Lastensuojelun Keskusliitto

Ei enää vuoden pätkälupia turvapaikanhakijoina tulleille nuorille

Jaa

Lapsi- ja perhejärjestöt vaativat, että ilman huoltajaa tulleiden jatkolupakäytäntöä muutetaan niin, että se tukee kotoutumista. Lyhyet jatkoluvat tai kielteiset päätökset ovat Maahanmuuttoviraston uusi laintulkinta, joka on tehty ilman lakimuutosta ja voidaan ilman sellaista myös korjata. On kohtuutonta ja myös kotoutumista heikentävää, että lähes tuhat nuorta joutuu jatkuvasti pelkäämään oleskeluoikeutensa päättymistä Maahanmuuttoviraston uuden käytännön takia.

Kuva: Warren Wong /Unsplash
Kuva: Warren Wong /Unsplash

Jatkolupien myöntäminen siirrettiin vuoden 2017 alusta poliisilta Maahanmuuttovirastolle, jossa lain soveltamiskäytäntöä on muutettu niiden osalta, jotka ovat saaneet oleskeluluvan yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Aiemman käytännön mukaisesti poliisi myönsi jatkoluvat näihinkin lupiin käytännössä automaattisesti, jollei hakija ollut tehnyt rikoksia.

Maahanmuuttovirasto myöntää nykyisin monille nuorille jatkolupia vain vuodeksi kerrallaan. Usein lupa myönnetään päättymään nuoren 18-vuotissyntymäpäivän tienoille. Täysi-ikäistyville on annettu myös kielteisiä päätöksiä. Epävarmuus tulevasta voi varjostaa nuorten kotoutumista ja elämää vuosikausia. Jatkoluvan epäämisessä voi lopulta olla kyse jopa hengestä.

Nuoret itse haluaisivat kiinnittyä yhteiskuntaan ja kouluttautua. On myös yhteiskunnan etu, että maahanmuuttojärjestelmä tukee kotoutumista. Nyt yhteiskunta viestii, ettei inhimillisestä syystä oleskeluluvan saaneita nuoria haluta tänne. Nuorten parissa työskentelevät toimijat kunnissa ja järjestöissä näkevät uuden tulkinnan seuraukset: tyly viesti kuormittaa mielenterveyttä, hidastaa kotoutumista ja asettaa nuoret syrjäytymisvaaraan. Työntekijöiden aika kuluu jatkolupahakemukseen vaadittavien selvitysten tekoon nuorten kotoutumisen tukemisen sijaan.

Maahanmuuttoviraston uusi linjaus on tehty ilman lakimuutosta, ja se voidaan myös korjata ilman lakimuutosta. Järjestöt vaativat jatkolupakäytännön muuttamista niin, että se tukee kotoutumista. Kolmen vuoden jatkolupa mahdollistaisi sen, että sen jälkeen nuori voisi hakea pysyvää oleskelulupaa ja löytää paikkansa yhteiskunnassa.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Lastensuojelun Keskusliitto, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuori kirkko, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Suomen Unicef ja Yhteiset Lapsemme.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Taina Martiskainen, Lastensuojelun Keskusliitto, p. 040 731 3014      

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Warren Wong /Unsplash
Kuva: Warren Wong /Unsplash
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Lastensuojelun Keskusliitto
Lastensuojelun Keskusliitto
Armfeltintie 1
00150 HELSINKI

09 329 6011http://www.lskl.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lastensuojelun Keskusliitto

Järjestöt paikkaavat julkisten palveluiden jättämiä aukkoja20.11.2017 07:50Tiedote

Järjestöjen vahvuus on niiden kyvyssä tukea ihmisiä elämän siirtymissä, sanoo tutkija, tietokirjailija Petri Paju. Tänään julkaistava teos Syliä tähteeksi – Järjestöjen elämää ja elämää järjestöissä sisältää 43 järjestöelämäkerrallista haastattelua. Niiden kautta tutkija on pyrkinyt vastamaan kysymykseen: mikä on järjestöjen merkitys ihmisille. On olemassa monia, jotka eivät olisi ehkä selvinneet yllättävästä elämänmuutoksesta ilman järjestöjen tarjoamaa vertaistukea, kirjailija sanoo.

”Lapsilisä pitäisi voida jakaa vanhempien kesken” – Poliittiset päättäjät ja virkamiehet haluaisivat muuttaa vuoroasumista koskevaa lainsäädäntöä20.11.2017 04:00Tiedote

EMBARGO 20.11. klo 04:00 Valtaosa poliittisista päättäjistä ja lapsi- ja perheasioita hoitavista virkamiehistä haluaisi helpottaa vuoroasuvien lasten tilannetta, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton teettämä asennekysely. 76 % vastaajista oli sitä mieltä, että lapsilisä pitäisi voida jakaa vanhempien kesken, jos lapsi vuoroasuu. 66 % vastaajista olisi sitä mieltä, että vuoroasuminen pitäisi huomioida asumistuen määrässä. Tukea oltaisiin valmiita antamaan myös vuoroasuvien vammaisten lasten asunnon muutostöihin molemmissa kodeissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme