DNA:n Digitutkimus: Lemmikit tulivat someen ja WhatsApp kasvattaa suosiotaan

Lemmikit ovat somepersoonia siinä missä ihmisetkin: neljäsosa kyselyyn vastanneista seuraa jonkin eläimen sometiliä ja viidesosa julkaisee omasta lemmikistään sisältöä somekanavallaan. Vain pieni osa vastaajista (3 %) on kuitenkin perustanut lemmikilleen oman kanavan sisällön julkaisemista varten. **)

”Oululainen Sämpy-kissa on tullut tunnetuksi maailmallakin ja Topi the Dog voitti Vuoden tamperelainen -kisan, kakkoseksi jäi pääministerikin. Lemmikit tuottavat meille iloa siis myös somessa, ovathan ne persoonallisia, hauskoja, kuvauksellisia ja sympaattisia. Niiden touhuja voi seurata aivan yhtä kiinnostuneesti kuin muidenkin somepersoonien ja kavereiden – usein lemmikit ovat jopa omistajiaan seuratumpia”, toteaa DNA:n Senior Customer Insight Manager Janina Merenheimo.

Naiset ovat selkeästi miehiä kiinnostuneempia seuraamaan eläinaiheisia tilejä (32 % naisista ja 19 % miehistä) ja myös julkaisemaan sisältöä lemmikistä omalla sosiaalisen median tilillä (22 % naisista ja 13 % miehistä). 16-24 -vuotiaat nuoret ovat puolestaan kaikkein innokkaimpia seuraamaan lemmikkien somekanavia (41 %), julkaisemaan lemmikkeihin liittyviä sisältöjä omalla kanavallaan (31 %) sekä ylläpitämään lemmikkinsä omaa somekanavaa (8 %). **)

Lemmikit otetaan mukaan myös digitaaliseen elämään. Esimerkiksi kissoille on olemassa pelejä, joissa lemmikki voi tassullaan yrittää pyydystää ruudulla vilistäviä hiiriä tai kaloja. Kolme prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo lemmikkinsä pelaavan pelejä. **)

”Arviomme mukaan lemmikin omaa sometiliä tai pelaamista koskevat luvut ovat eläintalouksien kohderyhmään suhteutettuna kuitenkin yli kaksinkertaisia. DNA:n viimevuotisessa selvityksessä 44 prosentilla vastaajista oli lemmikki, joten lähes joka kymmenennessä lemmikkitaloudessa eläimen kanssa pelataan jotakin digitaalista peliä. Toki pahvilaatikko on kissan mielestä varmasti edelleen kuuminta hottia”, Janina Merenheimo veikkaa. **)

WhatsAppin käyttö edelleen nousussa, Facebookin laskussa

DNA:n Digitaaliset elämäntavat -kyselyn mukaan WhatsApp on Suomen käytetyin sosiaalisen median kanava. Päivittäin käytetään eniten WhatsAppia (64 %) ja Facebookia (56 %).

WhatsAppin päivittäinen ja viikoittainen käyttö on lisääntynyt aiemmista vuosista. Käytön kasvun taustalla näyttää olevan myös koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne. Kyselytutkimus ajoittui siten, että WhatsAppin käytön kasvu näkyi selvästi tutkimuksen tuloksissa: viikolla 11 vastaajista 59 prosenttia käytti WhatsAppia päivittäin, kun viikolla 12 luku oli jo 68 prosenttia.

”Ihmiset ovat lisänneet yhteydenpitoa ystäviinsä ja sukulaisiinsa nimenomaan WhatsAppin avulla nyt, kun tapaamiset ovat rajoitettuja. WhatsAppissa on helppo luoda erilaisia ryhmiä, joiden avulla voi kertoa perheen kuulumisista esimerkiksi isovanhemmille. Tekstin ja kuvien lisäksi voi ilahduttaa läheisiään myös vaikkapa videopuheluin ja ääniviestein”, Janina Merenheimo vinkkaa uusille WhatsApp-käyttäjille.

Facebook on edelleen päivittäin seuraavaksi käytetyin kanava WhatsAppin jälkeen, mutta reilu kolmannes Facebookin käyttäjistä (37 %) on vähentänyt sen käyttöä. Puolet suomalaisista käyttää kuitenkin Facebookia yhtä paljon kuin aiemmin (48 %) tai osa jopa enemmän (11 %).

Naisista noin puolet (49 %) ja miehistä lähes neljä kymmenestä (38 %) on sitä mieltä, että sosiaalisen median kanavat auttavat luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita (kaikki vastaajat 44 %). Mitä nuoremmilta asiaa kysytään, sitä vahvemmin some nähdään hyödylliseksi ihmissuhteiden luomisessa ja ylläpidossa – 16–24-vuotiaista vastaajista peräti 65 prosenttia on tätä mieltä. Ystävien somepäivitykset herättävät iloa erityisesti naisten ja nuorimpien vastaajien joukossa.

Suomalaiset ovat somessa ns. aktiivisia seuraajia: suomalaisille on tyypillisintä seurata muiden julkaisuja mutta julkaista itse hyvin vähän tai ei lainkaan sisältöjä sosiaalisessa mediassa (66 % kaikista vastaajista). Naiset julkaisevat miehiä enemmän sisältöä sosiaaliseen mediaan – naisista 66 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia kertoo julkaisevansa somessa edes joskus.

Kaksi kolmesta on tehnyt joitakin toimia yksityisyyden suojaamiseksi sosiaalisessa mediassa. Yleisimmät tavat suojata yksityisyyttä ovat tilien asettaminen yksityiseksi (33 %) tai sisällön jakaminen rajatulle yleisölle (30 %). Eniten yksityisyydensuojaansa ovat kiinnittäneet huomiota 16-44 -vuotiaat. Naiset ovat miehiä enemmän tehneet tileistään yksityisiä ja jakaneet sisältöä räätälöidylle listalle sosiaalisessa mediassa, kun taas miehet ovat enemmän poistuneet kanavista kokonaan.

Esimerkkejä kuuluisista suomalaisista somelemmikeistä:

• Seppokoira, lähes 21 000 seuraajaa Twitterissä ja lähes 15 000 seuraajaa Instagramissa
• Sampycat, Instagramissa 127 000 seuraajaa
• Topi_the_Dog, Instagramissa 139 000 seuraajaa
• Sumu Sireeni (aasi), Facebookissa 25 000 tykkääjää

DNA:n WhatsApp-opas ensikertalaiselle: 
https://www.dna.fi/web/yksityisille/blogi/-/blogs/whatsapp-opas-ensikertalaisille

*) Digitaaliset elämäntavat -kyselyn toteutti DNA:n toimeksiannosta Nepa Insight Oy. Tiedonkeruu toteutettiin Nepan online-paneelissa maaliskuun 2020 lopussa. Vastaajamäärä n=1036, josta n=493 ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa ja n=543 poikkeustilan alettua. Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa 16-74-vuotiaita suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan.

**) DNA:n tutkimuksessa ei kysytty, onko vastaajan perheessä lemmikkiä, joten jos oman lemmikin some- ja digielämää koskevat luvut suhteutetaan lemmikkitalouksien määrään, luvut ovat yli kaksinkertaisia. DNA:n 2019 selvityksen mukaan noin 44 prosentissa talouksista on lemmikki.

LIITTEET: Tutkimusraportti

Lisätietoja medialle:

Janina Merenheimo, Senior Customer Insight Manager, DNA Oyj, puh. 044 044 3042, janina.merenheimo@dna.fi
Maris Tuvikene, Senior Analyst, Nepa Insight Oy, puh. 040 7742 508, maris.tuvikene@nepa.com

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi