Taideyliopisto

Di­gi­taa­li­suus, pan­de­mia, kas­va­vat kus­tan­nuk­set ja alan kes­kit­ty­mi­nen haas­ta­vat suo­ma­lai­sia ryt­mi­musiik­ki­fes­ti­vaa­le­ja

Jaa

Vuoden 2019 festivaalikenttää kartoittanut toimialabarometri kokosi tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaaleista.

Tyypillinen suomalainen rytmimusiikkifestivaali vuonna 2019 oli pieni, paripäiväinen alle tuhannen henkilön kesätapahtuma Uudellamaalla.Vaikka tilanne on aiemmista vuosista kehittynyt tasa-arvoisemmaksi, festivaalien esiintyjäkattaus oli selkeästi miesvaltainen: kokoonpanoja, joiden kaikki jäsenet ovat miehiä, oli yli 60 prosenttia. Ulkomaalaisten esiintyjien osuus oli noin 14 prosenttia. Festivaaliyleisössä miehiä ja naisia oli suurin piirtein yhtä paljon.  

Koronatuista ja edellisvuoden menestyksestä apua festivaaleille

Vuosi 2019 oli festivaaleille taloudellisesti hyvä – yli puolelle jopa tavanomaista parempi. Liikevaihdostaan kertoneiden tapahtumien yhteisliikevaihto oli lähes 88 miljoonaa euroa. Pudotus seuraavana vuonna olikin raju. Suomen musiikkitapahtumien verkosto LiveFIN arvioi rytmimusiikkifestivaalien vuoden 2020 tappioiksi jopa 180 miljoonaa. Pandemian vuoksi jäi järjestämättä varovasti arvioiden 250 rytmimusiikkifestivaalia.

Korona korosti turvallisesti järjestettyjen tapahtumien merkitystä ja selvityksen mukaan nosti yleisen turvallisuustilanteen festivaalien kriittisten menestystekijöiden kymmenen kärkeen. Poikkeusolot kuitenkin myös lähensivät festivaalijärjestäjiä tilanteessa, joka aiheutti suuria taloudellisia tappioita kaikille.

”Koronatuet auttavat monia festivaaleja selviytymään poikkeusajasta, mutta on selvää, että tänä vuonna ei tulla järjestämään kaikkia niitä festivaaleja, jotka nähtiin vuonna 2019. Lisäksi kesän 2021 osalta on vielä epäselvää, millaisia terveysturvallisuuteen liittyviä asioita tulee järjestelyissä huomioida ja miten ne vaikuttavat tuleviin kävijämääriin”, arvioi Cuporen erikoistutkija, MuT Mervi Luonila.

Festivaalien määrä lakipisteessään – keskittyminen voi olla uhka

Festivaalijärjestäjien näkemyksen mukaan Suomen festivaalikenttä on saavuttanut saturaatiopisteensä, eikä tapahtumien kokonaismäärän uskota nykyisestään nousevan. Suurten festivaalien ennustettiin kasvavan entisestään ja siirtyvän yhä enemmän kansainvälisten toimijoiden käsiin. Tämän vastaajat näkivät mahdollisena riskitekijänä. Myös koronapandemian aikana tapahtunut digitalisoituminen koettiin potentiaaliseksi uhkaksi, mikäli festivaalit eivät ota aktiivisesti ohjelmaansa digitaalista sisältöä.

Toimialabarometri 2019: rytmimusiikkifestivaalien tilanne ennen koronapandemiaa -kartoitus toteutettiin huhtikuussa kyselytutkimuksena kaikille vuoden 2019 rytmimusiikkifestivaalien järjestäjille. Kyselyyn vastanneet 44 organisaatiota järjestivät vuonna 2019 yhteensä 72 festivaalia, joilla oli lähes 1,5 miljoona kävijää ja yli 2 100 esiintyjää. Festivaalijärjestäjiltä kerättiin tunnuslukuja kävijöistä, esiintyjistä, työntekijöistä ja taloudesta sekä näkemyksiä kriittisistä menestystekijöistä, kehittämiskohteista ja tulevaisuudesta.

Vuoden 2019 toimialabarometrin päätoteuttajana toimi LiveFIN ry. Tutkimuksessa olivat mukana Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taidejohtamisen ja yrittäjyyden koulutusohjelma. Tutkimusyhteistyötä tehtiin lisäksi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa.

Toimialabarometri 2019: rytmimusiikkifestivaalien tilanne ennen koronapandemiaa
Kinnunen, Maarit; Luonila, Mervi (2021)

Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 23

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Festivaalitutkija Maarit Kinnunen
maarkinn@ulapland.fi

Erikoistutkija (Cupore) Mervi Luonila
mervi.luonila@cupore.f

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Taideyliopisto
Taideyliopisto
Töölönkatu 3 A
00100 Helsinki

Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto

Tohtorintutkinto: Kuorolla on merkittävä rooli paastonajan ja pääsiäisen liturgian kannattelijana12.2.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Hanna Remes on tohtorintutkinnossaan vertaillut kuoron liturgisia tehtäviä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kahdessa viimeisimmässä kirkkokäsikirjassa ja niiden oheisaineistoissa. Hän on tuonut tutkinnossaan myös julki harvoin kuultua suomalaista ja saksalaista kuoromusiikkia ja kantaesittänyt kaksi liturgista perinnettä uudistavaa tilausteosta. Remeksen tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 20. helmikuuta 2021.

Tohtorintutkinto tarkastelee venäläis-juutalaisen klarinettimusiikin mutkikasta kohtaloa Neuvostoliiton aikana9.2.2021 14:30:00 EET | Tiedote

Klarinetille sävellettiin entisen Neuvostoliiton aikana laaja kirjo musiikkia, josta vain murto-osa on päätynyt yleiseen ohjelmistoon ja konserttilavoille esitettäväksi. Klarinetisti Anne Elisabeth Piirainen tarkastelee taiteellisessa tohtorintutkinnossaan tätä varjoon jäänyttä klarinettiohjelmistoa soittajan näkökulmasta. Piiraisen tohtorintutkinto "Clarinet Music from Russia and the Soviet Union 1917-1991: Discovering an Unexplored Side of the Clarinet Repertoire" tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 22.2.2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme