Budjettiriihessä tehtävä hoitoon pääsyn korjaussarja 

Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot ovat suuret, ja niitä ei ole yrityksistä huolimatta juurikaan saatu kavennettua. Hoitovelka, hoitojonot, henkilöstöpula ja muut hoitoon pääsyn ongelmat niin erikoissairaanhoidossa, terveyskeskuksissa kuin suun terveydenhuollossa ovat viimeistään tämän vuoden aikana nousseet kaikkien tietoisuuteen.

Näkyvien jonojen lisäksi korona-aikana on kertynyt myös piilevää hoito- ja kuntoutusvelkaa, mikä johtuu siitä, että potilaat eivät ole päässeet tutkimuksiin ja kontrolleihin. Syöpäjärjestöjen tilastojen mukaan esimerkiksi syöpädiagnoosit näyttävät vähentyneen korona-aikana. Jonojen todellisuus on huonompi kuin on tiedossa.

SOSTE korostaa, että ongelmien korjaaminen edellyttää hallitukselta välittömiä ja riittävän voimakkaita toimenpiteitä, mutta myös pitkän aikavälin suunnitelmia hoitoon pääsyn parantamiseksi, hoitojonojen purkamiseksi sekä riittävän henkilöstön turvaamiseksi.

Vaikka SOSTE tukee tavoitetta hoivan hoitajamitoituksen kiristämisestä, SOSTE esittää, että mitoituksen kiristämisen toimeenpanoa hieman lykätään henkilöstöpulan vuoksi.

"Kriisiytyneen hoiva- ja päivystysruuhkan vuoksi esitämme, että hoitajamitoituksen kiristämistä hieman lykätään ja hoitajavajetta paikataan toistaiseksi lisäämällä hoiva-avustajia ja tukihenkilöstöä. Kotihoidon hoitajia ei voida siirtää asumispalveluihin ja hoivayksiköihin, koska tuolloin kotona yksin asuvien vanhusten tilanne käy kestämättömäksi”, toteaa SOSTEn asiantuntijalääkäri Kati Myllymäki.

Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi on pitkän aikavälin toimenpiteinä tarkasteltava, ovatko nykyiset pätevyysvaatimukset ja työnjaot terveydenhuollossa kohdillaan.

”Terveydenhuollossa tarvitaan nykyistä enemmän työntekijöitä, jotka voivat tukea hoitoalan ammattilaisia työssään. Tällöin koulutettu hoitohenkilöstö pystyisi keskittymään omaan työhönsä nykyistä paremmin. Tämä oletettavasti lisäisi myös alan pitovoimaa”, pohtii Myllymäki.

Välittömään jonojen purkuun 200 miljoonaa euroa

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus ehdottaa EU:n elpymis- ja palautumismekanismista 110 miljoonan euron kohdentamista koronaepidemian aiheuttaman hoito-, kuntoutus ja palveluvelan ratkaisemiseen. EU-rahoitus on monivuotista kehittämisrahaa, eikä se kohdistu täysimääräisesti välittömään jononpurkuun, kuten hoitajien tai lääkärien palkkaamiseen tai palveluseteleihin. Siksi budjettiin tarvitaan lisäksi erillistä jononpurkurahaa.

Välittömään jononpurkuun vuodelle 2023 SOSTE esittää 200 miljoonaa euroa, joka käytettäisiin hyvinvointialueilla oman henkilöstön lisätyöhön, määräaikaisen henkilöstön lisäämiseen ja tarvittaessa ostopalveluihin ja palveluseteleihin.

Suun terveydenhuollon Kela-korvaukset säilytettävä

Suun terveydenhuollon hoitojonot kasvoivat koronaepidemian aikana, kun henkilöstöä siirrettiin tartunnanjäljitykseen ja rokottamiseen sekä vastaanottoaikoja peruttiin. Näin ollen tulisi harkita suun terveydenhuollon sairasvakuutuskorvausten säilyttämistä tai jopa lisäämistä muutamaksi vuodeksi. Julkisen terveydenhuollon kapasiteetti ei riitä hoitamaan suun terveydenhuollon palveluvelkaa.

Lääkekaton kohtuuttoman suuresta korottamisesta luovuttava

SOSTE kiinnittää huomiota myös kansaneläkeindeksin tarkistukseen, jonka määrä vahvistetaan lokakuussa. Kuluttajahintojen määrittämään indeksiin sidottu lääkekatto uhkaa nousta nykyisestä 592,16 eurosta jopa lähelle 650 euroa. Korotus kohdentuu heikoimmassa asemassa oleviin, paljon sairastaviin ihmisiin ja on heille liian iso kertakorotus. Elokuussa tehty ylimääräinen indeksikorotus ei poikkeuksellisesti koskenut lääkekattoa. SOSTE ehdottaa vastaavaa toimintatapaa ja lääkekaton jättämistä ennalleen tulevassa indeksitarkistuksessa.

SOSTEn tavoitteet budjettiriiheen

• Hoitajavajetta pienennetään hoiva-avustajilla ja tukihenkilöstöllä, jolloin hoitajamitoituksen kiristämistä voidaan väliaikaisesti lykätä.
• Välittömään jononpurkuun vuodelle 2023 yhteensä 200 miljoonaa euroa.
• Varaudutaan jättämään lääkkeiden vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto vuoden 2022 tasolle (592,16 e).
• Säilytetään suun terveydenhuollon sairausvakuutuskorvaukset, kunnes palveluvelkaa on saatu purettua.

Pitkän aikavälin tavoitteet

• Käydään läpi terveydenhuollon ammattivaatimukset ja työnjako sekä tehdään tarvittavat muutokset.
• Lisätään lääkäreiden ja hoitajien määrää kasvattamalla koulutusmääriä sekä työperäistä maahanmuuttoa.
• Terveyskeskuslääkärille on päästävä maksutta. Tämä lisäisi hoitoon pääsyn yhdenvertaisuutta. Kustannukset vuositasolla noin 70 miljoonaa euroa.
• Asiakasmaksujen maksukatto, lääkekatto ja matkakatto tulee yhdistää ja sen taso sitoa takuueläkkeen tasoon.