Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Digitaalitalous kasvaa nyt verkkokaupan myötä Suomessakin ja haastaa verojärjestelmän

Jaa

Digitaalitalouden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa eli 11 prosenttia bkt:stä. Kuluvan vuoden koronakriisi on nostanut talouden digitaalisuuden astetta aiempaa nopeammin ja kehitys näkyy erityisesti verkkokaupan kasvuna. Kysymyksiä herättää yhä digitalouden vaikutus verotuottoihin.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.

Digitaalisuus leikkaa jo läpi yhteiskunnan ja vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, mutta digitaalitalouden kokoa on mitattu vain harvoissa tutkimuksissa.Tänään julkaistu Etlan ja konsulttiyhtiö PwC:n Euroopan komissiolle tekemä tutkimus “The Size of the Digital Economy in Finland and Its Impact on Taxation” (ETLA Report 106) arvioi Suomen digitaalitalouden kokoa uudella tavalla, käyttäen mittarina digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisää.

Useissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on nostettu digitalisaation kärkimaaksi.Digitaalisen tuotannon osuus bkt:stä on kuitenkin kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

– Vuodesta 2010 vuoteen 2017 kasvua syntyi vain prosenttiyksikön verran, eli digitaalitalouden suhteellinen osuus on kasvanut hitaasti. On kuitenkin todennäköistä, että Covid19 -pandemia on tänä vuonna lisännyt digitaaliteknologioiden hyödyntämistä ja nostanut talouden digitaalisuuden astetta aiempaa nopeammin. Tämä näkyy myös verkkokaupan merkittävänä kasvuna, Koski sanoo.

Etla kehitti tutkimushankkeeseen uuden digitaalitalouden mittarin, joka ottaa nyt tarkemmin huomioon myös sen digitaalisen arvonlisän, joka kertyy vain osittain digitaalisia tuotteita tuottavilta toimialoilta. Näiden toimialojen digitaalista arvonlisää on arvioitu käyttämällä ICT-työntekijöiden palkkojen suhteellista osuutta kokonaispalkoista sekä verkkokaupan osuutta myynnistä mittarina digitaalisuuden asteelle.

– Näin mitattuna digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannosta syntyvä arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuotteesta digitaalitalouden osuus on näin 11 prosenttia, kertoo tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta.

Aiheuttaako digitaalitalous pelättyä verovajetta?

Digitaalisen tuotannon on pelätty mahdollistavan myös veronkiertoa ja aiheuttavan sitä kautta verovajetta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa digitaalisten tuotteiden arvonlisäveron osalta merkittävää verovajetta ei havaittu. Yhteisöverovajeen arviointi digitaalisen tuotannon osalta osoittautui kuitenkin mahdottomaksi, koska tilastoaineistot ovat puutteelliset.

Joka tapauksessa digitaalinen arvonluonti haastaa nykyiset verojärjestelmät. Digitalisaation tuottamaa voittojen ja hyvinvoinnin kasvua on vaikea verottaa, vaikka verolakeja noudatettaisiinkin. Lisäksi digitalisaatio on helpottanut veronkiertoa.

– Reiluuden näkökulmasta verotuksen pitäisi tapahtua siinä maassa, missä arvo syntyy, eikä yritysten kiinteiden toimipaikkojen mukaan. Nykyinen voittojen verotusoikeus on johtanut verokilpailuun ja digijättien liian kevyeen verotukseen, huomauttaa yksi raportin kirjoittajista, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.

Henkilöverotuksen osalta mahdollisuus veronkiertoon syntyy todennäköisimmin silloin, jos alustayrityksellä ei ole raportointi- tai veronpidätysvelvollisuutta maassa, jossa palvelut syntyvät, ja jos verovelvollinen alustatyöntekijä laiminlyö veronalaisten tulojensa raportoinnin. Alustatyöntekijöille tehty kyselytutkimus antoi kuitenkin viitettä siitä, ettei alustatyöhön liity merkittävää veronkiertoa. Pääsääntöisesti verot maksetaan lainsäädännön mukaisesti.

Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmää kehitetään parhaillaan niin, että kaikkia tuotteita verotettaisiin maissa, joissa niitä käytetään tai kulutetaan.

 

Jyrki Ali-Yrkkö, Marja Hokkanen, Noora Hyvönen, Elina Koivusalo, Heli Koski, Otto Kässi, Jarno Laaksonen, Juha Laitinen, Enni Nyström, Mika Pajarinen ja Tarmo Valkonen (2020): The Size of the Digital Economy in Finland and Its Impact on Taxation (ETLA Report 106)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski
Tutkimusjohtaja Heli Koski
Lataa
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö
Lataa
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Onko vastakkainasettelu politiikassa kärjistynyt Suomessakin? Tuore BIBU-tutkimus kumoaa käsityksen12.1.2021 00:01:00 EETTiedote

Kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa mainitaan toistuvasti, miten poliittiset jakolinjat ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu kärjistynyt. Suomessa tarina syvenevistä jakolinjoista ei kuitenkaan kaikilta osin pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että eroja on, mutta polarisoituminen ei ole systemaattisesti lisääntynyt. Esimerkiksi monissa talouskysymyksissä poliitikkojen näkemykset ovat sittenkin suhteellisen lähellä toisiaan.

Koulutuksen keskittämisen nurja puoli – alueellinen saatavuus vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen11.1.2021 09:00:00 EETTiedote

Toisen asteen koulutuksen keskittäminen ja tarjonnan supistaminen vaikuttavat nuorten koulutusalavalintaan – ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan alueellisen koulutuksen tarjonnan vähentäminen vaikuttaa myös nuorten sijoittumiseen työmarkkinoille ainakin vielä 21-vuotiaana. Tutkijat kehottavatkin keskittämispäätöksiä tehtäessä miettimään niiden vaikutusta myös nuorten koulutus- ja urapolkuihin.

Suomen ICT-päästöistä valtaosa syntyy rajojen ulkopuolella – ja siksi raportointia on muutettava7.1.2021 13:00:00 EETTiedote

Tietotekniikka-alan kasvu on kasvattanut myös sähkönkulutusta ja päästöjä. Yritysten ja kuluttajien on kuitenkin vaikea saada tietoa ICT-alan ympäristöystävällisyydestä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta. Tuore tutkimus suosittaakin EU-tasolla ja globaalistikin yhdenmukaista, rajat ylittävää käytäntöä ICT-alan energiatehokkuuden ja ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin.

Etla: Vuosi 2021 merkitsee koronakriisin loppua, Suomen talous herää kesään mennessä29.12.2020 00:30:00 EETTiedote

Koronarokote on ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi ensi vuonna. Jos rokotukset sujuvat odotetusti, herättävät ne Suomen talouden kesään mennessä, arvioi Etla. Tämän jälkeen talouspolitiikassa siirrytään elvytysvaiheesta sopeutukseen. Siirtymästä tuskin tulee poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta se on olennainen. Hallitus ajoittanee sopeutukset edessä olevaan noususuhdanteeseen. Maailmantaloudessa myös Yhdysvaltain vallanvaihdos tuo yrityksille nykyistä vakaamman toimintaympäristön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme