Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

C21-kaupunkien kaupunginjohtajat: TE-palveluiden siirto kuntiin hyvä tavoite – toteutuksessa valuvikoja

Jaa

Hallituksen esitys julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi on ollut lausuntokierroksella kunnissa. Uudistuksessa TE-palveluiden järjestäminen siirtyy valtiolta paikallistasolle. Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat pitävät uudistuksen tavoitteita hyvinä, mutta toteutuksen valuviat on mahdollista vielä korjata ennen kuin hallituksen esitys etenee eduskunnan käsittelyyn.

Valta ja vastuu tasapainoon

C21-kaupungit kannattavat hallituksen esitysluonnoksen tavoitetta TE-palveluiden vaikuttavuuden lisäämisestä. Tämä toteutuu parhaiten, kun palvelut tuodaan osaksi kuntien palveluekosysteemiä. On hyvä lähtökohta, että valta ja vastuu työllisyyden edistämisestä olisivat jatkossa nykyistä enemmän kunnilla.

Toisin kuin hallitus on esittämässä, olisi kuitenkin selkeämpää, että jokaisella kunnalla olisi yhtä aikaa sekä rahoitus- että järjestämisvastuu. On oleellista, että kunnat saavat sopia TE-palveluyhteistyöstä kaikkia kuntalain yhteistoimintamuotoja käyttäen. Tämä ei vaikuta kansalaisten mahdollisuuksiin saada laadukasta palvelua eri puolilla maata.

”Näemme suurimmissa kaupungeissa parhaana mallin, jossa järjestämisvastuu työvoima- ja yrityspalveluista tulee jokaiselle kunnalle”, toteaa Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen. Kaupungit, joiden työvoiman määrä olisi vähintään 20 000 henkilöä, voisivat järjestää palvelut itsenäisesti, mutta tätä pienemmät kunnat sopisivat tehtävän hoitamisesta yhteistoiminnassa toisten kuntien kanssa. Yhteistoiminnasta sopivien kuntien yhteisen työvoiman määrän tulisi olla vähintään 20 000 henkilöä.

On myös muistettava, että TE2024-uudistus ei ratkaise kaikkia työmarkkinoiden haasteita. Järjestämisvastuun siirron lisäksi Suomi tarvitsee paljon muita työllisyyttä vahvistavia toimia.

”Työnteon kannusteisiin ja verotukseen tulee olla valmis puuttumaan rohkeasti, jos Suomen työllisyysaste halutaan nostaa pysyvästi pohjoismaiselle tasolle. Uudistuksen rahoitusmallin myötä kasvava kunnan taloudellinen vastuu työttömyydestä ja kyky vaikuttaa työllisyyden kehitykseen tulisi olla esitettyä paremmin tasapainossa ja kuntien tulisi saada paremmat ja vaikuttavammat työkalut työllisyydenhoitoon”, linjaa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

Rahoituksen tulee seurata työikäisen väestön kehitystä

Hallituksen esityksessä kuntien vastuun työttömyysturvan maksamisesta todetaan kaksinkertaistuvan. Tätä pyritään korvaamaan rahoitukseen suunnitellulla kompensaatiomallilla. Tämä ei kuitenkaan seuraisi väestönkehitystä, vaan ohjaisi tulevaisuudessa rahoitusta pois kasvukeskuksista eli sieltä, minne niin työlliset kuin työttömät keskittyvät. Uusi rahoitusmalli siirtää siis suhdanneriskiä valtiolta kuntatalouteen ja jakaa tulevaisuudessa rahoitusta yhtä lailla muuttotappiokuntiin, vaikka niiden koko työikäinen väestö muuttaisi pois. Tämä on suurimpien kaupunkien näkökulmasta kestämätöntä.

”Matalasuhdanteissa työttömyys kasvaa tavalla, johon julkisilla työllisyyspalveluilla voidaan vaikuttaa vain osin. Kuntien ei pitäisi joutua luottamaan valtion hyväntahtoisuuteen, mikäli työttömyysturvakustannukset kasvaisivat tulevaisuudessa äkillisesti. Tämä on merkittävä epäkohta uudistuksessa ja sen rahoitusmallissa”, sanoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Kaupungit vaativat, että osa pitkäaikaistyöttömien sosiaaliturvakustannuksista tulee kattaa hyvinvointialueiden rahoituksella.

”Olemme huolissamme siitä, että hyvinvointialueille ei ole uudistuksessa asetettu taloudellisia eikä lainsäädännöllisiä kannustimia hoitaa työttömien sosiaali- ja terveyspalveluja, jotta alentuneesti työkykyiset pääsisivät kohti työmarkkinoita tai tarvittaessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Uudessa rahoitusmallissa on kyse enemmänkin sosiaaliturvakustannusten siirtämisestä valtiolta kunnille kuin mistään aidosta kannusteesta”, toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Myös palveluiden rahoitusta koskevia laskelmia olisi syytä tarkistaa. Hallituksen esityksen mukaan valtiolle jäisi edelleen neljäsosa TE-palveluiden kokonaisrahoituksesta, vaikka lähes kaikki palvelut siirtyvät kuntiin. Tämä on kaupunkien näkökulmasta perusteetonta. Rahoituksen riittävyys on varmistettava niin, että tarvittavan uuden henkilöstön palkkaaminen ja muut uudistuksen toteutuksesta aiheutuvat uudet kustannukset eivät jää kuntien itse rahoitettavaksi.

Uusilla ratkaisuilla vaikuttavampaan ja kannustavampaan järjestelmään

Valtion tulee antaa kunnille kaikki mahdolliset edellytykset rakentaa omia ratkaisuja paremman asiakaspalvelun ja palvelukohtaannon toteuttamiseksi sekä palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi. KEHA-keskus tulee laissa velvoittaa tekemään laajaa yhteistyötä kuntien kanssa. Sekä työnhakijoita, että yrityksiä koskevien asiakastietojen tulee liikkua alueiden välillä ja niiden käyttötarkoitusten tulee olla määritelty riittävän laajasti, jotta kuntien palveluekosysteemiä voidaan laajasti hyödyntää.

Kunnille on annettava pääsy tulorekisteriin, sillä niille on välttämätöntä voida tarkastella palveluidensa vaikuttavuutta eri asiakassegmenteille. Vain näin voidaan tarjota tehokkainta ja vaikuttavinta mahdollista palvelua ja vaikuttaa siten aidosti työllisyyden kasvuun.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Kaupungeissa asuu yhteensä yli kolme miljoonaa ihmistä eli 54 prosenttia Suomen väestöstä ja niissä sijaitsee jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta työpaikasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pormestari Juhana Vartiainen, erityisavustaja Mira Keränen, puh. 040 1947 101, mira.keranen@hel.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi ensi vuoden talousarvioehdotuksen raamin27.6.2022 17:29:58 EEST | Tiedote

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 27. kesäkuuta talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2023–2025 laatimisohjeet ja niihin sisältyvät kaupunkitasoisen käyttötalouden kokonaisraamin toimintamenoille. Kaupunginhallitus hyväksyi myös investointiraamin talousarviokohdittain sekä alustavan investointiohjelman vuosille 2023–2032. Lisäksi kaupunginhallitus lähetti laatimisohjeet lauta- ja johtokunnille noudatettaviksi talousarvioehdotusten valmistelussa.

KORJATTU TIEDOTE: Helsingin kaupunki mukana juhlistamassa Helsinki Pridea27.6.2022 12:15:00 EEST | Tiedote

HUOM: Tiedotetta korjattu 29.6.2022 kaupungintalolla järjestettävien keskustelutilaisuuksuuksien osalta. Oikeat päivämäärät ovat torstai 30.6. sekä perjantai 1.7. Kahden vuoden koronatauon jälkeen Helsinki Pride näkyy jälleen vahvasti katukuvassa ja Helsingin kaupunki liputtaa yhtenä tapahtuman pääyhteistyökumppaneista yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta Pride-viikolla 27.6.–3.7.

Erot helsinkiläisten turvattomuuskokemuksissa eri asuinalueilla säilyneet samansuuruisina21.6.2022 12:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksista käy ilmi, että asuinalueiden välillä on eroja siinä, kuinka turvallisina niiden asukkaat kokevat alueensa. Vaikka asuinalueiden väliset erot turvattomuuskokemuksissa ovat merkittäviä, erot ovat kuitenkin edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna säilyneet samansuuruisina. Kaupunkilaisia huolestuttaa eniten viheralueiden väheneminen, paikkojen töhriminen ja rikkominen sekä syrjäytyminen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme