Droonit ja tekoäly voivat suojata pellolla pesivien lintujen pesiä
Viljelyalueiden linnusto on harvenemassa suurimmassa osassa Eurooppaa. Erityisessä vaarassa ovat pellolla pesivät lajit, koska niiden pesillä on suuri riski tuhoutua kevään viljelytöiden yhteydessä.
Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä keskusmuseossa työskentelevä Andrea Santangeli on ollut mukana maassa pesivien peltoympäristön lintulajien suojelussa jo vuosia. Hän tietää, miten vaikeaa ja aikaavievää on yrittää löytää pesiä pellolta silmämääräisesti. Peltopesät eivät yleensä ole suuria, ja monien lajien munat maastoutuvat ympäristöönsä hyvin.
– Joitain vuosia sitten saimme idean käyttää etsimisessä lämpökameraa, sillä pohjoisissa oloissa pesien lämpötila on tyypillisesti lähiympäristön lämpötilaa korkeampi. Pilottitutkimus paljasti kuitenkin, että maatalouskoneeseen kiinnitetty lämpökamera ei toimi kovin hyvin, koska kasvillisuus ja maassa olevat esteet haittaavat näkyvyyttä, akatemiatutkijana toimiva Santangeli sanoo.
Helsingin yliopiston tutkijat päättivät seuraavaksi ottaa käyttöön lintuperspektiivin ja siirtyivät lennättämään lämpökameralla varustettua droonia peltojen päällä Hämeenlinnan Lammilla. Kuvamateriaali syötettiin tekoälyalgoritmille, joka opetettiin tunnistamaan kohteeksi valitun töyhtöhyypän pesät.
– Menetelmä todella toimii ja löytää pesät. Tosin tässä vaiheessa tarkkuus on parhaimmillaan pilvisenä, viileänä päivänä ja tasaisilla mailla, Andrea Santangeli toteaa.
Seuraavaksi tutkijat testaavat järjestelmää eri ympäristöissä ja muilla lintulajeilla. Toiveena on myös saada automaattinen pesien tarkkailu osaksi maanviljelyn koko ajan monipuolistuvaa teknologiaa.
– Droonien käyttö maataloudessa yleistyy koko ajan, koska ne ovat monessa muussakin asiassa hyödyllisiä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi löytää pellosta rikkakasveja tai pitää huolta lannoitteiden täsmällisemmästä levityksestä. Tulevaisuudessa toivommekin, että sama lento, joka antaa maanviljelijälle katsauksen pellon tilanteeseen, antaisi myös tietoa missä linnut pesivät, kertoo Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman tutkija John Loehr.
Artikkeli:
Andrea Santangeli, Yuxuan Chen, Edward Kluen, Raviteja Chirumamilla, Juha Tiainen, John Loehr. Integrating drone-borne thermal imaging with artificial intelligence to locate bird nests on agricultural land. Scientific Reports. DOI:10.1038/s41598-020-67898-3
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Andrea Santangeli, andrea.santangeli@helsinki.fi, puh. +358 504484466, @and_san_vult (suojelutiede, englanniksi)
John Loehr, john.loehr@helsinki.fi, puh. +358 504151726, @loehr_john (teknologia, suomeksi ja englanniksi)
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme