Helsingin yliopisto

Demokratian ja talouden kiistelty suhde johti yksityisomistuksen korostamiseen

Jaa

Valtaosan 1900-lukua ’taloudellinen demokratia’ oli politiikan avainkäsitteitä Suomessa ja Ruotsissa. Useimmat poliittiset ryhmät jakoivat tavoitteen taloudellisen vallan jakamisesta tasaisemmin kansalaisille, mutta taloudellisen demokratian käytännön merkityksestä kiisteltiin voimakkaasti.

Vasemmistolle käsite merkitsi talouden julkista suunnittelua ja ohjailua sekä työntekijöiden valtaa työpaikoilla. Oikeiston puheessa taloudellinen demokratia viittasi yksityisomistuksen laajentamiseen kansalaisten keskuudessa sekä yhteistoimintaan työpaikoilla.

Taloudellinen demokratia käytännössä katosi poliittisesta kielestä 1990-luvulla. Helsingin yliopiston poliittisen historian väitöskirjassa tarkastellaan tätä kehitystä selittäviä poliittisia ja ideologisia muutoksia. Poliittiset toimijat tekivät tulkintoja muuttuvista olosuhteista, jotka kyseenalaistivat vallitsevia uskomuksia ja käsitteitä.

- Uudet ajattelutavat korostivat yksityisomistusta ja vapaata markkinataloutta – usein demokratian kustannuksella. Suomessa ja Ruotsissa uusia käytäntöjä ja uskomuksia ajoivat erityisesti liike-elämän järjestöt ja porvaripuolueet 1970-luvun talouskriisistä alkaen, kertoo väitöskirjatutkija Ilkka Kärrylä.

Talouden globalisaatio ja käsitykset sen luomista talouspoliittisista rajoitteista, kuten pääomapaon uhasta ja kasvavasta julkisesta velasta, muodostivat ongelman myös vasemmistopuolueille.  

- Talouden poliittinen hallinta tai työntekijöiden vallan lisääminen ei enää näyttänyt mahdolliselta. Sen sijaan kansantalouksia tuli liberalisoida ja markkinaehtoistaa globaalissa kilpailussa selviämiseksi, Kärrylä sanoo.  

Uudessa vapaiden pääomaliikkeiden maailmassa vanhat ajatukset taloudellisesta demokratiasta jäivät vähitellen syrjään valtavirran poliittisesta retoriikasta.

Oikeistolla ristiriitainen suhtautuminen kansanvaltaan

Väitöstutkimuksen mukaan oikeisto oli aina suhtautunut ristiriitaisesti demokratian historiallisiin merkityksiin, kuten kansanvaltaan. Kapitalistisissa ajattelu- ja toimintatavoissa luotetaan mieluummin taloudelliseen asiantuntijuuteen, jolla luodaan ja ylläpidetään vapaita markkinoita. Talouteen sovellettuna kansanvallan periaate avaa oven taloudellisia vallanpitäjiä kohtaan esitetyille vaatimuksille.

- Kapitalismin ja vapaan markkinatalouden kannattajat ovat mieluummin korostaneet ihmisten taloudellista roolia vapaina kuluttajina ja erottaneet sen demokraattisen kansalaisen roolista, Kärrylä kertoo.


Ruotsissa keskustelu oli ideologisempaa kuin Suomessa

Debatit ja käsitteellinen muutos noudattivat samoja päälinjoja Suomessa ja Ruotsissa, mutta Ruotsissa keskustelu oli selvästi ideologisempaa, ilmenee väitöskirjasta. Taloudelliset ’välttämättömyydet’ rajoittivat politiikkaa ja demokratiaa molemmissa maissa, mutta Ruotsissa niitä haastettiin etenkin 1960- ja 1970-luvuilla voimakkaammin vetoamalla tasa-arvon ja demokratian itseisarvoon. Ruotsissa keskustelua ideologisoi ehdotus yritysten omistuksen jakamisesta ns. palkansaajarahastoille, minkä oikeisto ja liike-elämä tulkitsivat sosialisoinniksi.

-Tässä yhteydessä ne vetosivat vapauteen itseisarvona, kun taas Suomessa samat ryhmät oikeuttivat tavoitteensa pääasiassa ’kansallisella edulla’, jonka esitettiin olevan poliittisten kiistojen yläpuolella, Kärrylä toteaa.

***********************

VTM Ilkka Kärrylä väittelee 30.11.2019 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Contested Relationship of Democracy and the Economy - Debates on Economic and Industrial Democracy in Finland and Sweden, 1960s-1990s" (Demokratian ja talouden kiistelty suhde: Keskustelut taloudellisesta ja teollisesta demokratiasta Suomessa ja Ruotsissa 1960-1990-luvuilla). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania PIII, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on Associate professor Hagen Schulz-Forberg, Aarhus University, ja kustoksena on professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Ilkka Kärrylä
Puh. 050-5237267
ilkka.karryla@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme