– Suurin osa suomalaisista osaa ja haluaa käyttää digipalveluja. Suomessa oletus on kuitenkin paperinen palvelu ja tähän tahdomme muutoksen. Aivan kaikkien ei tarvitse digipalveluja käyttää, mutta se voisi olla ensisijainen tapa viranomaisasioinnissa, Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari sanoo.

Jos suurin osa suomalaisista hoitaisi viranomaisasiansa sähköisten palvelujen kautta, säästyisi aikaa heiltä itseltään ja virastoilta. Samalla säästyisi myös rahaa.

Edunvalvojat tarvitsevat laajempia digipalveluja

Erityisesti tiettyjen elämäntapahtumien yhteydessä digipalveluista olisi suuri hyöty sekä kansalaisille että viranomaisille ja yrityksille. Esimerkiksi edunvalvojille on nykyisin vain vähän sähköisiä palveluja tarjolla. Suomen väestön ikärakenteen kehityksestä johtuen edunvalvojien määrä kasvaa koko ajan ja siten myös heidän asiointitarpeensa.

– Meillä olisi täysi valmius tarjota edunvalvojien kasvavalle joukolle enemmän ja laajempia sähköisiä palveluja esimerkiksi sähköiseen puolesta-asiointiin. Näiden ratkaisujen käyttöönotto vaatisi kuitenkin muutoksia lakiin, Janne Viskari jatkaa.

Sähköiset rekisterit kuolinpesien asioiden hoitamisen avuksi

Toinen elämäntapahtuma, jossa sähköinen asiointi olisi erittäin hyödyllistä on kuolleen läheisen asioiden hoito. Nykyisin kuolinpesän asioiden hoitaja joutuu asioimaan erittäin monen tahon kanssa erikseen.

– Kuolleen omaisen asioiden hoito voisi olla paljon nykyistä sujuvampaa, jos lainsäädäntö mahdollistaisi kuolleen henkilön tietojen siirron eri organisaatioiden välillä. Tämä olisi mahdollista, jos meillä olisi sähköiset rekisterit kuolinpesiä varten. Muutos helpottaisi merkittävästi kuolinpesän hoitajan työtaakkaa ja asiat voisi saada nopeammin hoidettua, Janne Viskari kertoo.

Työperäisten maahanmuuttajien tie sujuvammaksi

Suomella on suuri tarve saada maahan lisää työvoimaa ulkomailta ja monet maat kilpailevat näistä osaajista. Maahantulon prosessien sujuvuus on yksi tekijä, jolla Suomi voi näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona.

– Maahanmuuton prosesseja on jo kehitetty paljon, mutta edelleen maahanmuuttaja joutuu Suomeen saavuttuaan asioimaan paikan päällä usean eri viranomaisen luona ja viranomaiset joutuvat todentamaan jokainen erikseen maahanmuuttajan asiakirjoja. Sekä maahanmuuttajan että viranomaisten kannalta olisi paljon sujuvampaa, jos viranomaiset voisivat hyödyntää toistensa jo todentamia asiakirjoja. Nykyinen laki ei tätä mahdollista ja muutos olisi tarpeen, Janne Viskari kertoo.

Digi- ja väestötietoviraston kehitysehdotukset edistävät myös Suomen kansallista digitalisaatiostrategiaa, jota EU jäsenmailtaan edellyttää.

– Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista kaikkien kehittämiemme, arkea helpottavien digipalvelujen käyttöä. Toivomme, että Suomen tuleva hallitus ymmärtää lainsäädännön kehitystarpeet ja ottaa nämä asiat osaksi hallitusohjelmaa, Janne Viskari sanoo.

Katso videot muutostarpeista:

• Digitaalinen ensisijaisuus
• Ihmislähtöinen edunvalvonta
• Kuolleen läheisen asioiden hoitaminen
• Maahanmuuton viranomaisprosessit sujuviksi

Tervetuloa kuulolle myös Digi- ja väestötietoviraston järjestämään Sujuva Suomi -keskusteluun 20.2.2023. Keskustelun aihe: Jarruttaako lainsäädäntö digitalisaatiota? Ilmoittaudu mukaan.