Helsingin DiakonissalaitosHelsingin Diakonissalaitos

Diakonissalaitos selvitti traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoitoa

Jaa

Tiedote 5.10.2017. Terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole saaneet lisäkoulutusta pakolaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvistä kysymyksistä, ja he kokevat taitonsa ja tietonsa puutteellisiksi lasten ja nuorten sotatraumatisoitumisen tunnistamiseksi ja hoitamiseksi. Halu oppia on kuitenkin suuri. Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) juuri valmistunut selvitys valottaa traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoitoa Suomessa.

HDL:n Kidutettujen kuntoutuskeskuksen lasten ja nuorten hankkeessa tehty selvitys pohjautuu kyselyyn, johon vastasi 143 terveydenhuollon ammattilaista eri puolilta maata. Siinä kartoitettiin lasten ja nuorten traumojen tunnistamisen, hoitoonohjauksen ja kuntoutuksen tilannetta.   Työntekijät kokivat vaikeaksi löytää traumaoireileville pakolaislapsille sopivia hoitopolkuja, ja olivat sitä mieltä, ettei pakolaisten kanssa tehtävän työn erityispiirteitä ole tunnistettu ja huomioitu resursseissa riittävästi.  

”Selvityksessä kysyttiin terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä, mutta silti sain ilokseni lukea ammattilaisten tuovan paljon esille myös eettisiä näkökulmia ja arvojaan”, kertoo selvityksen tehnyt projektityöntekijä Sandra Hagman Kidutettujen Kuntoutuskeskuksen lasten ja nuorten hankkeesta.  

”Monissa avovastauksissa tuli esille huoli yhteiskunnan arvojen kovenemisesta, kun taas työntekijät toivat esille motivoituneisuuttaan työskennellä juuri pakolaistaustaisten ihmisten kanssa.” 

Psykiatrisen hoidon tarve on suuri, mutta se jää huomaamatta 

Maailmassa on eniten pakolaislapsia sitten toisen maailmansodan. Suomessakin elää tuhansia pakolaistaustaisia lapsia. Tilastojen mukaan 25-35% pakolaislapsista olisi traumatisoitumisensa takia psykiatrisen hoidon tarpeessa, mutta tämä tarve jää usein huomaamatta. 

Kidutettujen kuntoutuskeskuksen työ lasten, nuorten ja perheiden parissa on alkanut jo vuonna 2010. Nyt meneillään olevan hankkeen keskiössä on kiintiöpakolaisina tulleiden traumatisoituneiden lasten ja nuorten hoito. Lisäksi hankkeessa on koulutettu jo lähes 1700 pääasiassa terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaista eri puolilla Suomea. Hankkeen rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahasto (AMIF) kolmivuotisella (2016-2018) toiminta-avustuksella. 

”Koulutustapahtumissamme ympäri Suomea olemme huomanneet, että kentällä on tahtoa ja halua oppia enemmän sotatraumatisoitumisesta ja sen hoidosta. Kunnilla ja kuntayhtymillä on myös selkeä halu muuttaa käytäntöjään ja selkeyttää hoitopolkujaan”,projektipäällikkö Marjo Neste kertoo.   

Koulutusta, resursseja ja valtakunnallisia toimintamalleja tarvitaan 

Selvityksen, annettujen koulutusten ja potilastyön pohjalta lasten ja nuorten hanke suosittelee kehittämiskohtia, jotta traumatisoituneet pakolaislapset ja -nuoret pääsisivät paremmin hoitoon. 

Ensinnäkin terveydenhuollon henkilökuntaa tulisi kouluttaa perustasolla neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tunnistamaan pakolaislasten traumatisoitumista. Toisekseen tarvitaan valtakunnallisia toimintamalleja ja hoitotyön välineitä lasten ja heidän perheidensä hoitoon, hoitopolkuihin ja työnjakoon. Kolmanneksi terveydenhuollon resursseissa on otettava huomioon työn erityispiirteet, kuten sosiaaliohjauksen ja psykoedukaation suuri tarve, työntekijöiden sijaistraumatisoitumisen mahdollisuus ja tulkkivälitteisen työn vaatima lisäaika. Neljänneksi suositellaan tulkkien kouluttamista terapiatyöskentelyyn.  

Kidutettujen kuntoutuskeskuksen yksikönjohtaja Jaana Pajunen toivoo rohkeutta terveydenhuollon kentälle. 

”Meillä on Suomessa korkeatasoinen koulutus ja vahva ammattitaito. Terveydenhuollon ammattilaisilla on siten kaikki edellytykset kohdata ja hoitaa pakolaistaustaisiakin potilaita. Tarvitaan vain rohkeutta kohdata erilaisista taustoista tulevia ihmisiä ja uskoa omaan tekemiseen. Ihmisten kesken tehtävä työ on kuitenkin pohjimmiltaansamanlaista”, Jaana Pajunen toteaa. 

Sandra Hagman: ”Työ on varmasti vielä lapsenkengissä” - Selvitys traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoidosta. HDL Raportti # 1/2017. Helsingin Diakonissalaitos 2017. Kannen kuva, kuvittaja Ninka Reittu.

ISBN 978-952-9854-26-4 (nid.)
ISBN 978-952-9854-27-1 (PDF) 

Linkki PDF-versioon  https://www.hdl.fi/images/stories/liitteet/Tyo_on_varmasti_viela_lapsenkengissa_web.pdf 

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: 

Sandra Hagman, projektityöntekijä 
p. 044 07 09 016 sandra.hagman@hdl.fi  

Marjo Neste, projektipäällikkö 
p. 050 502 7601 marjo.neste@hdl.fi  

Jaana Pajunen, yksikönjohtaja 
p. 050 386 7145 jaana.pajunen@hdl.fi  

Laura Niemi, viestintäjohtaja 
p. 050 373 8602 laura.niemi@hdl.fi

Kuvat

Lataa
Sandra Hagman: ”Työ on varmasti vielä lapsenkengissä”. Kannen kuva: kuvittaja Ninka Reittu.
Sandra Hagman: ”Työ on varmasti vielä lapsenkengissä”. Kannen kuva: kuvittaja Ninka Reittu.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin Diakonissalaitos
Helsingin Diakonissalaitos
Alppikatu 2
00530 HELSINKI

09 77 501http://www.hdl.fi

Helsingin Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö, rohkea ihmisarvon puolustaja. Tarjoamme vaikuttavia palveluita ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään. Tavoitteenamme on, että jokaisella on mahdollisuus
arvokkaaseen elämään.

Yhteiskunnallisessa konsernissamme työskentelee tuhat ammattilaista ja yli kaksi tuhatta vapaaehtoista. Toiminnasta ja omaisuudesta syntyvällä tuotolla toteutamme perustehtäväämme, työtä ihmisarvoisen huomisen puolesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin Diakonissalaitos

Kiintiöpakolaisten määrän nostaminen tukee traumatisoituneiden pakolaisten kuntoutusta28.11.2018 08:00Tiedote

Helsingin Diakonissalaitos on julkistanut raportin, jossa paneudutaan pakolaistaustaisten, vaikeasti traumatisoituneiden lasten ja nuorten hoitoon maassamme sekä kerrotaan mitä hoidossa pitää huomioida ja miten sitä käytännössä toteutetaan. Raportin mukaan kotoutumiseen liittyvät stressitekijät vieraassa yhteiskunnassa saattavat painaa lasta jopa enemmän kuin lähtömaassa koetut sotatapahtumat. Lapsen hyvinvointiin puolestaan vaikuttaa yleensä enemmän uudessa kotimaassa kohdattu huolenpito kuin aikaisemmat traumaattiset kokemukset.

Mielenterveystabut on rikottu työpaikoilla – edelläkävijät ottavat jo käyttöön matalan kynnyksen mielen hyvinvointipalveluita20.11.2018 07:00Tiedote

Mielenterveysongelmat ovat yksi yleisimpiä sairauspoissaolojen syitä: joka toinen kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä elämänsä aikana ja masennuksesta kärsii noin joka viides. Stigma niiden ympäriltä on murentumassa, ja työnantajista edelläkävijät tarjoavat jo kattavia mielen hyvinvointia edistäviä palveluja matalalla kynnyksellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme