Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

CCR ja Bach miellyttivät eniten museokävijöitä – musiikkimakututkimuksessa poikkeuksellinen 10 000 vastaajan aineisto

Jaa

Musiikkimakua voi parhaiten tutkia musiikkinäytteiden avulla. Hakasalmen huvilassa vuosina 2015–2017 esillä olleessa Musiikkia! Kaupungin soivat muistot -näyttelyssä kävijät saivat muun muassa testata musiikkimakuaan. Musiikkimakutestiin osallistui yli 10 000 vastaajaa. Vastanneista kolme neljäsosaa oli kotoisin pääkaupunkiseudulta ja loput muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaupungeissa vastaajista asui 89 prosenttia. Ikäryhmien edustus oli varsin tasaista aina ala-asteikäisistä yli 75-vuotiaisiin. Tarjolla oli siis aidosti herkullinen tilaisuus tutkia kaikenikäisten kaupunkilaisten musiikkimakua.

Musiikkityyleistä useimpien mielellään kuuntelemaa musiikkia ovat perinteinen rock ja helposti kuunneltava klassinen. Näytteinä testissä näitä tyylejä edustivat CCR:n Travelin Band ja J. C. Bachin oboekonsertto F-duuri. Muita tyylejä harvemmin pidettiin heavy metalista, elektronisesta musiikista sekä modernista klassisesta musiikista. Niilläkin on toki suosijansa, mutta ne jakoivat eniten mielipiteitä.

Miesten ja naisten musiikkimaut eroavat toisistaan

Miesten ja naisten musiikkimaut eroavat tutkimuksen mukaan jonkin verran toisistaan. Rockin eri genret, konemusiikki ja moderni jazz miellyttivät keskimäärin enemmän miehiä kuin naisia. Naisten suosiossa olivat puolestaan miehiä useammin ooppera ja klassinen musiikki. Jyrkimpiä erot olivat makututkimusten ääripäihin sijoittuvassa musiikissa eli heavyssä ja oopperassa. Niistä joko pidettiin paljon tai ei yhtään.

Klassinen iäkkäämpien, rock keski-ikäisten ja R’n’B sekä rap nuorimpien suosiossa

Klassinen musiikki on tutkimuksen perusteella selvästi iäkkäämpien vastaajien suosiossa. Sama koskee myös vanhempaa tanssimusiikkia kuten Olavi Virtaa sekä Anne Mattilan tyylistä uudempaa iskelmää. Nuorimpien vastaajien mielimusiikkia ovat puolestaan korostuneesti konemusiikki, R’n’B ja rap. Rock on valtavirtaa ja keskimääräisesti ”keski-ikäisten musiikkia”. Rockin kuuntelemisen laajentuminen myös ikäihmisiin on todettu monissa tutkimuksissa, sillä monet niistä, joita rockin urbaani syke on nuorena puraissut, jatkavat sen kuuntelua myöhemminkin. Toisaalta myös nuoret kuuntelevat edelleen rockia.

Korkeakoulutetuilla on muita laajempi musiikkimaku

Musiikkimakututkimuksen mukaan korkeakoulutetuilla on muita laajempi musiikkimaku. Heille eri musiikkityylit ovat pikemmin sekä-että kuin joko-tai. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneidenmusiikkimaku poikkesi aineistossa kaikkein vähiten suuntaan taikka toiseen kaikkienvastanneiden musiikkimausta. Perusasteen tutkinnon suorittaneet aikuiset vastaajat olivat valikoivampia. He pitivät erityisesti Olavi Virrasta, Anne Mattilasta ja Suomi-rockista.

Faktorianalyysi ja suosiovertailu toivat esiin uutta tietoa

Makutestin tuloksia tutkittiin faktorianalyysillä, jonka avulla vastaajat voi jakaa viiteen musiikkimaultaan erilaiseen ryhmään: perinteiseen ja moderniin korkeakulttuuriseen, moderniin populaariin sekä perinteiseen ja hevisuuntautuneeseen rockhenkiseen. Tutkimalla ja vertailemalla tarkemmin eri näytteiden suosiota suhteessa toisiinsa kuva näiden ryhmien musiikkimausta täsmentyi ja sai lisää sävyjä.

Musiikkimakutestin koeasetelma poikkeuksellinen

Museon musiikkimakututkimuksen koeasetelma oli harvinainen. Viihdyttävä, pelimäinen sokkotesti altisti vastaajat laajalle musiikkityylien kirjolle. Vastaajille tarjottu kommentointimahdollisuus tuotti vastausten tulkintaan lisäulottuvuuksia. Näin Hakasalmen huvilan musiikkimakutestin tulokset tuovat esiin muissa tutkimuksissa varjoon jääviä mieltymyksiä ja vastenmielisyyksiä. Tutkimus syventää ja jossain määrin kyseenalaistaa käsityksiä erilaisten musiikkimakujen koostumuksesta ja keskinäisestä riippuvuudesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja julkaisusta:
tutkija Jere Jäppinen, Helsingin kaupunginmuseo, puh. 09 310 36505, e-mail: jere.jappinen(at)hel.fi
tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupunginkanslia, puh. 09 310 36296, e-mail: vesa.keskinen(at)hel.fi

Viestinnän yhteyshenkilö:
tiedottaja Tero Lahti, puh. 09 310 36376, e-mail: tero.j.lahti(at)hel.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista, kirjasto- ja tietopalvelusta sekä Helsinki Region Infosharesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme