Suomen Pankki

EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

Jaa

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 25.7.2019

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Niiden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina ainakin vuoden 2020 alkupuoliskon ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi tavoitetta keskipitkällä aikavälillä.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

EKP:n neuvosto myös korosti, että vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa, sillä niin toteutunut kuin ennakoitukin inflaatio on ollut jatkuvasti EKP:n neuvoston tavoitetta hitaampaa. Mikäli keskipitkän aikavälin inflaationäkymät jäävät jatkossakin tavoitteesta, EKP:n neuvosto ryhtyy toimiin symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti. Se on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.

EKP:n neuvosto on pyytänyt eurojärjestelmän komiteoita kartoittamaan toimintamahdollisuuksia, kuten ohjauskorkoja koskevan ennakoivan viestinnän vahvistamista, varannoille maksettavien korkojen porrastamista ja muita lievennystoimia sekä mahdollisten uusien omaisuuseräostojen volyymia ja koostumusta.

EKP:n neuvoston kesäkuun alun kokouksen jälkeen saatujen tietojen perusteella euroalueen talousnäkymät kärsivät edelleen maailmantalouden kasvun hidastumisesta ja kansainvälisen kaupan heikkoudesta, joskin työllisyyden jatkuva koheneminen ja palkkojen nousu tukevat yhä talouskehitystä. Lisäksi geopoliittisiin tekijöihin, kasvavaan protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä pitkittynyt epävarmuus heikentää talouden ilmapiiriä etenkin tehdasteollisuudessa. Inflaatiopaineet ovat siis edelleen vaimeita, ja inflaatio-odotukset ovat indikaattorien perusteella heikentyneet. Runsas rahapoliittinen elvytys on siksi jatkossakin tarpeen, jotta voidaan pitää rahoitusolot erittäin suotuisina ja edistää euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua, mikä tukee kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 % (vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä 0,2 %). Tuoreiden tilasto- ja kyselytietojen mukaan talouskasvu hidastuu vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä vielä jonkin verran pääasiassa siksi, että kansainvälinen kauppa kärsii edelleen jatkuvasta maailmanlaajuisesta epävarmuudesta, joka huonontaa etenkin euroalueen tehdasteollisuuden tilannetta. Palvelu- ja rakennusaloilla kehitys on kuitenkin vakaata, ja työmarkkinatilanne kohenee edelleen. Euroalueen talouskasvu saa edelleen vetoapua suotuisista rahoitusoloista, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta, varovaisen elvyttävästä finanssipolitiikasta sekä maailmantalouden jatkuvasta (joskin hieman hidastuvasta) kasvusta.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan, sillä geopoliittisiin tekijöihin, kasvavaan protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä epävarmuus on pitkittynyt.

Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti nopeutui kesäkuussa 1,3 prosenttiin (toukokuussa 1,2 %), kun ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja laskettu YKHI-inflaatio nopeutui eikä energian hintainflaation hidastuminen riittänyt kumoamaan sen vaikutusta. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan tulevina kuukausina ja nopeutuvan sen jälkeen vuoden loppua kohti. Pohjainflaatio on useimpien indikaattorien perusteella edelleen vaimeaa, vaikka tilapäiset tekijät ovat viime aikoina aiheuttaneet jonkin verran vaihtelua. Inflaatio-odotusten indikaattorit kertovat odotusten heikentyneen. Vaikka työvoimakustannusten nousupaineet ovat vahvistuneet ja käyneet laaja-alaisemmiksi kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä, kustannuspaineiden vaikutuksen välittyminen inflaatiovauhtiin vie ennakoitua kauemmin. Pohjainflaation odotetaan kuitenkin nopeutuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkojen nousun kiihtymisen tukemana.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2019 kesäkuussa 4,5 % (toukokuussa 4,8 %). Lavean rahan jatkuvan kasvun taustalla ovat pankkien luotonanto yksityiselle sektorille ja M3-erien hallussapidon pienet vaihtoehtoiskustannukset. Lavean rahan kasvua vauhdittaa silti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti M1.

Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli kesäkuussa 3,8 % eli jokseenkin ennallaan. Se siis jatkuu vakaana, vaikka onkin jonkin verran syyskuun 2018 huippulukemia hitaampaa. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutuu vähittäin. Kesäkuussa sekin oli jokseenkin ennallaan eli 3,3 %. Poikkeuksellisen matalat lainakorot edistävät lainakannan kasvua edelleen. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2019 toiselta neljännekseltä kertovat, että lainakannan kasvu on edelleen saanut vetoapua lainakysynnän vahvistumisesta kaikissa lainaryhmissä. Vuoden toisella neljänneksellä yrityslainojen myöntökriteerit tiukentuivat talousnäkymien aiheuttaessa huolta. Asuntolainojen myöntökriteerit sen sijaan pysyivät kutakuinkin ennallaan.

Tuleva kolmas kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja ja muut rahapoliittiset toimet auttavat pitämään pankkien luotonantotilanteen suotuisana ja helpottavat jatkossakin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on yhä tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja parantaa talouksien kestokykyä. Vuoden 2019 maakohtaisten suositusten tulisi viitoittaa rakenneuudistuksia. Finanssipolitiikan saralla euroalueen varovaisen elvyttävä finanssipolitiikka tukee talouskasvua. Niissä maissa, joiden julkisen talouden velka on suuri, on kuitenkin edelleen syytä kerryttää julkisen talouden puskureita. Kaikkien maiden olisi tehostettava entisestään toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin, jotta pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni saadaan valmiiksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

010 8311http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Credit institutions’ credit losses small31.7.2019 13:06:07 EESTPress release

Credit institutions operating in Finland incurred EUR 363 million in impairments and credit losses[1] in the past 12 months on loans granted to the public. This corresponds to 0.14% of the total stock of loans. In early 2018, a new model was introduced for the recognition of impairment losses (in Finnish only), but, since then, their amount relative to the loan stock has changed only slightly. Impairment losses on corporate loans in the past 12 months were slightly higher than on household loans (0.19% of the corporate loan stock). Impairment losses on corporate loans have, however, decreased on average in the past five years or so. Impairment losses incurred on household credit during the past 12 months, in turn, corresponded to 0.15% of the loan stock in June 2019. Notwithstanding the slight increase witnessed in the first half of 2019, impairment losses on household loans have remained virtually unchanged in recent years. Of the stock of household credit, impairment losses have espe

Små kreditförluster för kreditinstituten31.7.2019 13:00:26 EESTTiedote

Kreditinstitut med verksamhet i Finland redovisade 363 miljoner euro i nedskrivningar och kreditförluster[1] av lån till allmänheten under de senaste 12 månaderna. Detta motsvarar 0,14 % av den totala kreditstocken. Redovisningssättet för nedskrivningar ändrades i början av 2018, men deras proportionella andel av kreditstocken har sedan dess ändrats bara lite. Under de senaste 12 månaderna redovisades något mer nedskrivningar av företagslån (0,19 % av kreditstocken) än av hushållslån. Medelstorleken på nedskrivningarna av företagslån har emellertid minskat under de senaste ca fem åren. Nedskrivningar av hushållslån för 12 månader uppgick till 0,15 % av kreditstocken i juni 2019. Bortsett från den svaga ökningen under 2019 har nedskrivningarna av hushållslån hållits rätt så oförändrade under senaste år. Av hushållslån har speciellt nedskrivningar av konsumtionskrediter ökat under de senaste 12 månaderna. Under de senaste 12 månaderna uppgick nedskrivningarna av konsumtionskrediter till

Luottolaitosten luottotappiot vähäisiä31.7.2019 13:00:03 EESTTiedote

Suomessa toimivien luottolaitosten yleisölle myöntämistä lainoista kirjattiin 363 milj. euroa arvonalennuksia ja luottotappioita[1] viimeisten 12 kuukauden aikana. Tämä vastaa 0,14 %:a yhteenlasketusta lainakannasta. Arvonalennusten kirjaustapaa muutettiin vuoden 2018 alussa, mutta niiden lainakantaan suhteutettu määrä on tänä aikana muuttunut vain vähän. Yrityslainoista kirjattiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana arvonalennuksia hieman kotitalouslainoja enemmän (0,19 % lainakannasta). Yrityslainojen arvonalennukset ovat kuitenkin keskimäärin pienentyneet noin viiden viime vuoden aikana. Kotitalouslainojen 12 kuukauden arvonalennusten määrä vastasi puolestaan 0,15 %:a lainakannasta kesäkuussa 2019. Lukuun ottamatta pientä nousua kuluvana vuonna kotitalouslainojen arvonalennukset ovat pysyneet melko muuttumattomina viime vuosina. Kotitalouslainoista erityisesti kulutusluotoista kirjatut arvonalentumiset ovat kasvaneet viimeisten 12 kuukauden aikana. Yhteensä kulutusluotoista kirj

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme