Burksismi voi paljastaa stressin ja unihäiriön

Jaa

Terveellä työikäisellä esiintyvä hampaiden narskuttelu tai yhteenpuristaminen eli bruksismi näyttää olevan yhteydessä stressaavaan tilanteeseen ja huonoksi koettuun uneen, osoittaa Helsingin yliopistossa 22.8. tarkastettava väitöstutkimus.

Bruksismi on tahdosta riippumatonta hampaiden narskuttelua tai yhteenpuristamista. Hampaiden narskuttelua – rytmistä jaksoittain toistuvaa puremalihasten toimintaa – esiintyy nukkuessa, tavallisimmin kevyen unen ja havahtumisjaksojen yhteydessä. Valveilla ollessa bruksismi ilmenee yleensä hampaiden yhteenpuristamisena.

Unibruksismia arvioidaan esiintyvän noin 10 prosentilla ja valveilla tapahtuvaa hampaiden yhteenpuristamista noin 20 prosentilla väestöstä. Kansainvälisessä unihäiriöluokituksessa bruksismi luokitellaan unen liikehäiröihin.


HLL Kristiina Ahlberg kartoitti väitöstutkimuksessaan koetun bruksismin, uni- valvehäiriöiden ja joidenkin unen laatua mahdollisesti huonontavien psykososiaalisten, neurologisten ja fysiologisten tekijöiden yhteyttä. Lisäksi hän tutki bruksismin ja kasvojen alueen kivun yhteyttä.

Tutkimus tehtiin poikittaisena vertailututkimuksena epäsäännöllistä vuorotyötä ja säännöllistä päivätyötä tekevien välillä. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti 750 Yleisradion epäsäännöllistä vuorotyötä tekevää työntekijää. Vertailuryhmänä käytettiin samansuuruista satunnaistetusti valittua Yleisradion työntekijäjoukkoa, joka tekee samankaltaista työtä, mutta säännöllisenä päivätyönä. Kohderyhmälle lähetetyissä kyselyissä kartoitettiin koetun bruksismin lisäksi tutkittavien taustatietoja, yleistä terveydentilaa, yleisiä koettuja stressioireita ja tuntemuksia, kipuoireita sekä unen laatua. Lisäksi esitettiin jaksamista ja työympäristöä koskevia kysymyksiä.

Kyselyyn vastasi 874 henkilöä.
Kokonaisvastausprosentti oli 58,3. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevistä kyselyyn vastasi 82,3 prosenttia ja säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmästä 34,3 prosenttia. Osallistujien työtehtävät sisälsivät ohjelmien toimitus- ja tuottamistyötä, teknistä tuotanto- ja tukityötä, sekä esimies- ja hallintotyötä. Miesten keski-ikä vuorotyöryhmässä oli 45,0 vuotta ja naisten keski-ikä 42,6 vuotta, vastaavat luvut päivätyötä tekeville olivat 47,4 ja 45,5 vuotta.

Koko tutkimusjoukosta 10,6 prosenttia kertoi kokevansa usein bruksismia. Esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa epäsäännöllistä vuorotyötä ja päivätyötä tekevien välillä, mutta kummassakin ryhmässä sekä bruksismia että stressiä esiintyi enemmän niillä, jotka olivat tyytymättömiä nykyiseen työaikamuotoonsa. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät ilmoittivat kokevansa enemmän stressiä kuin päivätyötä tekevät, ja he olivat tyytymättömämpiä työaikamuotoonsa. Tutkittavista henkilöistä katkonaista unta esiintyi 43,6 prosentilla, ja 36,2 prosenttia koki unensa virkistämättömäksi. Kasvokipua esiintyi 19,6 prosentilla.

Usein toistuva bruksaus sekä tyytymättömyys työaikamuotoon olivat yhteydessä unihäiriöiden sekä riittämättömän unen oireiden kanssa. Bruksismi ja katkonainen uni osoittautuivat myös kasvokivun taustatekijöiksi.

“Koetulla bruksismilla oli merkitsevä yhteys unihäiriöihin, kasvokipuun, koettuun stressiin ja ahdistuneisuuteen, nuorempaan ikään, runsaampiin hammaslääkäri- ja lääkärikäynteihin sekä siihen että oli tyytymätön työaikamuotoonsa – työaikamuoto sinänsä ei ollut merkitsevä tekijä. Levottomat jalat -oireyhtymällä ja bruksismilla saattaa myös olla yhteneviä taustatekijöitä.”, Ahlberg summaa tutkimuksen tuloksia.

Ahlbergin väitöstyö oli osa laajempaa tutkimushanketta, jossa selvitetään epäsäännöllisen vuorotyön mahdollisia haittoja. Tutkimusta tukivat taloudellisesti Työsuojelurahasto ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia sekä resurssipanostuksin Hammaslääketieteen laitos (HY), Työterveyslaitos ja Yleisradio Oy.

HLL Kristiina Ahlbergin väitöskirja 'Self-reported bruxism - Associated factors among media personnel with or without irregular shift work' tarkastetaan perjantaina 22.8.2008 klo 12 Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella, luentosali 1, Mannerheimintie 172.

Väittelijän yhteystiedot:

Puh. 050 358 1417

Sähköposti: kristiina.ahlberg@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme