Burksismi voi paljastaa stressin ja unihäiriön
Bruksismi on tahdosta riippumatonta hampaiden narskuttelua tai yhteenpuristamista. Hampaiden narskuttelua – rytmistä jaksoittain toistuvaa puremalihasten toimintaa – esiintyy nukkuessa, tavallisimmin kevyen unen ja havahtumisjaksojen yhteydessä. Valveilla ollessa bruksismi ilmenee yleensä hampaiden yhteenpuristamisena.
Unibruksismia arvioidaan esiintyvän noin 10 prosentilla ja valveilla tapahtuvaa hampaiden yhteenpuristamista noin 20 prosentilla väestöstä. Kansainvälisessä unihäiriöluokituksessa bruksismi luokitellaan unen liikehäiröihin.
HLL Kristiina Ahlberg kartoitti väitöstutkimuksessaan koetun bruksismin, uni- valvehäiriöiden ja joidenkin unen laatua mahdollisesti huonontavien psykososiaalisten, neurologisten ja fysiologisten tekijöiden yhteyttä. Lisäksi hän tutki bruksismin ja kasvojen alueen kivun yhteyttä.
Tutkimus tehtiin poikittaisena vertailututkimuksena epäsäännöllistä vuorotyötä ja säännöllistä päivätyötä tekevien välillä. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti 750 Yleisradion epäsäännöllistä vuorotyötä tekevää työntekijää. Vertailuryhmänä käytettiin samansuuruista satunnaistetusti valittua Yleisradion työntekijäjoukkoa, joka tekee samankaltaista työtä, mutta säännöllisenä päivätyönä. Kohderyhmälle lähetetyissä kyselyissä kartoitettiin koetun bruksismin lisäksi tutkittavien taustatietoja, yleistä terveydentilaa, yleisiä koettuja stressioireita ja tuntemuksia, kipuoireita sekä unen laatua.
Lisäksi esitettiin jaksamista ja työympäristöä koskevia kysymyksiä.
Kyselyyn vastasi 874 henkilöä.
Kokonaisvastausprosentti oli 58,3. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevistä kyselyyn vastasi 82,3 prosenttia ja säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmästä 34,3 prosenttia. Osallistujien työtehtävät sisälsivät ohjelmien toimitus- ja tuottamistyötä, teknistä tuotanto- ja tukityötä, sekä esimies- ja hallintotyötä. Miesten keski-ikä vuorotyöryhmässä oli 45,0 vuotta ja naisten keski-ikä 42,6 vuotta, vastaavat luvut päivätyötä tekeville olivat 47,4
ja 45,5 vuotta.
Koko tutkimusjoukosta 10,6 prosenttia kertoi kokevansa usein bruksismia. Esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa epäsäännöllistä vuorotyötä ja päivätyötä tekevien välillä, mutta kummassakin ryhmässä sekä bruksismia että stressiä esiintyi enemmän niillä, jotka olivat tyytymättömiä nykyiseen työaikamuotoonsa. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät ilmoittivat kokevansa enemmän stressiä kuin päivätyötä tekevät, ja he olivat tyytymättömämpiä työaikamuotoonsa. Tutkittavista henkilöistä katkonaista unta esiintyi 43,6 prosentilla, ja 36,2 prosenttia koki unensa virkistämättömäksi. Kasvokipua esiintyi 19,6 prosentilla.
Usein toistuva bruksaus sekä tyytymättömyys työaikamuotoon olivat yhteydessä unihäiriöiden sekä riittämättömän unen oireiden kanssa. Bruksismi ja
katkonainen uni osoittautuivat myös kasvokivun taustatekijöiksi.
“Koetulla bruksismilla oli merkitsevä yhteys unihäiriöihin, kasvokipuun, koettuun stressiin ja ahdistuneisuuteen, nuorempaan ikään, runsaampiin hammaslääkäri- ja lääkärikäynteihin sekä siihen että oli tyytymätön työaikamuotoonsa – työaikamuoto sinänsä ei ollut merkitsevä tekijä. Levottomat jalat -oireyhtymällä ja bruksismilla saattaa myös olla yhteneviä taustatekijöitä.”, Ahlberg summaa tutkimuksen tuloksia.
Ahlbergin väitöstyö oli osa laajempaa tutkimushanketta, jossa selvitetään epäsäännöllisen vuorotyön mahdollisia haittoja. Tutkimusta tukivat taloudellisesti Työsuojelurahasto ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia sekä resurssipanostuksin Hammaslääketieteen laitos (HY), Työterveyslaitos ja Yleisradio Oy.
HLL Kristiina Ahlbergin väitöskirja 'Self-reported bruxism - Associated factors among media personnel with or without irregular shift work' tarkastetaan perjantaina 22.8.2008 klo 12 Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella, luentosali 1, Mannerheimintie 172.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 050 358 1417
Sähköposti: kristiina.ahlberg@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme