Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry: suomalaisen elinkeinoelämän tulee ottaa päihdehaitat vakavasti

Alkoholin saatavuutta on Suomessa lisätty poliittisin päätöksin. Viime aikaisessa keskustelussa on kuitenkin kiinnitetty huomiota vain vähän siihen, että alkoholin saatavuutta lisäävät toimet aiheuttavat kaikkein kielteisimmät vaikutukset jo ennestään huono-osaisten väestöryhmien parissa.

Alkoholin saatavuutta lisättiin vuonna 2018 lakimuutoksella, joka salli nelosoluiden, vahvojen siiderien ja niin sanottujen limuviinojen, ml. lonkeroiden, myynnin kioskeissa ja ruokakaupoissa. Näiden juomien myyntipisteiden määrää lisääntyi 350:stä Alkon myyntipisteestä 5300 myyntipisteeseen.

Lakimuutoksen jälkeen vuonna 2018 alkoholikuolemat lisääntyivät 125:lla edelliseen vuoteen verraten. Myös henkirikosten määrä kasvoi noin 30 prosentilla. Suurin osa henkirikoksista on ryyppyriitatappoja, joissa joko uhri tai tekijä tai molemmat ovat humalassa.

Tätä ennen alkoholin kokonaiskulutus Suomessa oli laskenut lähes kymmenen vuoden ajan. Lasku pysähtyi vuoden 2018 lakimuutokseen. Lakimuutoksen kielteiset vaikutukset alkoholin kokonaiskulutukseen jäivät onneksi odotettua pienemmiksi. Lopputulokseen vaikuttivat ennen kaikkea veronkorotukset ja kauppojen pidättäytyminen hintakilpailusta. Tämä johti alkoholin vähittäismyyntihintojen nousuun.

Elinkeinoelämän tulee ymmärtää päihdehaittojen merkitys

Alkoholi aiheuttaa suomalaiselle elinkeinoelämälle valtavat vuosittaiset tappiot. EHYTin Aalto-yliopiston tutkijoilta tilaamasta raportista selviää, että alkoholinkäyttö aiheuttaa suomalaisessa työelämässä merkittävät noin 0,5–1 miljardin haittakustannukset (mm. tuottavuuden lasku, sairauspoissaolot sekä henkilöstö- ja maineongelmat). Noin 500 000 suomalaista käyttää alkoholia yli riskirajojen. Suomen kansantaloudelle päihteidenkäyttö aiheuttaa vuosittain useiden miljardien eurojen haittakustannukset.

Elinkeinoelämän toimijat debatoivat säännöllisesti julkisuudessa alkoholin myynnin vapauttamisen puolesta taloudellisten intressien ohjaamina. Viime lauantaina Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vaati Twitterissä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n rahoituksen perumista, kutsuen sitä Isisin ja Talebanin kaltaiseksi toimijaksi, jonka "rahoittaminen verovaroista on häpeäksi avoimelle, sivistyneelle yhteiskunnalle".

EHYT ry katsoo, että edellisen kaltaiset elinkeinoelämän edunvalvojien puheet heijastelevat ymmärtämättömyyttä alkoholi- ja muiden päihdeongelmien vakavuudesta sekä niistä syntyvistä kielteisestä vaikutuksista sekä elinkeinoelämälle että koko yhteiskunnalle. Suomalaisten yritysten tulisi suhtautua vakavasti päihdeongelmiin ja torjua niiden yleistymistä, ei vähätellä päihdehaittojen ehkäisyn merkitystä.

Keskuskauppakamarin ja elinkeinoelämän on kannettava vastuu työelämän päihdehaittojen ehkäisystä oman etunsa nimissä. Niiden tulee kannustaa suomalaisia työpaikkoja laatimaan laadukkaita päihdeohjelmia, joissa kiinnitetään huomiota alkoholiongelmien varhaiseen tunnistamiseen sekä tuen tarjoamiseen mahdollisimman ajoissa. Tämä on kannattavaa paitsi yrityksille, myös suomalaiselle yhteiskunnalle.

EHYT ry tarjoaa omat toimintamallinsa ja osaamisensa ehkäisevän päihdetyön työn tueksi osoitteessa huugo.fi. Myös anonyymi ja ilmainen Päihdeneuvonta p. 0800 900 45 palvelee 24/7 niin päihteidenkäyttäjiä heidän läheisiään kuin työelämän edustajia. EHYTin työ on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta sekä perustuu osaltaan lakiin ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015).