Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

C21 -verkoston kannanotto 18.5.2018: Maakuntauudistus ei tue koko Suomen kasvun edellytyksiä

Jaa

Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat toteavat yhdessä, että eduskunnan käsittelyssä oleva sote- ja maakuntauudistus ei nykymuodossa ota huomioon kaupunkien ja kaupunkiseutujen keskeistä roolia koko Suomen elinvoiman vahvistamisessa.

Maakuntauudistus toisi toteutuessaan uuden hallinnon tason kaupunkien ja valtion väliin. Tutkimustiedon tai asiantuntijalausuntojen valossa ei ole nähtävissä, että monialaisesta maakuntahallinnosta syntyisi synergia- ja tehokkuushyötyjä tai sujuvampia julkisia palveluja. Uudistuksen riskit kustannusten, byrokratian ja verorasituksen kasvun sekä toisaalta kaupunkien elinvoiman heikkenemisen osalta ovat selvästi sen hyötyjä suuremmat.

C21 -kaupungit ottivat jo alkuvuonna yhdessä kantaa, ettei uudistus saa heikentää kasvavien kaupunkien investointikykyä. Uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen ei edelleenkään ole saatavilla perusteiltaan avattuja tietoja, vaikka kaupungit ovat niitä toistuvasti valtiovarainministeriöltä pyytäneet. Uudistus leikkaa kuntien verotuloja ja niiden kasvua. Lisäksi riskinä on tulevien valtionosuuksien pieneneminen maakunnan sote-menojen paineesta johtuen. Uudistuksen vaikutukset myös yksittäisen kansalaisen verotukseen ovat epäselvät verotuksen painopisteen siirtyessä kuntaverotuksesta valtionverotukseen.

Kasvupalvelujen järjestämisen osalta maakunnille on siirtymässä ELY-keskusten ja TE-toimistojen tällä hetkellä käytössä olevat resurssit. Kunnat kuitenkin käyttävät vuositasolla työllisyyden hoitoon noin miljardi euroa, eli noin 400 miljoonaa euroa ELY-keskuksia ja TE-toimistoja enemmän. Jotta kunnat myös tulevaisuudessa osallistuisivat nykyisen suuruisilla resursseilla työllisyyden hoitoon, tulee niille tarjota työkaluja ja kannustimia, joita nyt tehtyyn hallituksen esitykseen ei sisälly.

Vaikuttava kaupunkikehitys edellyttää eri tehtävien ja laajan keinovalikoiman säilyttämistä kaupungeilla. Kunnilla ja erityisesti suurilla kaupungeilla on aina ollut tärkeä rooli niin asukkaidensa hyvinvoinnin turvaamisessa kuin koko maan elinvoiman edistämisessä. Mitä paremmin kunnat kykenevät kokoamaan paikallisen ja seudullisen elinkeinoelämän, koulutuspalvelut, kolmannen sektorin ja muut toimijat yhteisten työllisyystavoitteiden toteuttamiseen, sitä paremmin ne kykenevät edistämään alueensa ja koko maan elinvoimaa. Mitä paremmin saumaton yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuksen, kaavoituksen ja asuntopolitiikan välillä toimii, sitä paremmin kaupunkispesifejä haasteita kuten segregaatiota, asunnottomuutta tai syrjäytymistä pystytään hallitsemaan. Nyt riskinä on, että epäselvä työnjako maakuntien ja kaupunkien välillä vaarantaa palveluiden toimivuuden ja johtaa tehottomuuteen sekä tarpeettomaan kilpailuun. 

Avainkysymys koko Suomen menestykselle on kaupunkien nykyisen ja tulevan potentiaalin täysimittainen hyödyntäminen. Tuloksellisen kaupunkipolitiikan oleellinen edellytys on kaupunkien vahva itsehallinto, yleinen toimiala ja siihen liittyvät tehtävät sekä monipuolinen keinovalikoima. Kaupunkien mahdollisuuksia kehittää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa ei saa sote- ja maakuntauudistuksella heikentää.

C21 -kaupungit toteavat, että sote-palveluiden järjestäminen uudelleen organisoimalla on tarpeen. Esitetyllä monialaisella maakuntauudistuksella on huomattavan vahingolliset vaikutukset suurimmassa osassa maata, eikä sitä tule nykymuodossaan toteuttaa. Hyväkään toimeenpano ei voi korjata maakuntamallin rakenteessa olevia merkittäviä ongelmia.

FAKTA C21 kaupunkiseuduista:

• 74,9 % väestöstä 2016
• 77,9 % työpaikoista 2015
• 79,7 % arvonlisäyksestä 2015
• 88,0 % ”akateemisista” 2016
• 88,7 % vieraskielisistä 2016

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki - Helsingfors stad
Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

09 310 1691https://www.hel.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

Helsingin päästövähennysohjelma etenee päätöksentekoon: 147 toimenpiteellä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä29.11.2018 16:16:27Tiedote

Korjattu 30.11. klo 10.40 toimenpiteiden määräksi 147 ja välitavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia. Helsinki asetti kaupunkistrategiassaan vuosille 2017–2021 kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Helsingissä 80 prosentilla vuodesta 1990. Välitavoitteeksi asetettiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma sisältää tarvittavat toimet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmassa on yhteensä 147 toimenpidettä, jotka on jaoteltu liikenteen, rakentamisen ja rakennusten käytön, kuluttamisen, hankintojen ja jakamis- ja kiertotalouden sekä Smart & Clean -kasvun toimenpidekokonaisuuksiin. Lisäksi ohjelmassa on kuvattu mm. Helen Oy:n kehitysohjelmaa ja lähivuosien toimia, hiilinieluja ja päästöjen kompensointia. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee päästövähennysohjelmaa kokouksess

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme