Suomen Pankki

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä

Jaa

EKP:n lehdistötiedote 9.6.2022

Nopea inflaatio on luonut vaativan tilanteen meille kaikille. EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että inflaatio palaa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Inflaatio kiihtyi toukokuussa taas huomattavasti lähinnä energian ja elintarvikkeiden nopean hinnannousun vuoksi. Taustalla oli osin sodan vaikutus. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin laajentuneet ja voimistuneet, ja monien tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat voimakkaasti. Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa inflaatio on arvioitu huomattavasti aiempaa nopeammaksi. Arvioiden mukaan inflaatio pysyy toivottua nopeampana vielä jonkin aikaa. Sen odotetaan kuitenkin hidastuvan, kun energiakustannusten nousu vaimenee, pandemian aiheuttamat toimitushäiriöt vähenevät ja rahapolitiikka normalisoituu. Tuoreissa asiantuntija-arvioissa inflaatiovauhti on arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa: inflaation arvioidaan nyt olevan 6,8 % vuonna 2022 mutta hidastuvan sitten ja olevan 3,5 % vuonna 2023 ja 2,1 % vuonna 2024. Arviointijakson lopussa kokonaisinflaatio olisi siis hieman EKP:n neuvoston tavoitetta nopeampaa. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on arvioiden mukaan keskimäärin 3,3 % vuonna 2022 ja 2,8 % vuonna 2023 sekä 2,3 % vuonna 2024 – eli sekin on arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa.

Venäjän asiaton hyökkäyssota Ukrainassa heikentää edelleen Euroopan ja koko maailman taloutta. Se häiritsee kaupankäyntiä, aiheuttaa materiaalipulaa ja pitää energian ja raaka-aineiden hinnat korkeina, mikä heikentää luottamusta ja vaimentaa talouskasvua varsinkin lyhyellä aikavälillä. Talouskasvun jatkumiselle on kuitenkin hyvät edellytykset, sillä taloudellinen toiminta lisääntyy koko ajan, työmarkkinatilanne on vahva, taloutta tuetaan finanssipoliittisin toimin ja pandemian aikana on kertynyt säästöjä. Kasvun tämänhetkisten esteiden väistyessä taloudellisen toiminnan odotetaan taas piristyvän. Samankaltainen näkemys välittyy myös eurojärjestelmän asiantuntija-arvioista, joiden mukaan BKT kasvaa 2,8 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuosina 2023 ja 2024. BKT:n kasvu vuosina 2022 ja 2023 on nyt arvioitu huomattavasti hitaammaksi ja vuoden 2024 talouskasvu nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa.

EKP:n neuvosto päätti päivitetyn tilannearvionsa pohjalta, että paluu tavanomaiseen rahapolitiikkaan voi jatkua. Rahapolitiikkaa harjoitetaan koko ajan joustavasti. Muutoksia tehdään asteittain aina tuoreimpien tietojen pohjalta, ja kaikki vaihtoehdot otetaan huomioon.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)

EKP:n neuvosto päätti, että netto-ostot APP-ohjelmassa päättyvät 1.7.2022. Ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun ohjauskorkoja aletaan nostaa, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen, jotta likviditeettiä on tarjolla runsaasti ja rahapolitiikka pysyy oikein mitoitettuna.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Jos pandemia aiheuttaa vielä hajautumista markkinoilla, PEPP-ohjelman uudelleensijoituksia voidaan ohjata joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tarpeen mukaan. Esimerkiksi Kreikan joukkolainoja voidaan hankkia uudelleensijoitusten yhteydessä enemmänkin, jotta ostot eivät keskeydy ja vaikeuta rahapolitiikan välittymistä Kreikan taloudessa tilanteessa, jossa se toipuu edelleen pandemian vaikutuksista. Netto-ostot PEPP-ohjelmassa voidaan lisäksi tarvittaessa aloittaa uudestaan pandemian aiheuttamien häiriöiden torjumiseksi.

EKP:n ohjauskorot

EKP:n neuvoston ennakoivan viestinnän mukaan tiettyjen edellytysten tulee täyttyä, ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa. Tilannearvionsa perusteella EKP:n neuvosto totesi, että edellytykset koronnostolle täyttyvät.

EKP:n neuvosto suunnittelee näin ollen nostavansa EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä heinäkuun rahapolitiikkakokouksessa. Tällä kertaa EKP:n neuvosto päätti vielä, että perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %.

Tarkoituksena on nostaa ohjauskorkoja uudelleen syyskuussa, ja tuolloin koronnoston suuruus riippuu keskipitkän aikavälin näkymien kehityksestä. Jos keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymät pysyvät nykyisen kaltaisina tai heikkenevät, syyskuussa voidaan nostaa korkoja enemmänkin.

EKP:n neuvoston tämänhetkisen arvion mukaan tilanne edellyttää syyskuun jälkeenkin vielä vähittäisiä mutta jatkuvia koronnostoja. EKP:n neuvoston tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. Rahapolitiikan muutostahti riippuu siis EKP:n neuvoston kulloinkin saamista tiedoista ja siitä, miten se arvioi inflaation kehittyvän keskipitkällä aikavälillä.

Rahoitusoperaatiot

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin pankkien rahoitustilannetta varmistaakseen, ettei kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjassa jaetun likviditeetin erääntyminen häiritse rahapolitiikan välittymistä. EKP:n neuvosto arvioi kohdennettujen rahoitusoperaatioiden vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen säännöllisin väliajoin. TLTRO III ‑operaatioiden erityisehdot päättyvät suunnitellusti 23.6.2022.

***

EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään ja toimimaan tarpeen mukaan joustavasti sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Pandemian aikana on opittu, että kriisitilanteessa omaisuuseräostojen joustava suunnittelu ja toteutus on tukenut rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, ja EKP:n neuvosto on siten voinut pyrkiä tavoitteeseensa tehokkaasti. Rahapolitiikka tulee jatkossakin joustamaan kriisitilanteissa EKP:n mandaatin rajoissa, jos välittymismekanismia uhkaavat häiriöt vaarantavat hintavakauden saavuttamisen.

EKP:n pääjohtaja kertoo näiden päätösten taustoista tänään kello 14.30 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Efterfrågan på stuglån i juni mindre än ett år tidigare1.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

De finländska hushållen lyfte i juni 2022 nya lån för fritidsbostäder (stuglån) för 126 miljoner euro, vilket är 16 % mindre än i juni för ett år sedan. Under 2020 och 2021 var efterfrågan på stuglån exceptionellt stor. Jämfört med tiden före pandemin var mängden utbetalda stuglån i juni 2022 35 % större än i juni 2019. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån steg i juni och var 1,71 %. Genomsnittsräntan steg med 0,50 procentenheter från maj och var 0,78 procentenheter högre än i juni 2021. De ökade euriborräntorna förklarar merparten av ökningen av genomsnittsräntan på nya fritidsbostadslån. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån var senast högre i mars 2015. Det utestående beloppet av fritidsbostadslån var 4,6 miljarder euro i slutet av juni. På grund av den minskade utlåningen avtog årsökningen av det utestående beloppet och var i juni 6,7 %. Genomsnittsräntan på utestående fritidsbostadslån steg från maj och var 1,14 %. Utlåning De finländska hushållen lyfte

June 2022 saw a decrease in holiday cottage loan drawdowns from the year earlier1.8.2022 10:00:00 EEST | Press release

In June 2022, Finnish households drew down new housing loans for the purchase of holiday homes (holiday cottage loans) to the value of EUR 126 million, which is 16% less than a year earlier in June. Holiday cottage loans were drawn down at an exceptionally high rate in 202o and 2021. Compared to the period before the pandemic, i.e. June 2019, drawdowns of holiday cottage loans were 35% higher in June 2022. The average interest rate on new housing loans for purchase of a holiday home rose in June, to stand at 1.71%. This was 0.050 percentage points higher than in May 2022 and 0.78 percentage points higher than in June 2021. The higher average interest rate on new loans for holiday cottages is explained mainly by the rise in Euribor rates. The average interest rate on these loans was last higher in March 2015. At the end of June, the stock of holiday cottage loans stood at EUR 4.6 billion. Due to the lower number of drawdowns, the annual growth rate of the stock slowed in June, to 6.7%.

Mökkilainoja nostettiin kesäkuussa vähemmän kuin vuosi sitten1.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2022 uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) 126 milj. euron edestä, mikä on 16 % vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Mökkilainoja nostettiin poikkeuksellisen paljon vuosina 2020 ja 2021. Pandemiaa edeltävään aikaan eli kesäkuuhun 2019 nähden mökkilainoja nostettiin 35 % enemmän kesäkuussa 2022. Uusien nostettujen vapaa-ajanasuntolainojen keskikorko nousi kesäkuussa ja oli 1,71 %. Nousua oli 0,50 prosenttiyksikköä toukokuuhun verrattuna ja 0,78 prosenttiyksikköä vuoden 2021 kesäkuuhun verrattuna. Euriborkorkojen nousu selittää pääosan uusien vapaa-ajanasuntolainojen keskikorkojen noususta. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen keskikorko oli viimeksi korkeampi maaliskuussa 2015. Vapaa-ajanasuntolainojen kanta oli 4,6 mrd. euroa kesäkuun lopussa. Vähentyneiden nostomäärien vuoksi kannan vuosikasvuvauhti hidastui kesäkuussa ja oli 6,7 %. Vapaa-ajanasuntolainojen kannan keskikorko nousi toukokuusta ja oli 1,14 %. Lainat Suomalaiset kotitaloud

ECB lanserar en stadga om jämställdhet, mångfald och inkludering26.7.2022 14:15:00 EEST | Uutinen

ECB:s pressmeddelande 26 juli 2022 ECB skriver under systemövergripande stadga för jämställdhet, mångfald och inkludering Hittills har 27 parter undertecknat stadgan Idag lanserade ordföranden för Europeiska centralbanken (ECB), tillsammans med 26 chefer för europeiska nationella centralbanker och nationella behöriga myndigheter, officiellt ECBS och SSM:s stadga.[1] De undertecknande parterna förbinder sig att deras institutioner ska påskynda arbetet för att främja arbetsmiljöer baserade på respekt och värdighet. De åtar sig också att säkerställa att arbetsplatserna är fria från alla former av diskriminering. ”Institutioner med mer mångfald och inkludering uppnår bättre resultat. Genom att förena våra individuella ansträngningar är vi ett steg närmare att bättre kunna reflektera över mångfalden hos de människor vi arbetar för”, sade ordförande Christine Lagarde. Genom att underteckna stadgan bekräftar alla deltagande institutioner att de är övertygade om att arbetsplatser med mångfald

ECB launches equality, diversity and inclusion charter26.7.2022 14:15:00 EEST | Uutinen

ECB press release 26 July 2022 ECB signs system-wide charter upholding equality, diversity, and inclusion 27 signatories to date Today the President of the European Central Bank (ECB) officially launched the ESCB & SSM equality, diversity, and inclusion charter, together with the heads of 26 European national central banks and national competent authorities.[1] Signatories commit their institutions to accelerating efforts to promote working environments based on respect and dignity. They also commit to ensuring their workplaces are free from any form of discrimination. “More diverse and inclusive institutions yield better results. By uniting our individual efforts, we are one step closer to better reflecting the diversity of the citizens we serve,” President Lagarde said. By signing the charter, all participating institutions confirm their common understanding that diverse and inclusive workplaces enhance the performance and resilience of their institutions. The charter lays out shared

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme