Climate Leadership Coalition vaatii kunnianhimoisia pitkän tähtäimen ilmastotavoitteita sekä systeemistä markkinapohjaista ratkaisua

Tällä hetkellä EU on asettanut selkeän päästövähennystavoitteen ainoastaan vuoteen 2030 saakka. Pitkän tähtäimen vähennystavoite vuoteen 2050 mennessä on 80–95 prosenttia. Epätarkat pitkän aikavälin tavoitteet luovat epävarmuutta pitkän tähtäimen sijoittajille ja hidastavat siirtymistä kestävämmän talouden suuntaan.

- Ilmastonmuutoksen edetessä meidän pitää nopeasti kasvattaa sitä hillitseviä investointeja. Kansalliset, usein vaalikausittain muuttuvat ilmastopolitiikat lisäävät investoijien epävarmuutta. EU-laajuinen, ennustettava, markkinapohjainen ratkaisu, joka myös nostaisi CO2-hinnan riittävälle tasolle, kannustaisi yrityksiä kehittämän puhtaita, ilmastoystävällisiä ratkaisuja nopeammin sekä suuremmassa mittakaavassa, kiteyttää CLC:n toimitusjohtaja Jouni Keronen.

Esimerkiksi Keronen ottaa teolliset ja energia-alan investoinnit, joiden taloudellinen elinkaari suunnitellaan 40–60 vuodeksi. 

EUn komission vuoden 2018 marraskuussa julkaisema Puhdas maapallo kaikille -strategiaehdotus sekä Euroopan Komission uuden presidentin  Ursula von der Leuenin heinäkuussa pitämä puhe, jossa esitetty Euroopan Green Deal- ehdotus, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali manner, ovat erinomainen pohja systeemiselle ratkaisulle.

- Eurooppa on aikoinaan käynnistänyt teollisen vallankumouksen, mikä on johtanut kasvihuoneilmiöön ja ilmastonmuutokseen. Siksi Euroopan unionin tulee edelläkävijänä esittää myös ratkaisu, miten tilanne saadaan hallintaan kaikkein järkevimmällä tavalla, kuvaa Keronen.

CLC ei esitä valmista ratkaisua käytännön toteutukselle, vaan kannustaa komissiota valmistelemaan sen yhteistyössä yrityselämän kanssa.

CLC on tietojemme mukaan jäsenmäärältään EUn laajin ylimmän johdon ilmasto-bisnesverkosto. Yhdistykseen kuuluu 56 merkittävää yhtiötä ja organisaatiota, pörssiarvoltaan yli puolet Helsingin pörssistä. Sen jäsenistö uskoo, että yhteiskunnallinen muutos kohti kestäviä kulutustottumuksia ja taloutta on sekä mahdollinen että taloudellisesti kannattavaa ja rahoitettavissa. 

Liite: Positiopaperi, julkilausuma 10.9.2019