Helsingin yliopisto

Diabetes: Haiman insuliinia tuottavia soluja voidaan uudistaa MANF-kasvutekijän avulla

Jaa

Hermokavutekijänä tunnetusta MANF:ista voi tulevaisuudessa olla apua tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen hoidossa.

Diabeteksessä veren sokeripitoisuudet ovat tyypillisesti korkeat, koska haimassa insuliinia tuottavat beetasolut eivät kykene ylläpitämään verenkierrossa riittävästi insuliinia. Nykyiset lääkkeet lievittävät oireita, mutta ne eivät pysty täysin matkimaan fysiologista insuliinin eritystä.

Beetasolujen kuolema on tavallista tyypin 1 diabeteksessä ja tyypin 2 diabeteksen myöhemmissä vaiheissa. Solujen kuolemaa edeltää jatkuva solustressi, joka johtuu väärin tai huonosti laskostuneiden proteiinien kertymisestä beetasoluihin. Yksi tärkeimmistä tavoitteista diabeteksen hoidon parantamisessa on löytää keinoja suojata beetasoluja stressiltä ja aktivoida niiden uudistumista.

Hermokasvutekijäksi luokitellun MANF:in on aiemmin havaittu olevan tärkeä sekä ihmisen että hiiren beetasolujen eloonjäämiselle ja lisääntymiselle soluviljelmissä. Nyt tulos on vahvistettu hiirimallilla. Maria Lindahl ja hänen tiiminsä Helsingin yliopistosta on osoittanut, että MANF:n poistaminen aikuisten hiirten haiman beetasoluista johti solujen tuhoutumiseen ja sitä kautta diabeteksen syntyyn.
 
– MANF-geenin ilmentymistä tarvitaan siis hiirten haiman beetasolujen eloonjäämiseen, ylläpitoon ja toimintaan. MANF:in huomattiin myös suojaavan rasittuneita beetasoluja kuolemalta sekä käynnistävän beetasolujen jakautumisen jopa vanhoilla hiirillä, Maria Lindahl sanoo.

– Havainto viittaa siihen, että MANF voisi tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen hoidossa pystyä parantamaan ja uudistamaan beetasoluja, sanoo aiheesta väitöskirjaa tekevä Tatjana Danilova.

Tutkimus on jatkoa aiemmille professori Mart Saarman ja professori Timo Otonkosken tutkimusryhmien tutkimuksille.

____________________

Danilova T, Belevich I, Li H, Palm E, Jokitalo E, Otonkoski T, Lindahl M. MANF is required for the postnatal expansion and maintenance of the pancreatic β-cell mass in mice.  Diabetes. 2018 Oct 10. pii: db171149. doi: 10.2337/db17-1149

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maria Lindahl, maria.lindahl@helsinki.fi, puh. 040 510 5455

Tatjana Danilova, tatiana.danilova@helsinki.fi, puh. 044 302 3520

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme