Digitaalitalous kasvaa nyt verkkokaupan myötä Suomessakin ja haastaa verojärjestelmän
Digitaalisuus leikkaa jo läpi yhteiskunnan ja vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, mutta digitaalitalouden kokoa on mitattu vain harvoissa tutkimuksissa.Tänään julkaistu Etlan ja konsulttiyhtiö PwC:n Euroopan komissiolle tekemä tutkimus “The Size of the Digital Economy in Finland and Its Impact on Taxation” (ETLA Report 106) arvioi Suomen digitaalitalouden kokoa uudella tavalla, käyttäen mittarina digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisää.
Useissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on nostettu digitalisaation kärkimaaksi.Digitaalisen tuotannon osuus bkt:stä on kuitenkin kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
– Vuodesta 2010 vuoteen 2017 kasvua syntyi vain prosenttiyksikön verran, eli digitaalitalouden suhteellinen osuus on kasvanut hitaasti. On kuitenkin todennäköistä, että Covid19 -pandemia on tänä vuonna lisännyt digitaaliteknologioiden hyödyntämistä ja nostanut talouden digitaalisuuden astetta aiempaa nopeammin. Tämä näkyy myös verkkokaupan merkittävänä kasvuna, Koski sanoo.
Etla kehitti tutkimushankkeeseen uuden digitaalitalouden mittarin, joka ottaa nyt tarkemmin huomioon myös sen digitaalisen arvonlisän, joka kertyy vain osittain digitaalisia tuotteita tuottavilta toimialoilta. Näiden toimialojen digitaalista arvonlisää on arvioitu käyttämällä ICT-työntekijöiden palkkojen suhteellista osuutta kokonaispalkoista sekä verkkokaupan osuutta myynnistä mittarina digitaalisuuden asteelle.
– Näin mitattuna digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannosta syntyvä arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuotteesta digitaalitalouden osuus on näin 11 prosenttia, kertoo tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta.
Aiheuttaako digitaalitalous pelättyä verovajetta?
Digitaalisen tuotannon on pelätty mahdollistavan myös veronkiertoa ja aiheuttavan sitä kautta verovajetta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa digitaalisten tuotteiden arvonlisäveron osalta merkittävää verovajetta ei havaittu. Yhteisöverovajeen arviointi digitaalisen tuotannon osalta osoittautui kuitenkin mahdottomaksi, koska tilastoaineistot ovat puutteelliset.
Joka tapauksessa digitaalinen arvonluonti haastaa nykyiset verojärjestelmät. Digitalisaation tuottamaa voittojen ja hyvinvoinnin kasvua on vaikea verottaa, vaikka verolakeja noudatettaisiinkin. Lisäksi digitalisaatio on helpottanut veronkiertoa.
– Reiluuden näkökulmasta verotuksen pitäisi tapahtua siinä maassa, missä arvo syntyy, eikä yritysten kiinteiden toimipaikkojen mukaan. Nykyinen voittojen verotusoikeus on johtanut verokilpailuun ja digijättien liian kevyeen verotukseen, huomauttaa yksi raportin kirjoittajista, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.
Henkilöverotuksen osalta mahdollisuus veronkiertoon syntyy todennäköisimmin silloin, jos alustayrityksellä ei ole raportointi- tai veronpidätysvelvollisuutta maassa, jossa palvelut syntyvät, ja jos verovelvollinen alustatyöntekijä laiminlyö veronalaisten tulojensa raportoinnin. Alustatyöntekijöille tehty kyselytutkimus antoi kuitenkin viitettä siitä, ettei alustatyöhön liity merkittävää veronkiertoa. Pääsääntöisesti verot maksetaan lainsäädännön mukaisesti.
Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmää kehitetään parhaillaan niin, että kaikkia tuotteita verotettaisiin maissa, joissa niitä käytetään tai kulutetaan.
Jyrki Ali-Yrkkö, Marja Hokkanen, Noora Hyvönen, Elina Koivusalo, Heli Koski, Otto Kässi, Jarno Laaksonen, Juha Laitinen, Enni Nyström, Mika Pajarinen ja Tarmo Valkonen (2020): The Size of the Digital Economy in Finland and Its Impact on Taxation (ETLA Report 106)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiJyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTarmo ValkonenTutkimusneuvonantaja
Puh:050-329 6014tarmo.valkonen@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Muistutuskutsu medialle: Huomenna tiistaina 26.3 Etlan laaja talousennuste julki25.3.2024 09:54:22 EET | Tiedote
Pääseekö Suomi takaisin kasvuun kiinni? Saako EKP inflaation hallintaan ja miltä korkotaso näyttää tulevina vuosina? Mitkä ovat kotitalouksien näkymät?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme