Helsingin yliopisto

Dološ DNA čájeha: sápmelaččain ja suopmelaččain leat seamma siberialaš genat

Jaa

Varas dutkamuš čájeha, ahte Supmii leat boahtán valjis genat Siberias. Genaidis dáfus sápmelaččaid lágan olbmot leat vel ruovdeáiggis ássán Suomas guhkkin máddelis go dál.

Vuosttas dutkamuš Suoma dološ ássiid DNA birra lea almmustahtton. Bohtosat čájehit, ahte Supmii leat boahtán olu genat gitta Siberia rájis.

Siberialaš genaávdnasat dihttojit Guoládatnjárgga ássiin sullii 4 000 jagi duohken, ja maŋŋá dat leat leavvan maiddái Supmii. Dutkamuš čájeha maiddái, ahte genaid dáfus sápmelaččaid lágan olbmot leat vel ruovdeáiggis ássan Suomas guhkkin máddelis go dál.

Dutkamušas veardádallon genehtalaš čájánasat leat váldon olbmo dávttiin: 3 500 jagi boares hávdesajis Guoládatnjárggas ja 1 500 jagi boares Máttabađaeatnamis gávdnon Levänluhta čáhcehávddis.



Siberialaš álgoboahtimuš dihtto ain dálge

Dološ DNA leat veardidan maiddái dáláš olbmuiguin. Sápmelaččain, suopmelaččain ja eará urálalaš giellabearraša álbmogiin siberialaš álgoboahtimuš lea ain dihtosis.

– Dat lea gal seahkánan eará eurohpálaš genaiguin. Otná beaivve sápmelaččat ovddastit siberialaš genaid nannosabbot go oktage eará álbmot Eurohpás. Buot dáláš álbmogiin dološ siberialaš genat leat eanemus Davvi-Siberias ealli Nganasan-álbmoga ovddasteddjiin, lohká SUGRIGE-prošeavtta jođiheaddji Päivi Onkamo Helssega ja Turku universitehtain.

Bohtosiid vuođul sáhttá navdit, ahte dološ Siberia ja Suomas eallán bronsa- ja ruovdeáiggálaš servošiid eallinvugiin, gielain ja kultuvrrain lea sáhttán leat ollu dahkamuš nuppiideasetguin guhkes gaskkain fuolakeahttá. Oassi olbmuin lea sáhttán johtit viidásit gávpemátkkiin ja lonohallat ássanbáikkiid jagiáiggiid mielde.

Levänluhta hávdesadjái hávdáduvvon olbmot sulastahttet eanemus sápmelaččaid

Dutkamušas nákcejedje čielggadit olles genaárbbi nappo genoma oktanuppelot olbmo dávttiin. Guoládatnjárggas ožžo guđa olbmo dávttiid 3 500 jagi boares hávdádusas ja guovtti olbmo dávttiid 1700-1800-logu hávdesajis. Levänluhta hávdesajis Mátta-Bađaeatnama olles genoma čielggadeapmi lihkostuvai golmma olbmos.

Levänluhta hávdesadji lea okta Suoma boarrásamos hávdesajiin, mas olbmo dávttit leat seilon. Jámežat hávdáduvvojedje láddui, mii doppe dolin lei, mii fas čilge dávttiid buori seailuma.
Dutkamuš čájeha, ahte levänluhtalaččat ledje lagabuš sohka otná beaivve sápmelaččaide go suopmelaččaide.

– Genehtalaččat sápmelaččaid lágan olbmot leat de ássan guhkkin máddelis Suomas go dáláš álbmoga ássansajiid vuođul sáhtášii árvalit, dutki Kerttu Majander Helssega universitehtas ja duiskkalaš Max Planck -instituhtas muitala.

– Levänluhta guovllu báikenamain leat maiddái áican sápmelaš váikkuhusaid gieskat almmustahtton dutkamušas, dievasmahttá Levänluhta-prošeavtta jođiheaddji Anna Wessman Helssega universitehtas.

Dutkamuša bohtosat leat almmustahtton Nature Communications -online-bláđis. Dutkamuš lea ollašuhtton Helssega ja Turku universitehtaid suopmelaš-ugralaš dološgenoma (SUGRIGE) -prošeavttaLevänluhta-prošeavtta sihke olbmo ovdahistorjjá dutkamuššii vuoddju Max Planck -instituhta  ovttasbargun.

______________

Thiseas C. Lamnidis, Kerttu Majander, Choongwon Jeong, Elina Salmela, Anna Wessman, Vyacheslav Moiseyev, Valery Khartanovich, Oleg Balanovsky, Matthias Ongyerth, Antje Weihmann, Antti Sajantila, Janet Kelso, Svante Pääbo, Päivi Onkamo, Wolfgang Haak, Johannes Krause, Stephan Schiffels. Ancient Fennoscandian genomes reveal origin and spread of Siberian ancestry in Europe. Nature Communications 2018, DOI:10.1038/s41467-018-07483-5

Lassedieđut fáttá mielde:

Dološ DNA, populašuvdnagenetihkka, Suopmelaš-ugralaš dološgenoma (SUGRIGE) -prošeakta:
Dutki Kerttu Majander, Helssega universitehta & Max Planck Institute for the Science of Human History, tel. 27.–30.11.2018 +358 41 3678636, 1.12.2018-  +49 176 9852 3868, majander@shh.mpg.de
SUGRIGE-prošeavtta jođiheaddji, professora Päivi Onkamo, Turku universitehta ja Helssega universitehta, tel. 02941 59111, paivi.onkamo@utu.fi

Levänluhta:
Arkeologalaš konteaksta: Levänluhta-prošeavtta jođiheaddji, FD Anna Wessman, Helssega universitehta Kultuvrraid ossodat, tel. 050 329 8436, anna.wessman@helsinki.fi
Levänluhta-prošeavtta DNA-dutkamuš, professora Antti Sajantila, Helssega universitehta, tel. 0400 605 205, antti.sajantila@helsinki.fi  


Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Up north on the top of the world, there is an innovative centre of science and thinking. One of the best multidisciplinary universities in the world – The University of Helsinki. We are the cradle of Finnish civilization. Since 1640 we have contributed significantly to Finnish prosperity and national identity. We have built a fair and an equal society that by many indicators is considered one of the best in the world. Today we want to share our knowledge and to have a strong global impact.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme