Crohnin taudin leikkaushoidossa syytä suosia suolta säästävää leikkausta
Crohnin tauti on tulehduksellinen suolistosairaus, joka voi esiintyä missä ruoansulatuskanavan osassa tahansa; tavallisin sijaintialue on kuitenkin ohutsuolen loppuosa. Crohnin taudissa kaikki suolen seinämän kerrokset tulehtuvat. Tulehduksen seurauksena suoli voi ahtautua. Pahimmillaan tulehdus voi syövyttää suolen seinämään aukkoja, jolloin suolen mutkien tai suolen ja viereisten elinten välille voi syntyä poikkeavia yhdyskäytäviä, fisteleitä. Suolen seinämään syntyneen aukon seurauksena vatsaonteloon voi myös kehittyä märkäpesäkkeitä.
Crohnin tautia hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, mutta suurin osa potilaista tarvitsee jossain vaiheessa leikkaushoitoa tautiin liittyvien ongelmien vuoksi. Viime vuosien aikana Crohnin taudin diagnosoinnissa ja hoidossa on otettu useita edistysaskeleita: leikkausta suunniteltaessa hyödynnetään aiempaa enemmän magneettikuvausta (MRE), tähystyskirurgiaa käytetään entistä enemmän, ja myös uusia biologisia lääkkeitä on otettu käyttöön.
Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Gisele Aaltonen selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin ennen leikkausta tehty MRE-kuvantaminen paljasti Crohnin taudin aiheuttamat suoliston ahtaumat, fistelit ja märkäpesäkkeet. Hän havaitsi, että kuvantamistutkimus paljasti suolen ahtaumat, ja myös fistelit ja märkäpesäkkeet havaittiin tutkimuksessa noin 80 prosentin varmuudella. Tutkituista 103:sta kuvantamislöydöksestä 36 ei vastannut leikkauslöydöstä, mikä johti noin 13%:lla potilaista leikkauksen muuttumiseen siitä, mitä alun perin oli suunniteltu.
– Tulokset osoittavat, että magneettikuvantaminen on hyödyllinen Crohnin tautia sairastavien leikkauksen suunnittelussa, vaikka etenkin kiinnikkeet voivat aiheuttaa virheellisiä kuvantamislöydöksiä, Aaltonen toteaa.
Aaltonen tutki väitöstyössään myös suolen osapoiston yhteydessä jäljelle jääneen leikkauspinnan mikroskooppisen tulehduksen yhteyttä leikkauksen jälkeisiin suolisaumassa ilmaantuviin komplikaatioihin ja havaitsi, että tilastollista yhteyttä näiden välillä ei ollut. Tutkimustulos puoltaa suolen pituutta säästävää leikkaushoitoa.
Aaltonen selvitti myös tekijöitä, jotka lisäävät Crohnin taudin uusiutumisen riskiä suolisaumassa ohutsuolen loppupään typistyksen eli niin sanotun ileokekaalisen suolentypistyksen jälkeen sekä selvitti uusintaleikkauksen riskiä erityyppisten typistysleikkausten jälkeen.
– Koneellisesti tehty suolisauma, päivystysleikkaus ja kortisonilääkityksen tarve leikkauksen jälkeen olivat merkittäviä riskitekijöitä taudin uusiutumiselle suolisaumassa. Turvallisin vaihtoehto Crohnin taudissa vaikuttaa olevan pää-päätä vasten käsin ommeltu suolisauma, ja uusintaleikkausriski on pienin ohut- ja paksusuolen liitoskohtaan kohdistuvien typistysleikkausten jälkeen, Aaltonen summaa tuloksia.
Tutkimusaineiston perustan muodostivat 249 Crohnin tautia sairastavaa potilasta, jotka oli leikattu peräkkäin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006 – 2016.
Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Gisele Aaltonen väittelee 26.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Surgical treatment of Crohn's disease" (Crohnin taudin kirurginen hoito). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 1, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on dosentti Tero Rautio, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Pauli Puolakkainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/241950
Väittelijän yhteystiedot:
Puh: 040-5892335
Sähköposti: gisele.aaltonen@helsinki.fi
*******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme