Digi- ja väestötietovirasto

Edunvalvontavaltuutusten määrä on voimakkaassa kasvussa – ennakkoon laadittu valtakirja on kaikille monin tavoin helpompi

Jaa

Vahvistettujen edunvalvontavaltakirjojen määrä on viiden vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Viime vuoden aikana Digi- ja väestötietovirasto vahvisti yli 4 600 edunvalvontavaltakirjaa, kun vuonna 2015 niitä vahvistettiin noin 1 500 valtakirjaa. Digi- ja väestötietovirasto toivoo, että edunvalvontavaltakirjan suosio kasvaa.

”Edunvalvontavaltakirjan soisi olevan jokaisen suomalaisen asiakirjojen joukossa, sillä se on kaikille monin tavoin sujuvampi vaihtoehto kuin perinteinen edunvalvonta”, kertoo johtaja Tom Marsti Digi- ja väestötietovirastosta.


Edunvalvontavaltakirja ei ole vain ikääntyvien asia. Sen voi tehdä kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. ”Koskaan ei ole liian aikaista tehdä edunvalvontavaltakirjaa, sillä elämä voi muuttua äkillisesti. Toimintakyvyn vievä onnettomuus tai sairaus ei katso ikää”, Tom Marsti Digi- ja väestötietovirastosta korostaa.

Säilytät itsemääräämisoikeutesi

”Kun laadit edunvalvontavaltuutuksen ennakkoon, voit itse sopia, kuka tai ketkä asioitasi hoitaa, jos menetät toimintakykysi”, kertoo Marsti.

Edunvalvontavaltakirjassa voit kertoa, miten toivot talousasioitasi hoidettavan ja antaa valtuutetulle tarkempia ohjeita esimerkiksi omaisuutesi myyntiin tai varojesi käyttämiseen.
”Lisäksi voit sopia muista sinulle tärkeistä asioista, kuten mitä toivomuksia sinulla on terveydenhoidollesi tai vaikkapa sukulaistesi merkkipäivien huomioimiseen.” Tällaisia asioita perinteisessä edunvalvonnassa ei välttämättä huomioida.

Läheisille helpompi ja nopeampi vaihtoehto

Läheisille edunvalvontavaltuutus on monin tavoin kevyempi ja nopeampi vaihtoehto. ”Kun omat toiveet on selkeästi sovittu ja kirjattu, läheisten ei tarvitse niitä arvuutella. Valtuutetun ei myöskään tarvitse anella lupia tai tehdä tiliä vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle”, listaa Marsti valtakirjan etuja.

Valtuutettu voi ryhtyä hoitamaan valtakirjassa sovittuja asioita kuten pankkiasioita ja sopimuksia, kun Digi- ja väestötietovirasto vahvistanut valtakirjan. Vahvistamista varten Digi- ja väestötietovirasto tarvitsee alkuperäisen valtakirjan lisäksi lääkärintodistuksen siitä, että henkilö ei vuoksi kykene hoitamaan asioitaan itse. Digi- ja väestötietovirastossa käsittely kestää yleensä kahdesta kolmeen kuukautta.

Jos henkilöllä ei ole edunvalvontavaltuutusta, eikä hän kykene itse enää hakemaan itselleen edunvalvojaa, edunvalvojan määrääminen kestää pidempään. Ensin Digi- ja väestötietovirasto selvittää edunvalvonnan tarpeen saamansa ilmoituksen perusteella. ”Edunvalvontahakemuksen käsittely vie Digi- ja väestötietovirastossa keskimäärin kuusi kuukautta. Tämän jälkeen asia siirtyy käräjäoikeudelle”, kertoo Marsti.

Edunvalvontavaltakirjalla valtuutetun henkilön tulee tehtävänsä alussa toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle omaisuusluettelo. Edunvalvontavaltakirjoissa ei kuitenkaan yleensä edellytetä vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle annettavaa vuositiliä kuten perinteisessä edunvalvonnassa. Usein valtuuttajalle riittää se, että valtuutettu antaa päätöstilin tehtävänsä päättyessä. Jos valtuutetun toiminnasta herää epäilyksiä, Digi- ja väestötietovirasto voi pyytää valtuutettua tekemään tiliä tehtävänsä hoitamisesta.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa

Valtakirjan laatimisessa Marsti suosittelee käyttämään asiantuntijaa kuten asianajotoimistoa. Digi- ja väestötietovirasto ei tarjoa valmista mallipohjaa valtakirjalle. ”Erilaisia malliasiakirjoja löytyy monilta verkkosivuilta, mutta ne eivät välttämättä ota huomioon kunkin yksilöllistä tilannetta.”

Kun valtakirja on laadittu, se kannattaa laittaa talteen sovittuun paikkaan, josta se on tarpeen tullen käytettävissä. ”Digi- ja väestötietovirastoon valtakirja toimitetaan vasta, jos se tulee vahvistaa valtuuttajan toimintakyvyn menettämisen vuoksi”, Marsti kertoo.

Pähkinänkuoressa

  • Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa edunvalvontavaltakirjat, käsittelee edunvalvontahakemukset sekä toimii edunvalvontaa valvovana viranomaisena.
  • Toukokuun loppuun mennessä voimassa on noin 13 500 edunvalvontavaltakirjaa.
  • Perinteisen edunvalvonnan piiriin kuuluu noin 75 000 suomalaista.
  • Ennakkoon laadittujen valtakirjojen määrä ei ole tiedossa, sillä Digi- ja väestötietovirastolle valtakirja lähetetään vasta vahvistamisen yhteydessä.
  • Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan marraskuussa 2007. 
  • Tiedotteen liitteenä graafi voimassaolevien valtakirjojen kehityksestä. 

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto
Lintulahdenkuja 2
00530 HELSINKI

0295 536 000 (vaihde)http://dvv.fi

Digi- ja väestötietovirasto

Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.

Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.

Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.

http://dvv.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto

Not all users of the Katso service have introduced Suomi.fi e-Authorizations – the processing of mandate applications will be stepped up until the end of August23.6.2021 15:40:00 EEST | Press release

The Katso service will be discontinued on 31 August 2021. Due to the discontinuation of the Katso service, we will step up the processing of mandate applications throughout the summer. It is advisable to submit the mandate application now and not leave the submittal to a later time as its processing may take as long as 1 to 2 weeks.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme