Desinfiointiin käytettävät UV-lamput voivat heikentää sisäilman laatua
UVGI-metodilla (eng. ultraviolet germicidal irradiation) sisätilojen puhdistaminen on tutkitusti tehokas tapa deaktivoida erilaisia taudinaiheuttajia (mukaan lukien koronavirus SARS-CoV-2). Bakteereja ja viruksia deaktivoidaan altistamalla ne UV-säteilylle korkeaenergeettisten lamppujen avulla.
COVID-19 -pandemia on lisännyt tarvetta desinfioida suuria määriä sekä ilmaa että erilaisia pintoja, joten viime aikoina esim. sairaalat ovat lisänneet ns. UVGI-puhdistusrobottien käyttöä. Metodilla voi kuitenkin olla epäsuoria haittavaikutuksia ihmisille, joita ei olla ennen tutkittu. Haittavaikutukset liittyvät sisäilmanlaadun heikkenemiseen, joka johtuu käytettävästä UV-säteilystä.
– Toteutimme tietääksemme ensimmäisen kokeellisen tutkimuksen, jossa UVGI-laitteen vaikutuksia tutkitaan sisäilman ilmanlaadun kannalta, sanoo väitöskirjatutkija Frans Graeffe Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskus INARista.
– Lähdimme tutkimaan, miten UVGI-puhdistusrobotin käyttö vaikuttaa sisäilmanlaatuun, jotta voisimme paremmin ymmärtää sen mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia.
Puhdistuksen UV-lamppujen syttyessä kaasujen ja pienhiukkasten määrä nousi huomattavasti
Ilmakehässä auringon UV-säteily mahdollistaa suurimman osan siellä tapahtuvasta kemiasta, kuten esim. hapettimien muodostumisen, joihin lukeutuvat mm. otsoni (O3) ja hydroksyyliradikaali (OH). Kun UVGI-puhdistusrobotit käyttävät UV-säteilyä sisätiloissa, on mahdollista, että ulkona tapahtuvat reaktiot tapahtuvat myös sisällä.
Säteilyn aiheuttamat reaktiot voivat muodostaa erinäisiä kaasuja ja pienhiukkasia, jotka hengitettynä ovat haitallisia ihmisten terveydelle. Korkeat pienhiukkaspitoisuudet on yhdistetty moniin sairauksiin (kuten esim. hengityselinsairaudet).
– Toimme sairaaloissa käytettävän UVGI-laitteen Helsingin yliopiston aerosolifysiikkalaboratorioon. Hyödyntämällä erilaisia moderneja mittauslaitteita, kuten mm. massaspektrometrejä, pystyimme mittaamaan muodostuvien kaasujen sekä pienhiukkasten pitoisuuksia, kokoa ja kemiallista koostumusta, kertoo Graeffe.
– Meidän mittaustuloksemme näyttävät selvästi, että aina kun UV-lamput syttyivät (eli huoneen puhdistus alkoi), sekä kaasujen että pienhiukkaset määrät nousivat huomattavasti.
Sekä hiukkasmäärät että kaasujen pitoisuudet alkoivat laskea mm. ilmanvaihdon kautta, heti kun UV-lamput sammuivat, mutta pitoisuudet palasivat alkuperäiselle tasolle vasta noin 30-40 minuuttia UV-lamppujen sammuttamisesta.
– Huoneen puhdistuksen jälkeen olisi parempi odottaa jonkin aikaa ennen sinne menemistä, tai sitten huoneeseen menevä henkilö voisi suojautua esim. tarpeeksi tehokkaalla hengityssuojaimella, sanoo Graeffe.
Koska UV-lamppujen aiheuttamien kaasujen ja pienhiukkasten muodostumismekanismit ovat monimutkaisia, tuloksista ei voi suoraan käyttää johtopäätöksiä eri ympäristöistä. Ainakin UVGI-laitteen teho, säteilyaika ja UV-säteilyn aallonpituus sekä puhdistettavan huoneen koko, ilmanvaihto ja valmiiksi oleva ilmanlaatu vaikuttavat siihen, miten eri UVGI-laitteet vaikuttavat ilmanlaatuun.
Vastaavaa UVGI-metodia käytetään nykyään myös enenevissä määrin yksityisissä ja yleisissä tiloissa, jolloin säteily on testattua laitetta heikompaa, mutta säteilytys jatkuu pidempään. Tulosten perusteella vaikutuksia ilmanlaatuun täytyy tutkia tarkemmin ennen laitteiden laajaa yleistymistä, jotta ymmärretään kuinka erilaiset UVGI-laitteet vaikuttavat sisäilmanlaatuun ja miten laitteiden tuomat hyödyt (virusten torjunta) vertautuu niiden haittoihin (ilmanlaadun huonontuminen).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Frans Graeffe
+358 50 3727767
frans.graeffe@helsinki.fi
Research Portal -linkki: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/frans-emil-ferdinand-graeffe
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme