Suomen Pankki

EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 21.1.2021 (suomenkielinen käännös)

Jaa

EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro 

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 21.1.2021

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

Rokotusten käynnistyminen euroalueen maissa on tärkeä askel pois kansanterveydellisestä kriisistä, jossa tällä hetkellä olemme. Pandemiasta aiheutuu kuitenkin edelleen vakavia riskejä kansanterveydelle sekä euroalueen ja koko maailman taloudelle. Koronavirustartuntojen (covid-19) uusi aalto ja monissa euroalueen maissa asetetut tiukat ja pitkäkestoiset rajoitukset haittaavat taloudellista toimintaa. Tehdasteollisuuden toiminta jatkuu melko vakaana, mutta palvelualoilla toiminta on vaimentunut tuntuvasti, joskin vähemmän kuin ensimmäisen pandemia-aallon yhteydessä alkuvuodesta 2020. Tuotanto supistui todennäköisesti vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, ja pandemian voimistuttua lyhyen aikavälin talousnäkymiin liittyy ennakoitua heikomman kehityksen riskejä. Inflaatio on erittäin hidasta, kun kysyntä on heikkoa ja työ- ja hyödykemarkkinoilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Kaiken kaikkiaan tuoreimmat tiedot ovat EKP:n neuvoston aiemman arvion mukaisia eli niiden perusteella pandemialla on huomattava vaikutus talouteen lyhyellä aikavälillä ja inflaatio pysynee heikkona pitemmän aikaa.

Tässä tilanteessa runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen elintärkeää, jotta kaikkien talouden sektorien rahoitusolot pysyvät suotuisina pandemian aikana. Se auttaa vähentämään epävarmuutta ja vahvistamaan luottamusta, mikä edistää yksityistä kulutusta ja yritysten investointeja, tukee taloudellisen toiminnan elpymistä ja ylläpitää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Esimerkiksi pandemian etenemisestä ja rokotusten aikataulusta ei kuitenkaan voida sanoa mitään varmaa. Seuraamme jatkuvasti myös valuuttakurssikehitystä, joka voi sekin vaikuttaa keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin. EKP:n neuvosto on siis edelleen valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.

Tässä tilanteessa EKP:n neuvosto päätti pitää vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan linjan ennallaan.

EKP:n ohjauskorot pidetään ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Ostoja jatketaan pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP), johon on varattu 1 850 miljardia euroa. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehdään netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka. Joka tapauksessa ostoja jatketaan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen.

PEPP-ohjelman tarkoituksena on pitää rahoitusolot suotuisina pandemian aikana. Ostoja suoritetaan joustavasti markkinatilanteen mukaan ja niillä pyritään estämään rahoitusolojen tiukentuminen, sillä muuten olisi vaikeampaa torjua pandemian arvioitua inflaatiokehitystä hidastavaa vaikutusta. Ostojen joustava ohjaaminen eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tukee sekin jatkuvasti rahapolitiikan sujuvaa välittymistä. Jos suotuisia rahoitusoloja voidaan ylläpitää suunniteltua pienemmillä ostoilla, PEPP-ohjelmaan varattua summaa ei tarvitse käyttää kokonaan. Ostojen määrää voidaan säätää tarvittaessa suotuisien rahoitusolojen ylläpitämiseksi myös, jos pandemian inflaatiokehitystä heikentävän vaikutuksen torjunta sitä edellyttää.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoittamista jatketaan ainakin vuoden 2023 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa yhä kuukausittaisten omaisuuseräostojen jatkuvan omaisuuserien osto-ohjelmassa niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä. Etenkin kolmas kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarja on edelleen hyvä rahoituslähde pankeille ja tukee niiden luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että supistuttuaan huomattavasti vuoden 2020 alkupuoliskolla euroalueen BKT elpyi kolmannella vuosineljänneksellä voimakkaasti ja kasvoi 12,4 % edellisestä vuosineljänneksestä. BKT oli kuitenkin edelleen huomattavasti heikompi kuin ennen pandemiaa. Tuoreiden taloustilastojen, kyselytutkimusten ja usein päivitettävien indikaattorien perusteella pandemian uusi aalto ja rajoitustoimien tiukentaminen supistivat todennäköisesti toimintaa vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, ja niiden odotetaan vähentävän toimintaa myös vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Kehitys etenee siis suurin piirtein joulukuun 2020 asiantuntija-arvioiden perusskenaarion mukaisesti.

Talous kehittyy edelleen epätasaisesti eri toimialoilla: sosiaalisen kanssakäymisen ja liikkumisen uudet rajoitukset vaikuttavat voimakkaammin palvelualoilla kuin teollisuudessa. Vaikka kotitalouksia ja yrityksiä tuetaan koko ajan finanssipoliittisin toimin, pandemian vaikutukset työllisyyteen ja tuloihin pitävät kuluttajat edelleen varovaisina. Lisäksi yritysten taseiden heikkeneminen ja epävarmuus talousnäkymistä vaikeuttavat yhä yritysten investointeja.

Rokotuksia on tullut saataville joulukuusta lähtien, mikä antaa uskoa kansanterveyskriisin ratkeamiseen. Laaja immuniteetti saavutetaan kuitenkin vasta ajan mittaan, ja on edelleen mahdollista, että pandemiasta aiheutuu uusia vaikeuksia. Euroalueen talouden elpyminen saanee keskipitkällä aikavälillä tukea suotuisista rahoitusoloista, kasvua tukevasta finanssipolitiikasta ja kysynnän elpymisestä, kun rajoitustoimet poistetaan ja epävarmuus väistyy.

Kaiken kaikkiaan euroalueen kasvunäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan mutta eivät yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Maailmantalouden näkymistä on saatu myönteisiä uutisia, EU ja Iso-Britannia ovat sopineet tulevista suhteistaan ja rokotusten alkaminen on sekin rohkaisevaa, mutta pandemia jatkuu yhä ja se voi edelleen heikentää talouskehitystä ja rahoitusoloja.

Euroalueen vuotuinen inflaatiovauhti pysyi joulukuussa ennallaan -0,3 prosentissa. Energian nykyisen hintakehityksen perusteella kokonaisinflaatio todennäköisesti nopeutuu lähikuukausina myös siksi, että arvonlisäverot ovat Saksassa palanneet ennalleen tilapäisen alentamisen jälkeen. Hintapaineiden odotetaan kuitenkin pysyvän vaimeina siksi, että kysyntä on heikkoa (etenkin matkailualoilla), palkkapaineet ovat vähäiset ja euron valuuttakurssi on vahvistunut. Kun pandemian vaikutus väistyy, kysyntä elpyy kasvua tukevan raha- ja finanssipolitiikan ansiosta, mikä kasvattaa taas inflaatiopaineita keskipitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat markkinaindikaattorien ja kyselytutkimusten perusteella edelleen vaimeat, joskin markkinaindikaattorien perusteella ne ovat hieman nousseet.

Rahatalouden analyysissa todettiin lavean raha-aggregaatin (M3) vuotuisen kasvuvauhdin nopeutuneen lokakuun 10,5 prosentista 11,0 prosenttiin marraskuussa 2020 talletusten kasvun jatkuessa. Rahan määrän voimakasta kasvua tukivat yhä eurojärjestelmän jatkuvat omaisuuseräostot, jotka ovat edelleen merkittävin rahan luomisen lähde. Rahaa hallussa pitävällä sektorilla suositaan yhä nopeasti rahaksi muutettavia sijoituksia ja likvideimpien talletusten hallussapidon vaihtoehtoiskustannukset ovat alhaiset, joten suppea raha-aggregaatti M1 on edelleen merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä.

Yksityisen sektorin lainakannan kehitystä leimasivat yrityslainakannan maltillinen kasvu ja kotitalouksien lainakannan kasvun jatkuminen. Luotonanto yrityksille oli kuukausitasolla hyvin vaatimatonta marraskuussa, kuten jo loppukesästä lähtien. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi kuitenkin suurin piirtein ennallaan eli 6,9 prosentissa, sillä lainakanta oli kasvanut hyvin voimakkaasti vuoden alkupuoliskolla. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi suurin piirtein ennallaan. Se oli marraskuussa 3,1 %, ja kuukausikasvu jatkui melko nopeana.

Vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä tehdyn tuoreen pankkien luotonantokyselyn perusteella luotonantokriteerit tiukentuivat yrityslainojen kohdalla. Pankit pitivät tilannetta varsin riskialttiina, sillä epävarmuus talouden elpymisestä jatkuu ja lainansaajien luottokelpoisuus aiheuttaa huolta. Kyselyyn osallistuneet pankit myös ilmoittivat yritysten lainakysynnän pienentyneen neljännellä vuosineljänneksellä. Lisäksi kotitalouksien asuntolainakysynnän ilmoitettiin kasvaneen edelleen nettomääräisesti neljännellä vuosineljänneksellä, vaikka pankkien luotonantokriteerejä tiukennettiin edelleen.

Kaiken kaikkiaan EKP:n rahapoliittisia toimia sekä jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n muiden toimielinten käyttöön ottamia toimia tarvitaan edelleen pitämään pankkien luotonantotilanne suotuisana ja rahoitusta saatavilla erityisesti niille, jotka kärsivät pandemiasta eniten.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta taloudellinen toiminta helpottuu ja inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Finanssipolitiikassa vaaditaan yhä rohkeaa ja koordinoitua linjaa euroalueen talouden supistuessa huomattavasti. Jäsenvaltioiden on siis syytä jatkaa finanssipoliittista tukeaan, kun yritysten ja kotitalouksien kysyntä on heikkoa pandemiatilanteen pahentumisen ja rajoitustoimien tiukentumisen myötä. Finanssipoliittisten toimien, joilla pandemian aiheuttamaan tilanteeseen vastataan, tulisi kuitenkin edelleen olla mahdollisimman tilapäisiä ja tarkkaan kohdennettuja. Eurooppa-neuvoston hyväksymä työntekijöiden, yritysten ja valtioiden kolmiosainen turvaverkko tarjoaa tärkeää rahoitustukea.

EKP:n neuvosto on hyvin tietoinen Next Generation EU -elpymispaketin merkityksestä ja painottaa, että se on tärkeää saada käyttöön viipymättä. Se kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan ratifiointiprosessia, viimeistelemään elpymis- ja palautumissuunnitelmansa pikaisesti, käyttämään varat tuottavaan julkiseen kulutukseen ja toteuttamaan tuottavuutta lisäävää rakennepolitiikkaa. Näin Next Generation EU -ohjelma voisi edistää yhtenäisempää, nopeampaa ja voimakkaampaa elpymistä EU-maissa, parantaisi niiden talouden kestokykyä ja kasvupotentiaalia ja lisäisi siten rahapolitiikan vaikuttavuutta euroalueella. Rakennepolitiikalla on erityisen suuri merkitys, kun halutaan poistaa pitkäaikaisia rakenteellisia ja institutionaalisia heikkouksia ja nopeuttaa siirtymistä ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

More student loan drawdowns in January than ever before1.3.2021 10:00:00 EETPress release

In January 2021[1] new student loan drawdowns amounted to EUR 327 million, which was 6% more than in the same period a year earlierand more than ever before in a single month. The average interest on the student loans drawn down in January was at a record low (0.21%). Euribor-linked loans accounted for 93% of all the new drawdowns, with an average interest of 0.16%. The increase in the number of drawdowns has meant rapid growth in recent years in the stock of student loans. At the end of January, the stock of student loans stood at EUR 4.9 billion, with an annual growth rate of 14.6%. The stock of student loans has almost doubled since the reform of student financial aid that came into effect in 2017. In addition to the increase in the size of loan tranches as a result of the reform of student financial aid, the stock of student loans has also been augmented by an increase in the number of borrowers. The total number of people with outstanding student loan debt has grown rapidly in rec

I januari utbetalades mer studielån än någonsin tidigare1.3.2021 10:00:00 EETTiedote

I januari 2021[1] utbetalades studielån för 327 miljoner euro, vilket är 6 % mer än vid motsvarande tid för ett år sedan och mer än någonsin tidigare under en månad. Genomsnittsräntan på nya uttag av studielån var i januari 2021 rekordlåg (0,21 %). De euriborbundna lånens andel var 93 % av samtliga utbetalda studielån och genomsnittsräntan på dem var 0,16 %. Till följd av de ökade uttagen har det utestående beloppet av studielån ökat snabbt under de senaste åren. Vid utgången av januari 2021 uppgick beloppet av utestående studielån till 4,9 miljarder euro och årsökningen var 14,6 %. Det utestående beloppet av studielån har nästan fördubblats efter studiestödsreformen som trädde i kraft 2017. Utöver de större låneposterna som följde på studiestödsreformen beror ökningen i beloppet av utestående studielån också på att låntagarna ökat i antal. Det totala antalet studerande med studielån har vuxit snabbt de senaste åren. Enligt Folkpensionsanstaltens statistik var antalet personer med stud

Tammikuussa opintolainoja nostettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin1.3.2021 10:00:00 EETTiedote

Tammikuussa 2021[1] opintolainoja nostettiin 327 milj. euron edestä, mikä on 6 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin kuukauden aikana. Tammikuussa 2021 nostettujen opintolainojen keskikorko oli ennätyksellisen alhainen (0,21 %). Euriborsidonnaisten lainojen osuus oli 93 % kaikista nostetuista opintolainoista, ja niiden keskikorko oli 0,16 %. Kasvaneiden nostomäärien vuoksi opintolainakannan kasvu on ollut nopeaa viimeisten vuosien ajan. Tammikuun 2021 lopussa opintolainakanta oli 4,9 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 14,6 %. Opintolainakanta on lähes kaksinkertaistunut vuonna 2017 voimaan tulleen opintotukiuudistuksen jälkeen. Opintotukiuudistuksesta seuranneiden suurentuneiden lainaerien lisäksi opintolainakantaa on kasvattanut lainan ottajien määrän lisääntyminen. Opintovelallisten kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Kelan tilastojen mukaan opintovelallisia oli 462 000 lukuvuonna 2019–2020, kun kolme vuotta aikaisemmin opinto

Bank of Finland Museum programme for spring 2021: housing finance, digital age payments and economic forecast5.2.2021 08:15:00 EETPress release

The Bank of Finland Museum’s programme of public events for spring 2021 highlights the challenges of payments in the digital age as well as housing finance and the long-term development of the Finnish economy. Through public events, the Bank of Finland seeks to promote citizens’ financial literacy and knowledge of the financial markets.The goal is also to increase dialogue with the public. The events will take place online and will be held in Finnish unless otherwise mentioned.They will be broadcast from the Bank of Finland Museum.The events start at 5 pm, and recordings of them will be available for viewing afterwards on the Bank of Finland Museum’s website. Tuesday 9 February Talouskirja NYT discussion series:Erkki Liikanen’s Komissaari (Commissioner) Olli Rehn, Governor of the Bank of Finland, discusses with his predecessor Erkki Liikanen the latter’s new book, which covers Liikanen’s years as EU Commissioner 1995–2004 Tuesday 2 March Housing finance trends in Finland in the 21st ce

Bolånemarknaden, betalningar i den digitala eran och ekonomisk prognos på Myntmuseets program i vår5.2.2021 08:15:00 EETTiedote

Myntmuseets publikevenemang våren 2021 fokuserar på utmaningarna för betalningar i den digitala eran och den långsiktiga utvecklingen på bostadsmarknaden och i den finländska ekonomin. Genom publikevenemangen vill Finlands Bank främja medborgarnas ekonomiska kunnande och kännedomen om finansmarknaden. Målet är också att öka dialogen med allmänheten. Tillställningarna arrangeras som webbinarier och hålls på finska om inte annat anges. De sänds från Finlands Banks myntmuseum. Webbinarierna börjar kl. 17 och inspelningarna av dem kan ses i efterhand på Myntmuseets webbplats. Ti 9.2 Ekonomibok Nu: Erkki Liikanens bok Komissaari (Kommissionären) Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn diskuterar med sin företrädare Erkki Liikanen om dennes nya bok om åren som EU-kommissionär 1995–2004 Ti 2.3 Trender på den finländska bolånemarknaden på 2000-talet Rådgivare Hanna Putkuri, Finlands Bank Ti 16.3 Låt dig inte luras! - Betalningsmedels- och investeringsbedrägerier i den digitala eran och hur de ka

Rahamuseon kevään aiheina asuntoluottomarkkinat, digiajan maksaminen ja talousennuste5.2.2021 08:15:00 EETTiedote

Rahamuseon kevään 2021 yleisötilaisuuksissa esiin nousevat maksamisen haasteet digiaikana sekä asuntoluottomarkkinoiden ja Suomen talouden pitkän aikavälin kehitys. Yleisötilaisuuksilla Suomen Pankki haluaa edistää kansalaisten talousosaamista ja finanssimarkkinoiden tuntemista. Tavoitteena on myös lisätä vuoropuhelua yleisön kanssa. Tilaisuudet ovat verkkotapahtumia, ellei toisin mainita. Ne lähetetään Suomen Pankin rahamuseosta. Tilaisuudet alkavat klo 17, ja niiden tallenteet ovat jälkikäteen nähtävissä rahamuseon verkkosivuilla. ti 9.2. Talouskirja nyt: Erkki Liikasen Komissaari Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn keskustelee edeltäjänsä Erkki Liikasen kanssa tämän uudesta kirjasta, joka käsittelee Liikasen vuosia EU:n komissaarina 1995–2004 ti 2.3. Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvulla Neuvonantaja Hanna Putkuri, Suomen Pankki ti 16.3. Älä tule huijatuksi! - Digiajan maksuväline- ja sijoitushuijaukset ja niiden tunnistaminen Johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiska

Investments made in Finnish investment funds at record level4.2.2021 10:00:00 EETPress release

In December 2020, investments in Finnish investment funds amounted to EUR 135.2 billion, more than ever before. Fund share liability grew by EUR 8.1 billion during 2020. In January-March 2020, investment funds’ market value declined by EUR 15.6 billion, in addition to net redemptions of EUR 2.8 billion due to the international coronavirus pandemic[1]. However, the appreciation of the invested assets and new subscriptions after April 2020 increased Finnish investment funds’ fund share liability by the end of 2020. In April-December 2020, the appreciation of investments increased the value of fund units by EUR 21.9 billion, while new subscriptions in these funds amounted to a further EUR 4.5 billion in net terms. In 2020, the largest new net investments in Finnish investment funds were made by households (EUR 1.2 billion). In addition, the appreciation of asset prices increased households’ fund holdings by EUR 2.3 billion in 2020 despite the decline in the spring. At the end of December

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme