Suomen Akatemia

BTY-toimikunnan valitsemissa akatemiahankkeissa painotettiin tieteen uudistumista sekä nuoren tutkijasukupolven urakehitystä

Jaa
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoituksen 83 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 87 osahanketta. Toimikunta käyttää rahoitukseen lähes 40 miljoonaa euroa. Kaikista hankehakemuksista noin 18 prosenttia sai rahoituksen.

Summassa on mukana myös erillinen lisävaltuus, erityisesti nuorelle tutkijasukupolvelle kohdennettu 9,4 miljoonaa euroa. Hakijan katsotaan edustavan nuorta tutkijasukupolvea, mikäli hänen tohtorintutkinnostaan on kulunut enintään kymmenen vuotta tai enintään 14 vuotta, jos tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen on suoritettu erikoislääkärikoulutus.

Toimikunnan panostus nuorempien tutkijoiden urakehitykseen korostui tämän korvamerkityn lisävaltuuden avulla, sillä se mahdollisti useamman nuoremman sukupolven tutkijan rahoittamisen.Kaiken kaikkiaan nuoremman tutkijasukupolven hakijat menestyivät hankehaussa hyvin. Kohdennetun rahoituksen avulla akatemiahankerahoituksen piiriin saatiin vielä 21 nuoremman tutkijasukupolven hanketta lisää.

Tärkein päätöksentekokriteeri valinnoissa oli tutkimuksen korkea tieteellinen taso. Nuoren tutkijasukupolven tukemisen lisäksi toimikunta halusi painottaa valinnoissaan lisäksi vahvasti tutkimushankkeiden panosta tieteen uudistumiseen.

”Toimikunta rahoitti laajasti hakemuksia biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen eri alueilta. Rahoitetut hakemukset ovat tieteellisesti korkeatasoisia, tiedettä uudistavia ja niillä on yhteiskunnallista vaikuttavuuspotentiaalia”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab. Kaikki rahoituksen saaneet hakemukset saivat tieteellisiltä arviointipaneeleilta arvosanaksi 5 tai 6.

Toimikunta myönsi myös 9 kappaletta lyhyempiä rahoituksia tukemaan riskialttiiksi luettuja, mutta tieteellisesti korkeatasoisia hankkeita. Näiden potentiaali arvioitiin niin merkittäväksi, että hankkeiden aloittamista haluttiin tukea.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta rahoitti monipuolisesti akatemiahankkeita painottaen nuoren sukupolven hankkeita. Esimerkkejä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta tutkimuksesta:

Antti Sajantila Helsingin yliopistosta keskittyy monitieteellisessä tutkimuksessaan Levänluhdan ja Käldamäen vesikalmistoihin, jotka ovat Suomen pisimpään tutkittuja arkeologisia kohteita. Erikoista kummassakin paikassa on niiden poikkeuksellinen käyttö hautoina. Levänluhdasta ja Käldamäestä on löytynyt sekä ihmisten että eläinten luita ja erilaisia esineitä. Vuosina 2018 ja 2019 uudet muinais-DNA-tutkimukset paljastivat Levänluhtaan haudatun geneettisesti nykyisiä saamelaisia lähellä olevan väestön jäseniä. Sajantilan projektissa tutkitaan Levänluhdan ja Käldamäen luiden alkuperää sekä ihmisen muinais-DNA menetelmiä, että uusia arkeovirologisia (virusten DNA) ja stabiili-isotooppi menetelmiä hyödyntämällä. Lisäksi radiohiiliajoituksen avulla tutkitaan, miten kauan kyseiset paikat ovat olleet hautapaikkoina.

Juhani Junttila Oulun yliopistosta perehtyy sydänperäisen äkkikuoleman taustoihin ja syihin. Projektissa tutkitaan sepelvaltimotautiin liittymättömän äkkikuoleman perintötekijöitä sekä kliinisiä piirteitä. Vaikka sydänsairauksiin liittyvien kuolemien määrää työikäisessä väestössä on vähennetty menestyksekkäästi viime vuosina, ei varsinkaan sepelvaltimotautiin liittymättömien äkkikuolemien määrä ole laskenut. Sen sijaan niiden suhteellinen osuus on nousussa. Tällaisiin äkkikuolemiin liittyy lisääntynyt sidekudoksen eli fibroosin kertyminen sydänlihakseen. Fibroosi heikentää sydänlihaksen supistumiskykyä ja sähkönjohtumista, mikä saattaa johtaa rytmihäiriöihin ja äkkikuolemaan. Junttilan tutkimushankkeen kohteina on myös äkkikuolleiden lähisukulaisia. Tavoitteena on löytää tällä tavoin tekijöitä, joilla äkkikuoleman vaarassa olevat henkilöt voitaisiin tunnistaa. Tutkimustulosten avulla toivotaan voitavan vähentää jatkossa sydänperäisten äkkikuolemien määrää.

Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta tutkii järviekosysteemien toimintaa. Arktiset järvet ja lammet ovat keskeisiä hiilen kierrolle, biodiversiteetille ja sosio-ekonomiselle kestävyydelle. Ne kattavat jopa puolet maapinta-alasta jääpeitteisen Jäämeren läheisessä arktisessa tundramaisemassa. Kiihtyneellä läpivuotisella merijään vähenemisellä voi olla suoria ja epäsuoria vaikutuksia järviekosysteemien toimintaan. Heikkilän projektissa hyödynnetään luonnollisia biogeokemiallisia sedimenttiarkistoja merijään ja järviekosysteemien yhteyksien tutkimiseen menneiden lämpimien ja kylmien kausien aikana ennen ajanlaskun alkua. Tulokset parantavat ymmärrystä arktisen järjestelmän osien yhteistoiminnasta, ja erityisesti katoavan merijään vaikutuksista järviekosysteemien toiminnalle.

Satu Ramula Turun yliopistosta tutkii haitallisia vieraslajeja, jotka ovat levinneet luontoon ihmistoiminnan seurauksena. Tällaiset lajit muodostavat maailmanlaajuisen uhan paikalliselle lajistolle muun muassa häiritsemällä lajienvälisiä suhteita. Haitallisista vieraslajeista kasvit ovat keskeinen ryhmä, ja niiden menestymistä onkin selitetty useilla eri mekanismeilla. Valtaosa tutkimuksesta on keskittynyt maanpäällisiin eliöyhteisöihin ja mekanismeihin, joten maanalaisten mekanismien merkitys kasvi-invaasioissa tunnetaan huonosti. Ramulan projektissa tutkitaan, miten maaperämikrobit (haitalliset patogeenit ja hyödylliset bakteerit) voivat joko ehkäistä tai edistää haitallisten vieraskasvilajien leviämistä. Tutkimuksessa käytetään molekulaarisia menetelmiä, kasvatuskokeita sekä populaatiomalleja. Sen tulokset auttavat ymmärtämään lajienvälisiä vuorovaikutuksia ja niitä voidaan soveltaa haitallisten vieraskasvilajien torjuntaan.

Lisätietoja:

Rahoituspäätökset

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätösten kriteerit ja linjaukset

- tiedeasiantuntija Vera Mikkilä, p. 0295 33 5048, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

- tiedeasiantuntija Suvi Broholm, p. 0295 33 5045, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

- johtava tiedeasiantuntija Jaana Lehtimäki, p. 029 533 5060, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

- johtava tiedeasiantuntija Sirpa Nuotio, p. 029 533 5082, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

- johtava tiedeasiantuntija Aki Salo, p. 029 533 5104, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

- tiedeasiantuntija Timo Sareneva, p. 029 533 5106, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemian viestintä
viestintäasiantuntija Pekka Rautio
p. 029 533 5040
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2020 rahoitamme tutkimusta 413 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.

Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.

Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release

The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye