tai omaksua tiettyä kulttuuri-identiteettiä (tai että minulla voisi olla kahden kulttuurin identiteetti), mutta nyt minusta tuntuu, että minut pakotetaan valitsemaan.” (norjalainen nainen, ikä 45–49)

Yleisesti ottaen pohjoismaalaiset ovat reagoineet brexit-kansanäänestyksen tulokseen eri tavoin. Jotkut ovat turhautuneet prosessin venymiseen eivätkä enää jaksa välittää lopputuloksesta, kunhan asiaan saadaan päätös. Toiset ovat vihaisia ja taistelevat brexitiä vastaan; jotkut ovat puolestaan masentuneet. Mutta on myös uhmakkaita pohjoismaalaisia, jotka ovat asuneet Isossa-Britanniassa jo pitkään ja sanovat, että heidät voi kyllä yrittää heittää maasta ulos.

– Kaikki eivät ehkä tajua, kuinka isosta asiasta on kyse, koska meidän on vaikea kuvitella tilannetta, jossa meillä ei enää olisikaan liikkumisen vapautta ja muita etuja, joita EU tuo meille. Meille on tullut itsestään selväksi, ettei meidän tarvitse murehtia viisumiasioita eikä hankkia kalliita sairausvakuutuksia, koska EU-maissahan korvataan sairauskulut, jos ulkomailla tapahtuu jotakin, Koikkalainen sanoo.

Lainaukset on poimittu Koikkalaisen tutkimusaineistosta.

Lisätiedot:
Tutkijatohtori Saara Koikkalainen
Puh. 050 556 0747
saara.koikkalainen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestinnän asiantuntija Petter Gröning
Puh. 050 318 5321
petter.groning@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme