Caesar van Everdingen - Siveltimen mestari Rembrandtin aikaan. Sinebrychoffin taidemuseo 16.2.-14.5.2017

Kansainvälinen näyttely luo hienon läpileikkauksen taiteilijan tuotantoon. Uuteen tutkimukseen pohjautuva näyttely esittelee 28 teosta, puolet taiteilijan tunnetuista teoksista. Näyttelyn helmi on mahtava ryhmämuotokuva, joka esittää Alkmaarin vanhaa porvarikaartia.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Alkmaarin Stedelijk Museumin kanssa. Näyttely oli esillä Alkmaarissa syksyllä 2016.

Näyttelyn kuraattorina, näyttelyjulkaisun toimittajana ja kirjoittajana on toiminut Christi Klinkert Stedelijk Museum Alkmaarista.

Siveltimen mestari

Caesar van Everdingen (1616/1617-1678 Alkmaar) oli menestynyt ja arvostettu maalari Hollannissa. Hän maalasi vaikuttavia historiamaalauksia, komeita porvarimuotokuvia ja sensuelleja antiikin aiheita. Caesar van Everdingen vangitsi kankaalle sametin pehmeyden, turkisten kiillon ja pukukankaiden hohteen kirkkain ja selkein värein. Taiteilija tunnetaan erityisesti kuninkaalliseen Oranjezaalin Haagiin tilatuista seinämaalauksista. Hänen merkittävimmät tilaustyönsä syntyivät vuosina 1655-1660. 

Caesar van Everdingenin varhaisimmat tunnetut maalaukset esittävät hänen vanhempiaan Pieter Cornelisz van Everdingeniä (1575-1662) ja Aechje Claesdr Moeria (n. 1585-1640). Molemmat teokset on päivätty vuonna 1636, eli taiteilija on ollut vain noin kaksikymmenvuotias niitä maalatessaan.  Muotokuvissa on jotain hyvin koskettavaa. Vanhempien kasvojen hienovarainen fyysisyys on varhainen merkki Caesarin nerokkuudesta taiteilijana. Hän on luonut isänsä viiksikarvat raaputtamalla märkää maalia siveltimen varrella, mitä tekniikkaa hän käytti myöhemminkin esimerkiksi maalauksissa Nuori nainen lämmittää käsiään hiilipannun äärellä, Allegoria talvesta ja Alkmaarin vanhan porvarikaartin upseereita ja lipunkantajia. Caesar van Everdingenin omakuva ja vanhempien muotokuvapari pysyivät taiteilijan ja hänen vaimonsa omistuksessa. Heidän kuolemansa jälkeen ne koristivat pitkään Caesarin lesken Helena van Oosthoornin perintövaroin vanhoille naisille perustetun köyhäintalon seiniä.

Vaikutteita Utrectista

Caesar van Everdingen opiskeli Utrechtissa vuosina 1637-1639, mahdollisesti Jan Gerritsz van Bronckhorstin johdolla. Utrechtilaistaiteilijat pyrkivät tuohon aikaan luomaan yhteyden kansainväliseen klassismiin. Taiteilijat loivat tasapainoisia sommitelmia klassisen antiikin ja mytologian aiheista ja käyttivät kirkkaita värejä ja idealisoivaa, sileäpintaista maalaustyyliä. Myös Caesar omaksui tyylin. Kesäkuussa 1639 Caesar palasi Alkmaariin, missä hän sai pian tärkeitä tilaustöitä, kuten vanhan porvarikaartin ryhmämuotokuvan sekä Pyhän Laurentiuksen kirkon urkukaapin luukkujen maalauksen.

Pyhän Laurentiuksen kirkko

Caesar van Everdingenin maalauksista vain harva on enää alkuperäisellä paikallaan. Oranjezaalissa Huis ten Boschin -palatsissa Haagissa on jäljellä kattokoristelut ja -maalaukset, ja Alkmaarissa puolestaan upeat urkuluukut Pyhän Laurentiuksen kirkossa. Urkuluukkujen maalaus esittää kuningas Saulin paluuta Jerusalemiin hänen voitettuaan filistealaiset. Arkkitehti, maalari Jacob van Campen, joka oli suunnitellut urkukaapin ja sen koristelut, ohjasi van Everdingeniä puolentoista vuoden ajan urkuluukkujen pienoismallin työstämisessä. Caesar oppi, miten maalata hahmot vääristyneinä niin, että alaviistosta katsoen ne näyttävät luonnollisilta. Lopulta häneltä meni vain seitsemän kuukautta sommitelman siirtämiseen urkujen luukkuihin. 73 neliömetrin kokoiset luukut olivat aikansa suurimmat Euroopassa.  Monumentaalimaalaukset tulevat näkyviin vasta kun luukut on suljettu.

Historiamaalauksia ja muotokuvia

Caesar van Everdingenin raamatullisia, mytologisia tai historiallisia aiheita kuvaavat maalaukset ovat erittäin suurikokoisia, ja ne räätälöitiin asiakkaan niille suunnittelemaa tilaa varten. Maalausten ihmishahmot ovat usein luonnollisen kokoisia. Muotokuvat ovat tärkeä osa Caesar van Everdingenin elämäntyötä: puolet hänen tuotannostaan on muotokuvia ja loput historiamaalauksia. Näyttelyn suurikokoisin teos on esittää Alkmaarin vanhan porvarikaartin upseereita ja lipunkantajia. Maalauksessa neljätoista sinisiin ja oransseihin olkanauhoihin sonnustautunutta miestä poseeraa ylväästi korokkeella seisten. Caesarin monumentaaliteos on yksi parhaista 1600-luvulla Hollannissa tehdyistä porvarikaartimaalauksista.

Mytologiset aiheet

Antiikin mytologiasta periytyvien aiheiden suosio 1600-luvun taiteessa kertoi ihailusta muinaisen Kreikan ja Rooman taidetta ja kulttuuria kohtaan. Toinen tarinoiden suosioon vaikuttanut tekijä oli, että ne tarjosivat loistavan tekosyyn kuvata alastonhahmoja. Ei siis ollut sattumaa, että taiteilijat kuvasivat maalauksissaan nimenomaan jumalten, kuten Venuksen ja Adoniksen tai Jupiterin ja Danaen lemmentouhuja. 

Caesar van Everdingenin maalaus Jupiter ja Kallisto kuvaa tarinan Ovidiuksen Muodonmuutoksista. 1500- ja 1600-luvun rikas kuvallinen traditio tarjosi van Everdingenille tilaisuuden käyttää aiempia teoksia lähteenä, ja hän on saattanut myös jäljentää yksityiskohtia painokuvista. On kuitenkin ilmeistä, että hän on löytänyt aiheelle täysin omintakeisen tulkinnan. Maalaus on vähintäänkin rohkea esittäessään etualalla kaksi luonnollisen kokoista, lähes alastonta hahmoa. Suurikokoinen maalaus on todennäköisesti ollut tilaustyö.

Viimeiset vuodet Alkmaarissa

Vuoden 1662 lopulla van Everdingen palasi Alkmaariin. Isänsä Pieterin kuoleman jälkeen hän muutti vaimonsa kanssa vanhempiensa taloon Langestraatilla (talon numero on nykyisin 96, vastapäätä kaupungintaloa). Muuton syynä saattoi myös olla Caesarin Alkmaarin kaupunginvaltuustolta saama tilaus maalauksesta kaupungintalolle. Siitä tuli hänen viimeinen historiamaalauksensa. Sen jälkeen hän keskittyi maalaamaan Alkmaarin silmäätekevien muotokuvia.

Caesar van Everdingenin tiettävästi viimeiseksi jäänyt maalaus esittää Alkmaarin asukasta Wollebrand Geleynsz de Jonghia (1594-1674). De Jongh oli orpo, josta tuli Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian Persian-konttorin johtaja. Hänet on kuvattu miehuutensa kukoistuksessa, vaikka hän oli muotokuvan tilatessaan lähes kahdeksankymmenen. Hän kuoli puoli vuotta ennen kuin Caesar toimitti valmiin maalauksen.

Caesar van Everdingenin maalauksia on monissa museoissa ja yksityisissä kokoelmissa, mutta harvoin saatavilla kansainvälisissä huutokaupoissa. Rijksmuseumin kokoelmiin 2009 hankittu teos ”Nuori nainen leveälierinen hattu päässään”(1650-1660) on myös mukana näyttelyssä. Tämä maalaus oli suuryllätys Sothebyn joulukuun huutokaupassa vuonna 2009: aiemmin tuntematon Caesar van Everdingenin teos oli löytynyt. Huutokauppaluettelossa teos esiintyi nimellä ”Tyttö ja luumukori”. Leveälierinen hattu on epätavallisen sommitelman keskeinen elementti; juuri se heittää kirkkaasta auringonpaisteesta kertovat voimakkaat varjot nuoren naisen kasvoille ja kaulalle. Lisäksi maalaus voidaan tunnistaa osaksi taiteilijan jäämistöä juuri hatun ansiosta. Caesar kuoli lokakuussa 1678. Monia hänen maalauksiaan koristava monogrammi on myös hänen haudallaan Pyhän Laurentiuksen kirkossa.

Näyttelyyn liittyvät luennot:

16.2.2017 klo 18 Curator Christi Klinkert: Painting Beauty - Caesar van Everdingen
1.3.2017 klo 18 FM Tuija Peltomaa: Hollannin maalaustaide 1600-luvulla (ilmaisilta klo 17-20)
8.3.2017 klo 18 FT Laura Kolbe: Alankomaat - erilainen Euroopassa 1600-luvulla
15.3.2017 klo 18 FT Kirsi Eskelinen: Caesar van Everdingen
22.3.2017 klo 16 -18 Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaat tekevät runomuotokuvia yleisöstä
29.3.2017 klo 18 FT Ira Westergård: Rembrandt ja mystinen munkki
12.4.2017 klo 18 Robert Roozeman: Barokkiajan musiikki
19.4.2017 klo 18 Piispa Arseni: Ihmeitätekevät ikonit

Näyttelyyn liittyvät tapahtumat ja työpajat:

2.3.2017 klo 18 Siff Nude, alaston mallin piirustusta: Klassismi
9.3.2017 klo 18 Suomi 100 sateenkaaren väreissä -työpaja
16.3.2017 klo 18 Suomi 100 sateenkaaren väreissä -työpaja
23.3.2017 klo 18 Suomi 100 sateenkaaren väreissä -työpaja
30.3.2017 klo 17 Kuraattorin vartti, Kirsi Eskelinen
6.4.2017 klo 18 Siff Nude, alaston mallin piirustusta: Mytologiset aiheet
20.4.2017 klo 17 Kuraattorin vartti, Ira Westergård
27.4.2017 klo 17 Kuraattorin vartti, Claudia de Brün
4.5.2017 klo 18 Siff Nude, alaston mallin piirustusta: Muotokuvat ilman vaatteita
11.5.2017 klo 18 Mirva Saukkola: Parfyymiworkshop
13.5.2017 klo 10 Laivaristeily Didrichsenin taidemuseoon, opastukset näyttelyihin molemmissa museoissa

Näyttelyn julkaisu:
Painting Beauty - Caesar van Everdingen (1616/1617-1678). Toim. Christi M. Klinkert ja Yvonne Bleyerveld.

Lisätietoja näyttelystä: Museonjohtaja Kirsi Eskelinen, p. 0294 500 490, Kirsi.Eskelinen@siff.fi

Haastattelut ja kuvauspyynnöt: Markkinointisuunnittelija Eija Pekkanen, p. 0294 500 462, Eija.Pekkanen@siff.fi

Lehdistökuvat: http://press.sinebrychoffintaidemuseo.fi

Pääsymaksu: 12/10 € tai museokortilla, alle 18-v. ilmaiseksi

Opastukset: suomeksi lauantaisin klo 14, ruotsiksi lauantait 4.3., 1.4. ja 6.5 klo 13

Opastilaukset: ma-pe klo 9-15 p. 0294 500 500, varaukset@kansallisgalleria.fi

Avoinna: ti, pe 11-18, ke, to 11-20, la, su 10-17, maanantaisin suljettu Yhteystiedot: Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, 00120 Helsinki, www.siff.fi

Sinebrychoffin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa yhdessä Ateneumin ja Kiasman kanssa

FACEBOOK Siffmuseo
Instagram #Sinebrychoffartmuseum
Twitter @Sinebrychoffart