Broileri perunamuusilla ja kasviksilla voitti sushilajitelman ilmasto- ja ravitsemusindeksissä

Selvitys vertasi eri ruoka-aineiden hiilipäästöjä suhteutettuna niiden sisältämään ravintoaineiden määrään. Vertailu tehtiin CO2-ravintoainetiheysindeksin avulla. Mitä pienemmän indeksiluvun ruoka-aine sai, sen parempi eli sitä enemmän ruoka-aine sisältää ravintoaineita kasvihuonekaasupäästöihinsä (CO2e) nähden. 

Selvityksen hiilipäästöt eivät kuvaa suomalaista tuotantoa, vaan ovat kansainvälisten tutkimusten keskiarvoja, koska tutkimusdataa suomalaisesta tuotannosta ei ole riittävästi saatavilla. Päästöissä ei myöskään ole huomioitu maaperään sitoutuvaa hiiltä. Hiilipäästöt ja ravintoainesisältö on laskettu syötävän, kypsennetyn ruoka-aineen mukaisesti eli niissä on huomioitu mahdolliset teurastuksen, perkauksen ja puhdistuksen hävikit sekä kypsennyksen painonmuutokset. Vertailtavien ruoka-aineiden valintaan vaikutti se, että niihin ei ollut lisätty kypsennyksen yhteydessä suolaa tai rasvaa, jotka olisivat vaikuttaneet ravintoaineiden määrään ja vaikeuttaneet eri ruoka-aineiden vertailtavuutta.

Selvityksessä valkoinen riisi osoittautui indeksin heikoimmaksi ruoka-aineeksi. Sen ilmastopäästöt ovat korkeat ja ravintoainesisältö alhainen. Paras ruoka-aine indeksissä oli soija ja toiseksi paras lohi. Ravitsemus-hiilijalanjälkivertailulla peruna osoittautui ylivertaiseksi riisiin ja pastaan samoin kuin mansikka banaaniin verrattuna. Ruoka-annosvertailussa broileriannos perunamuusilla, porkkanaraasteella ja tomaatilla pesi kirkkaasti vastaavankokoisen sushilajitelman.

CO2-ravintoainetiheysindeksin vertailussa mukana olivat:

• hiilihydraatin lähteistä peruna, valkoinen riisi, tumma riisi, valkoinen makaroni ja tumma makaroni
• proteiinin lähteistä naudanliha, sianliha, broileri, lohi, soija ja härkäpapu
• kasvikunnan tuotteista mansikka ja banaani
• juomista maito, soijajuoma, kaurajuoma ja mantelijuoma.

– Hiilipäästöjen vähentämisen ei pidä tapahtua ravitsemuksen kustannuksella. Monilla jo syömisen muuttaminen suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisiksi palvelisi asiaa sekä hiilipäästöjen että terveyden kannalta, sanoo selvityksen tehneen Envitecpolis Oy:n Senja Arffman.

– Syyllistämisen kautta käytävä keskustelu ruoan ympäristövaikutuksista voi viedä nautinnon ruokahetkistä ja tuoda tilalle ahdistusta ja epävarmuutta. Selvitys osoittaa, että monipuolisen ja vastuullisen aterian voi siten kasata monella eri tavalla, kunhan syö monipuolisesti, kasvispainotteisesti ja kohtuudella, sanoo MTK:n ruokamarkkina-asiamies Heidi Siivonen.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK teetti selvityksen yhteistyössä ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n kanssa keskustelunavaukseksi. Järjestöt toivovat monipuolisuutta polarisoituneeseen ruokakeskusteluun. Tuottajajärjestöjen kesäkuussa julkaisema ilmastotiekartta  tähtää maatalouden päästövähennyksiin supistamatta kotieläntuotannon määrää. Järjestöt edustavat sekä kasvisten että kotieläintuotteiden tuottajia.

Linkki tänään kello 9.00 alkavaan webinaariin aiheesta, selvitys ja tulokset: www.mtk.fi/ilmastojaravitsemus

Osallistu some-keskusteluun: #ilmastojaravitsemus

Lisätietoja:
Senja Arffman, johtava asiantuntija, Envitecpolis Oy, 050 353 1818
Jukka Rantala, asiantuntija, MTK, 040 715 8710
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802