Luonnonvarakeskus

Dronet apuna vesilintulaskennoissa

Jaa

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, miten miehittämättömiä ilma-aluksia eli droneja voidaan hyödyntää riistalaskennoissa. Tänä kesänä kohteena ovat kosteikkojen sorsalinnut Pohjois-Savossa ja metsähanhet Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuluvana kesänä tutkimuksessa testataan erityisesti dronien käyttökelpoisuutta sekä selvitetään laskijoiden tekemän poikuelaskennan ja kopterilaskennan tulosten mahdollisia eroja. Lisäksi arvioidaan dronien käyttömahdollisuuksia puutteellisesti tunnettujen lajien kuten metsähanhen runsauden ja esiintyvyyden arviointiin.

Vesilintulaskenta tehdään hankkeessa kuten perinteinen vesilintupoikueiden pistelaskenta eli laskija tähystää kiikarilla ja kaukoputkella tietyn sektorin kosteikolta. Poikueet lasketaan ensin maanpinnasta tai muulta vedenpintaa korkeammalta paikalta, kuten lintutornista. Sen jälkeen drone kuvaa saman alueen ilmasta käsin ja poikueet lasketaan kuvista.

Droneista uusia mahdollisuuksia eläinkantojen seurantaan

Miehittämättömiä ilma-aluksia on toistaiseksi käytetty Suomessa suhteellisen vähän villieläinseurantoihin.

– Dronet antavat monipuolisia ja uusia mahdollisuuksia riistaeläintutkimukseen ja seurantaan. Niiden tekniikan nopea kehitys mahdollistaa entistä pitemmät lentoajat ja siten kustannustehokkaan menetelmän. Esimerkiksi metsähanhien osalta droneista haetaan täysin uutta seurantakeinoa, kertoo tutkija Mervi Kunnasranta Lukesta.

Perinteisen poikuelaskennan hyvänä puolena on se, että se on helppo ja nopea toteuttaa häiritsemättä lintuja. Huonoa taas on se, että laskenta voidaan tehdä vain näkyvyydeltään avoimilla paikoilla. Esimerkiksi kosteikkojen runsas vesikasvillisuus aiheuttaa laskentaan katvealueita, myös alavilla pensaikkorantaisilla kosteikoilla näkyvyys on huono.

– Dronella näitä rajoitteita ei ole, vaan laskenta onnistuu myös rehevillä ja rannoiltaan metsittyneillä kohteilla, jotka ovat usein hyviä vesilintujen poikueympäristöjä. Kopterin mahdollisesti aiheuttamasta häiriöstä vesilinnuille on toistaiseksi kuitenkin vain niukalti tietoa, kertoo tutkija Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopistosta.

Hanke on syntynyt Luken alkuvuodesta järjestämästä LukeLEADS-tapahtumasta, jossa Luken tutkijat esittelivät pitchaamalla uusia tutkimusideoitaan. LukeLEADS on uusi tapa jakaa Luken strategista rahoitusta innovatiivisille hankkeille. Lue lisää: https://www.luke.fi/blogi/lukeleads-rakentaa-uutta-toimintakulttuuria-lukeen/

Kuvat: 

Kuva 1. Seppo Toivari

Kuva 2. Seppo Toivari

Kuva 3. Vesilintulaskenta tehdään ennalta suunniteltua reittiä pitkin automaattiohjauksella. Mervi Kunnasranta, Luke

Kuva 4. Ilmakuvista linnut on laskettavissa ja tunnistettavissa lajilleen. Kuvan vasemmassa ylälaidassa kahdeksan haapanaa (suurennettu kuva). Robo Services Oy, Pentti Kokki

Yhteyshenkilöt

Tutkija Mervi Kunnasranta, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 323 561, etunimi.sukunimi@luke.fi

Tutkija Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto, puh. 0400 771 232

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Ruokaketjun hävikki suurta – ravitsemispalveluiden ruokahävikki pudonnut viidenneksen15.9.2017 10:18Tiedote

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ravintolafoorumissa mitattu ruoan kokonaishävikki näyttää vähentyneen 20 prosenttia mukana olleilla toimialoilla. Suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Koko ketjun hävikin vähentämiseksi selvitetään muun muassa lainsäädännön kehittämisen tarpeita ja keinoja hävikkimäärien seurantaan.

Färsk utredning: Återvunnen gödsel påskyndar återvinningen av näringsämnen6.9.2017 10:01Tiedote

Enligt en utredning som gjorts av naturresurs- och miljöforskare återvinns näringsämnen i betydligt mindre omfattning i Finland än vad målsättningen är. Följderna är övergödning av sjöar och vattendrag, luftutsläpp och onödigt beroende av oorganisk konstgödsel. Särskilt bör återvinningen av gödsel från produktionsdjur ökas. Experternas åtgärdsförslag har samlats i en politikrekommendation för beslutsfattare.

Tuore selvitys: Kierrätyslannoitteilla ravinteiden kierrätys vauhtiin6.9.2017 10:00Tiedote

Luonnonvara- ja ympäristötutkijoiden selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän. Seurauksena on vesien rehevöitymistä, päästöjä ilmaan ja tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista. Erityisesti tuotantoeläinten lannan käsittelyä kierrätyslannoitteiksi tulisi lisätä. Asiantuntijoiden toimenpide-ehdotukset on koottu päättäjille suunnattuun politiikkasuositukseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme